Tuttu vieras kieli : Viittomakielen opiskelu lukiossa

Kaasalainen, Silja & Säälehto, Bella. Tuttu vieras kieli – viittomakielen opiskelu lukiossa. Diak, Turku, kevät 2017, 45 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lukio-opiskelijoiden kokemuksia viittomakielen kurssilla opiskelusta, sen hyödyllisyyttä ja opiskelijoiden tietoisuutta viittomakielestä. Työn tietoperustassa käsitellään vieraiden kielten opetusta Suomessa, viittomakieltä ja sen asemaa sekä viittomakielen opiskelua. Lisäksi osiossa perehdytään lyhyesti viittomakielen opiskeluun lukiotasolla Yhdysvalloissa sekä viittomakielen opiskelun hyötyihin. Työn aineistonkeruumenetelmänä oli sähköinen kysely, jonka vastaajina toimivat opiskelijat, jotka olivat opiskelleet viittomakieltä lukiossa. Kysymykset liittyivät opiskelijoiden tietoihin viittomakielestä ennen kurssia, kokemuksiin kurssista sekä aikomuksista jatkaa viittomakielen parissa kurssin jälkeen. Kysely lähetettiin kahden lukion rehtorille, jotka välittivät kyselyn eteenpäin opiskelijoille. Kyselyyn osallistui yhteensä 17 opiskelijaa, joista neljä oli miehiä ja loput naisia. Tutkimuksesta selvisi, että suurimpana syynä viittomakielen kurssin valitsemiseen oli kiinnostus yleisesti kieliä kohtaan. Kurssin valitsemisen syyn voitiinkin nähdä olevan sidoksissa haluun jatkaa viittomakielen opiskelua myöhemmin. Suurin osa vastaajista myös koki viittomakielen oppimisen hyödylliseksi, vaikka ei olisi käyttänyt kieltä kurssin jälkeen. Suurimmalla osalla vastaajista oli myös ennakkokäsityksiä viittomakielestä. Näitä olivat esimerkiksi se, että viittomakieli on kansainvälistä ja viittomakieli koostuu eleistä ja pantomiimista. Yllättävin tutkimustulos oli, että suurimmalla osalla ennakkokäsitykset eivät olleet muuttuneet viittomakielen kurssin jälkeen.Kaasalainen, Silja & Säälehto, Bella. Known Unknown Language – Studying Finnish Sign Language in High School. 45 p., 6 appendices. Language: Finnish. Turku, Spring 2017. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Sign Language Interpretation. Degree: Sign Language Interpreter. The aim of this thesis was to investigate students’ experiences of Sign Language studies in high school, the benefits of the Sign Language course and the students’ knowledge in Sign Language. The theory part of the study consists of foreign language teaching in Finland as well as Sign Language, its status and Sign Language studies. In addition, the theory part discusses shortly the Sign Language studies in the U.S. high schools and the benefits of learning Sign Language. The material was collected by an online questionnaire and the survey was sent to the principals of two high schools. The survey was forwarded to the students who had studied Sign Language in these two high schools. The questions covered the students’ knowledge in Sign Language before the course, their experiences of the course and their wish to continue to study Sign Language after the course. Altogether 17 students, four men and 13 women, participated in this survey. The major results were that one of the most important reasons to choose a Sign Language course in the curriculum was the general interest in foreign languages. Furthermore, it can be concluded that the reasons behind the choice were related to the wish of continuing Sign Language studies later in life. The majority of the participants also discovered learning Sign Language to be beneficial even if they had not signed after the course. What is more, most of the participants had some preconceptions of Sign Language, including the impressions of Sign Language being international and consisting of gestures and mime. The most unexpected result of this study was that the preconceptions of most of the students had not changed after the course

Päihdepotilas terveyskeskussairaalassa : hoidon kehittäminen

Päihdepotilaan hoitotyön kehittäminen on keskeinen tämän hetken haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Päihdepotilaat ovat yhä moniongelmaisempia, ja heidän määränsä lisääntyy jatkuvasti. Päihdepotilaan hoito ja kohtaaminen koetaan usein haastavaksi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan toiveita ja ehdotuksia päihdepotilaiden hoidon kehittämiseksi terveyskeskussairaalassa. Tavoitteena oli koota yhteen päihdepotilaan hoidon keskeiset kehittämisalueet hoitotyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa kuvasimme hoitajien kokemuksia päihdehoitotyöstä, taustalla vaikuttavia asenteita, olemassa olevia resursseja sekä mahdollisuuksia hoitomenetelmien kehittämiseen. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka kohdeorganisaatioksi valittiin Jyväskylän kaupungin terveyskeskussairaala. Tutkimukseen osallistuneet hoitotyöntekijät (n = 20) edustivat eri ammattiryhmiä. Aineisto kerättiin laadullisella kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja avoimia kysymyksiä. Osallistujat vastasivat pienin esseevastauksin. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa hoitotyöntekijät kuvasivat monipuolisesti käytössä olevia hoitomenetelmiä. Ongelmaksi ei niinkään muodostunut hoitomenetelmien puute, vaan resurssit niiden toteuttamiseen. Päihdepotilaiden hoidon keskittäminen tietylle osastolle on ensimmäinen edellytys, jotta hoidon laatu paranisi hoitohenkilökunnan kokemuksen ja keskitetyn koulutuksen myötä. Myös yhteisten pelisääntöjen luominen sekä tiedon lisääminen jatkohoitomahdollisuuksista nousivat keskeisiksi kehittämistarpeiksi. Tutkimuksen tulokset tuovat hoitotyöntekijöiden äänen kuuluville: saatetaan tietoon päihdepotilaiden hoidon konkreettiset kehittämishaasteet. Tällöin kehittämistyötä voidaan suunnitella ja toteuttaa tarvelähtöisesti. Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään Jyväskylän kaupungin terveyskeskussairaalassa.Developing the care of alcohol abusers is a central and acute challenge to the social and health care system. The number of patients with alcohol dependence is increasing, and the alcohol abusers often suffer from multiple and complex problems. The treatment of such patients is often found challenging by the health care professionals. The purpose of the present study was to find out what kind of wishes and suggestions health care workers have for developing the treatment of alcohol abusers at a health centre hospital. The aim was to identify the central areas for development from the point of view of the health care workers. In addition, the health care workers' experiences from the treatment of alcohol abusers, the underlying attitudes, available resources and the possibilities for developing the nursing methods are also described in the report. The research was qualitative in nature and was conducted at the Health Centre Hospital in the City of Jyväskylä. The twenty participants represented health care workers from different professional groups. A qualitative survey was used for collecting the data: the structured open questions were answered with short, essay-type answers by the participants. The answers were analyzed with content analysis. The participants described a varied range of treatment methods used at the hospital. The essential problem was not the lack of methods, but the shortage of resources needed for implementing them. Centralizing the treatment of alcohol abusers was seen as the key factor when developing the quality of care. In addition, discussing and sharing the experiences from work, effective training, common guidelines and increased information on the possibilities for further treatment were perceived as central areas of development. The importance of the research lies in that it makes the voice of the health care workers heard. When the concrete and essential areas in need of development are identified, the actual developmental work can be planned and implemented using the concrete needs of the workers as a starting point. The obtained results will be made use of at the Health Centre Hospital in question