"Savuisin silmin". Tupakoinnin puheeksi ottaminen optikon työssä

Tutkimusten mukaan tupakointi on haitallista silmien terveydelle ja on riskitekijä monissa näkökykyä haittaavissa silmäsairauksissa, esimerkiksi kaihissa, silmänpohjan rappeumassa ja kuivasilmäisyydessä. Tieto tupakoinnin vaikutuksista silmän terveyteen on kuitenkin vielä vähäistä sekä kansalaisten että näönhuollon ammattilaisten keskuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa optikoiden ja optometristiopiskelijoiden tupakoinnin puheeksi ottamista ja siihen liittyvää terveysneuvontaa omassa työssään. Tarkoitus oli myös selvittää optikoiden ja optometristiopiskelijoiden käsityksiä tupakoinnin vaikutuksista silmien terveydentilaan. Lisäksi tarkoitus oli selvittää optikoiden ja optometristiopiskelijoiden käsityksiä terveyden edistämisestä optikon työssä. Tutkimus on kvantitatiivinen kyselytutkimus. Aineisto kerättiin strukturoidulla lomakkeella Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Metropolia ammattikorkeakoulun optometristiopiskelijoilta sekä optikoilta ympäri Suomea. Kysely lähetettiin 85 optikolle ja 94 optometristiopiskelijalle. Kyselyn vastausprosentti oli 71 (n=127). Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla ristiintaulukoimalla ja khiin neliötestillä. Tutkimuksen mukaan optikot ja optometristiopiskelijat eivät pitäneet tupakoinnin puheeksi ottamista ja tupakointiin liittyvää terveysneuvontaa tärkeänä optikon työssä. Esteinä tupakointiin puuttumiselle pidettiin asiakkaan yksityisyyden kunnioitusta. Vastaajien mielestä tupakoinnin puheeksi ottaminen ei kuulu optikon työnkuvaan.Optometristiopiskelijat ja optikot eivät näytä yhdistävän tupakointia ja silmäsairauksia toisiinsa. Vastaajat pitivät silmen terveyden edistämistä tärkeänä optikon työssä ja halusivat lisätietoa tupakoinnin vaikutuksista silmien terveyteen. Tupakoinnin puheeksi ottamista voidaan kehittää optikoiden ja optometristiopiskelijoiden keskuudessa. Optometristien koulutuksessa sekä optikoiden täydennyskoulutuksessa tulisi nykyistä paremmin huomioida tupakoinnin terveysvaikutukset. Heille tulisi myös antaa koulutuksen kautta valmiuksia ottaa puheeksi asiakkaan tupakointi ja sen vaikutukset silmien terveyteen nykyistä paremmin.Smoking is a major risk for eye diseases, such as cataracta, age-related macular degeneration and dry eye. There is a low awareness of the link between smoking and eye diseases among the citizens and the eye care professionals. The purpose of this study is to investigate optometrists' and optometry students' attitudes to smoking cessation intervention and health counselling in optometric practice. The purpose of this study is also to investigate optometrists' and optometry students' awareness of the connection between smoking and eye diseases. In addition the aim is to describe health promotion in optometric practice. Optometry students at Oulu University of Applied Sciences and at Metropolia University of Applied Sciences and optometrists around Finland took part in this quantitative cross-sectional survey. The questionnaire was sent to 85 optometrists and 94 optometry students. The final return rate was 71 % (n=127). Data was analyzed using SPSS-statistical program, cross tabulation and the Chi-square test. According to results, the responders did not express positive attitudes towards smoking cessation intervention in optometric practice. Both the optometrists and the optometry students want to respect the privacy of patients. They also feel it is not their duty to be health adviser. The respondents did not seem to be aware of the connection between smoking and eye diseases. The majority of the optometrist and optometry students admitted that is important to promote the eye health in optometric practice. They also wanted to have more information about consequences of smoking for the eye health. Smoking cessation intervention and eye health counselling can be improved in optometric practice. The health consequences of smoking should be brought out more than before in the basic education and the updating education of optometrist. The education should provide them ability to take up a client's smoking habits and its effects on eyes' health better than today

Nivelreuma on yleisin reumasairaus ja sen silmäoireet jäävät usein vaille huomiota

Nivelreuma on yleisin reumasairaus, jonka tunnusomainen oire on sormien sekä varpaiden pienien nivelien niveltulehdukset. Nivelreumaan liittyy myös silmäoireita; kuivasilmäisyyttä, episkleriittiä, skleriittiä sekä sarveiskalvon reunahaavaumaa. Kuivasilmäisyys on yleisin silmäongelma, ja se johtuu joko kyynelrauhasen eritystoiminnan vähenemisestä tai kyynelnesteen koostumuksen muutoksesta. Kuivasilmäisyys aiheuttaa useita oireita. Sairautta hoidetaan vakavuuden mukaan. Episkleriitti on yleinen ja hyvänlaatuinen silmäsairaus, joka yleensä alkaa itsestään ja on toistuva. Oireita ovat punoitus, roskantunne ja valonarkuus. Kylmähoito voi auttaa lievään episkleriittiin, vakavamman hoitoon käytetään glukokortikoiditippoja. Skleriitti on harvinaisempi kuin episkleriitti. Vakavuusasteeltaan se voi vaihdella epämiellyttävästä näkökykyä uhkaavaan. Ensimmäinen oire on yleensä kipu, jota seuraa silmän punoitus ja turvotus, näkö voi olla sumentunut. Nivelreuman aiheuttaman skleriitin yhteydessä esiintyy yleensä verisuonitukoksia. Hoitoon käytetään glukokortikoidia tai tulehduskipulääkkeitä. Perifeerinen ulseratiivinen keratiitti aiheuttaa epiteelin kulumaa, ohenemista ja tulehdussolujen kertymistä sarveiskalvoon, mistä seuraa sirppimäinen haavauma. Pitkälle edennyt tauti voi aiheuttaa sarveiskalvon puhkeamisen, joka on hätätilanne. Hoitona käytetään glukokortikoidia ja kosteustippoja

Kilpajuoksua aikaa vastaan – Tutkimusajan vaikutus näöntutkimuksen sisältöön

Artikkelissa käsitellään optisen alan pitkään jatkunutta murrosvaihetta. Muutosta on tapahtunut erityisesti liikkeiden välisessä hintakilpailussa, mikä näkyy esimerkiksi kustannusten minimoimisena ja näöntutkimusaikojen lyhenemisenä. Artikkelissa käsitellään näöntutkimusajan pituutta ja näöntutkimuksen sisältöä verrattuna Hyvä näöntutkimuskäytäntö -ohjeistukseen. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulussa tehtyyn tutkimukseen ”Optikon ammattietiikka näöntutkimuksessa”. Tutkimuksessa kävi ilmi, että useissa työpaikoissa on käytössä 20 minuutin näöntutkimusaika, mutta monet vastaajista hyötyisivät pidemmistä näöntutkimusajoista. Nykypäivän haasteet ovat ajaneet jotkut optikoista ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa he itse haluaisivat tehdä tutkimuksia enemmän. Tällöin mahdollistuisi laajempi näöntutkimus, mutta työpaikan asettamat vaatimukset eivät anna siihen aina mahdollisuutta. Alan ammattilaisena optikko on kuitenkin se, jonka pitäisi aktiivisesti hakea muutosta nykyiseen tilanteeseen. Samalla hän voisi osaltaan turvata asiakkaalle laadukkaan näöntutkimuksen alan muutoksista huolimatta

Matkailijan silmän terveys

Uudet kokemukset houkuttelevat ihmisiä matkustamaan niin lähi- kuin kaukokohteisiin. Yleensä ennen matkalle lähtöä tutkitaan, mitä matkalle kannattaa ottaa mukaan ja minkälaisiin olosuhteisiin kannattaa varautua. Näitä ovat yleensä ilmastoon ja lämpötilaan tutustuminen, mahdollisten taskuvarkaiden esiintymisen yleisyys, hanaveden käyttö, ruoka ja hygienia sekä kulttuuriin perehtyminen. Yksi tärkeimmistä on myös rokotteiden ottaminen sairauksia vastaan. Usein unohdetaan, että myös silmät saattavat reagoida eri tavoin matkustaessa. Ärtyneistä silmistä saa inhottavan matkaseuralaisen. Vaikka silmät ovat pieni osa ihmistä, jotkin sairaudet saattavat oireilla myös silmissä, ja toiset sairaudet voivat kohdistua pelkästään silmiin. Toisaalta on hyvin harvinaista saada pahempaa infektiota matkan aikana, mutta on hyvä varautua ja perehtyä mahdollisiin paikallisiin sairauksiin ja ottaa selvää oireista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ja koota tiivis opas yleisimmistä ja tärkeimmistä matkailuun liittyvistä mahdollisista silmävaivoista, niiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta, ja sen avulla välittää tietoa kaikille asiasta kiinnostuneille

Tunnistatko koululaisen näköongelmat?

Näkökyvyllä on suuri merkitys koululaisen oppimiseen. Tutkijoiden mukaan oppimisesta noin 80 % tapahtuu visuaalisesti. Viimeisten vuosien aikana lasten näkemisen maailma on muuttunut ja lasten näkemiseen liittyvät ongelmat ovat yleistyneet. Osasyynä lasten näköongelmien yleistymiseen pidetään ulkoilun vähentymistä ja lähityöskentelyn lisääntymistä. Heikko näkökyky voi vaikuttaa kielteisesti lapsen koulumenestykseen, joten hyvä näkökyky on avainasemassa päivittäin niin kotona kuin koulussa. Heikko näkökyky voi oireilla monin eritavoin. Lapsella voi esiintyä astenooppisia oireita kuten päänsärkyä sekä vaikeuksia tarkentamisessa tai lähityöskentelyssä. Korjaamattoman taittovirheen takia lapsella voi esiintyä silmien väsymistä ja rasittumista, jotka voivat ilmetä esim. päänsärkynä. Korjaamattoman taittovirheen vuoksi näkökyky voi olla heikentynyt lähelle ja/tai kauas ja mikäli lapsella on korjaamatonta hajataittoa voivat esineet näyttää venyneiltä. Binokulaarisen näön poikkeavuudet eli akkommodaatio- tai vergenssihäiriöt voivat heikentää erilaisten tehtävien suorittamista. Oireina voi esiintyä muun muassa keskittymiskyvyn puutetta tai lapsi voi vältellä lähityöskentelyä, kuten lukemista

Optometrian koulutus uudelle tasolle opetusklinikan avulla

Oulun ammattikorkeakouluun ollaan perustamassa optometrian opetusklinikkaa, jonka avulla opiskelijoiden oppimista voidaan syventää. Opetusklinikka tukee optometrian ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä täydennyskoulutettavien optikoiden ja optometristien opetusta. Opetusklinikan tarkoituksena on lisäksi tukea Pohjois-Suomen muita silmäterveydenhuollon toimijoita tarjoamalla lisää resursseja kasvaviin silmäterveydenhuollon käyntimääriin