El intelectual y el discurso de la política cultural cubana

The corpus of Cuban cultural policy after the triumph of the Revolution has been defined mainly by three documents contained practically in one decade, the decade of the sixties. Even when in later decades, in the 1990s and after the 2000s, debates on the subject were generated, they were basically based on those documents and ratified them as the pillar on which they were based. The figures of the intellectual and the artist, as symbolic elements and cardinal agents of the cultural sphere, have been at the center of the debate and their evolution, together with the aforementioned texts, make up the trajectory of the process.El corpus de la política cultural cubana luego del triunfo de la Revolución ha sido definido principalmente por tres documentos contenidos prácticamente en una década, la década de los años sesenta. Aun cuando en décadas posteriores, en los noventa, y después de los dos mil, se generaron debates sobre el tema, no vinieron básicamente estos más que a fundamentarse en aquellos y a ratificarlos como el pilar donde se asentaban. Las figuras del intelectual y artista, como elementos simbólicos y agentes cardinales del ámbito cultural, han estado en el centro del debate y su devenir conforma junto a los textos mencionados la trayectoria del proceso

Nopean muistin liittäminen ohjelmoitavaan logiikkaan

Radiotaajuuksien käyttöaste on jo pitkään ollut lähellä täyttä. Langattoman tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta on välttämätöntä, että vapaita radiotaajuuksia on saatavilla riittävästi. Taajuuksien jako on toteutettava maailmanlaajuisesti. Käytettävissä olevat taajuudet tulee hyödyntää tehokkaasti, mikä vaatii alan tarkempaa tutkimusta. Radiokanavien tarkka, reaaliaikainen analyysi ei välttämättä ole mahdollista nykyisin käytettävissä olevalla laskentateholla. Radiokanavan informaatio on näytteistettävä ja tallennettava digitaalisessa muodossa jatkokäsittelyä varten. Tietovuon nopeus voi olla suuri, mikä asettaa tiukat vaatimukset tallennusjärjestelmälle. Diplomityössä suunnitellaan ja toteutetaan radiokanavan informaation tallennusjärjestelmä. Järjestelmä liitetään olemassa olevaan Field Programmable Gate Array (FPGA) -pohjaiseen laskentakorttiin, jota käytetään radiokanavan informaation näytteistykseen ja käsittelyyn. Tallennusjärjestelmä toteutetaan käyttämällä FPGA-kehityskorttia. Tallennus tapahtuu Double Data Rate 2 (DDR2) muistimodulille. Työssä esitellään kaksi vaihtoehtoista tapaa miten tallennettuun tietoon päästään käsiksi jatkokäsittelyä varten. Nykyisin saatavilla olevilla muistimoduleilla saadaan sovelluksessa analysoitavaa radiokanavaa tallennettua noin 40 sekunnin yhtämittainen jakso

Pohjoismaisen geodeettisen havaintojärjestelmän käyttö maannousututkimuksessa

During the last decade, geodesists have developed regional and global observing systems. In Nordic countries the proposed observing system, called NGOS (Nordic Geodetic Observing System) is organized by the NKG (Nordiska Kommissionen för Geodesi, Nordic Geodetic Commission). An observing system consists of geodetic stations with several observing techniques at the same site, databases, and combination of different observing techniques. The Nordic Geodetic Observing system includes stations in addition to the Nordic countries from the Baltic States and on Iceland and Greenland. This paper explains how to create a database for this observing system. The aim is to create a database, allowing access to the network stations. Purpose of this is to facilitate data availability by collecting public information from Internet and other open sources in the same database and provide the links to the users. The second part of this thesis deals with how this kind of database can be used in different geodetic studies; in this case particularly to the land uplift studies. In the analysis Finnish, Swedish and Norwegian coastal geodetic stations are studied, and uplift values obtained by different techniques are collected. As a result land uplift values from three techniques, GNSS, tide gauges and absolute gravimeter are compared to the NKG2005LU land uplift model. The purpose is to evaluate the results from different techniques and different sources and get the most reliable values for the uplift. The best results stem from techniques continuously measuring CGNSS and tide gauges. The techniques are difficult to compare because they measure different things. However, all observing techniques are useful, and when used parallel give the most reliable information on land uplift.Viime vuosikymmenen aikana on kehitetty alueellisia ja globaaleja geodeettisia havaintojärjestelmiä. Pohjoismaiden havaintojärjestelmä NGOS (Nordic Geodetic Observing System), on kehitetty Pohjoismaisen geodeettisen komission NKG:n (Nordiska Kommissionen för Geodesi) työryhmässä. Geodeettinen havaintojärjestelmä käsittää usealla tekniikalla havaitsevia pysyviä asemia, tietokantoja ja eri tekniikoilla tehtyjen havaintojen yhdistämisen. NGOS-järjestelmään kuuluu Pohjoismaiden lisäksi asemia Baltian maista sekä Islannista ja Grönlannista. Tässä diplomityössä kuvataan NGOS:a varten luotavaa tietokantaa, josta on linkit verkon asemien tietoihin. Tarkoituksena on helpottaa havaintoaineistojen saatavuutta kokoamalla Internetissä julkisesti oleva tieto käyttäjille. Työn toisessa osassa demonstroidaan kuinka tällaista tietokantaa voidaan käyttää erilaisissa geodeettisissa tutkimuksissa. Analyysissa tutkitaan Suomen, Ruotsin ja Norjan rannikolla sijaitsevilla asemilla eri tekniikoilla mitattuja maannousunopeuksia. Työssä käytetään absoluuttigravimetrimittauksia, GNSS-aikasarjoja sekä mareografihavaintoja. Näitä verrataan uusimpaan Fennoskandian alueelta tehtyyn NKG2005LU-maannousumalliin. Tarkoituksena on johtaa eri tekniikoilla ja eri mittauksista luotettavimmat havainnot maannoususta. Luotettavimmiksi havainnoiksi tulkittiin jatkuvasti mittaavat menetelmät kuten GNSS ja mareografit. Mittaushavaintoja on vaikea vertailla suoraan, koska eri menetelmät havainnoivat eri asioita. Kaikki havaintotekniikat ovat kuitenkin hyödyllisiä, ja yhdessä käytettyinä ne antavat luotettavampaa tietoa maannoususta

Sairaanhoitajien kokemuksia saattohoidon toteutumisesta vuodeosastolla

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vuodeosastolla työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia saattohoidon toteutumisesta työpaikallaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa saattohoidon toteutumisesta sekä sen laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä vuodeosastotyössä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään Etelä-Suomessa sijaitsevan sairaalan kanssa. Opinnäytetyön tuottaman tiedon perusteella yhteistyökumppani sai mahdollisuuden kehittää toimintaansa vuodeosastoilla toteutettavan saattohoidon osalta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin palliatiivista hoitoa ja siihen liittyviä hoitopäätöksiä, saattohoitoa, johon liittyi tuoreimmat saattohoitosuositukset, potilaan oikeuksia sekä hoitajan roolia saattohoidossa. Myös elämän loppuvaiheen hoitoa vuodeosastolla käsiteltiin teoriatietoon perustuen. Opinnäytetyö oli luonteeltaan laadullinen tutkimus. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen muodossa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja tätä havainnollistettiin analyysikaavioiden avulla. Kyselyyn vastasi 13 vuodeosastoilla työskentelevää sairaanhoitajaa. Tuloksista kävi ilmi, että merkittävimpiä asioita hyvän saattohoidon toteutumisessa ovat omaisten huomiointi, potilaiden yksilöllinen kohtaaminen sekä riittävät resurssit ja ammattitaito. Omassa työssään saattohoidon toteutumiseen vaikuttavina tekijöinä sairaanhoitajat kokevat resurssit, saattohoitopäätösten oikea-aikaisuuden sekä omaisten huomioinnin. Kehittämisen tarpeita ilmeni saattohoidon oikea-aikaisuudessa sekä riittävän ja ammattitaitoisen henkilökunnan turvaamisessa

Variable Structure Control of DFIG for Wind Power Generation and Harmonic Current Mitigation

This paper focuses on wind energy conversion system (WECS) analysis and control for power generation along with problems related to the mitigation of harmonic pollution in the grid using a variable-speed structure control of the doubly fed induction generator (DFIG). A control approach based on the so-called sliding mode control (SMC) that is both efficient and suitable is used for power generation control and harmonic-current compensation. The WECS then behaves as an active power filter (APF). The method aims at improving the overall efficiency, dynamic performance and robustness of the wind power generation system. Simulation results obtained on a 20-kW, 380-V, 50-Hz DFIG confirm the effectiveness of the proposed approach