Helsingin alueen kuurojen kokemuksia tulkkauspalvelun ammattimaistumisesta

Opinnäytetyössä on tutkittu miten kuurot ovat kokeneet vuosien varrella tulkkauspalvelussa tapahtuneet muutokset. Opinnäytetyön aineisto koottiin haastattelemalla marraskuu 2009- tammikuu 2010 välisenä aikana viittä Helsingin Kuurojen Yhdistyksen jäsentä. Haastattelut muodostuivat yhden kuulevan tulkin esihaastattelusta sekä neljän kuuron henkilön päähaastatteluista. Haastatteluiden kautta kerättiin arvokasta materiaalia, joka on aikaisemmin kulkenut vain suullisena tietona. Opinnäytetyö oli tilaustyö, jonka tilaajana toimi Helsingin Kuurojen Yhdistys. Helsingin Kuurojen Yhdistyksen tarkoitus on vuonna 2015 julkaista poimintoja opinnäytetyöstä osana yhdistyksen 120-vuotishistoriikkia. Historiikista tehdään teos, johon on koottu yhdistyksen jäsenten henkilökohtaisia muistoja ja kokemuksia yhdistettynä heidän aikakautensa merkittäviin tapahtumiin. Tämän opinnäytetyön tavoite oli sama, ja opinäytetyön avulla haluttiin ennen kaikkea kerätä arvokasta kokemuspohjaista tietoa. Työstä haluttiin tehdä mielenkiintoinen ja kuurojen maailmaa valaiseva kokonaisuus keskittyen erityisesti Helsingin alueen kuuroihin. Koska kuurojen historiaa on Suomessa tutkittu hyvin vähän, opinnäytetyömme tuo uutta tietoa kuurojen historiasta kiinnostuneille. Viittomakielen tulkkauspalvelusta tuli laissa määritelty oikeus kuulovammaisille vuonna 1979. Ennen lakimuutosta kuulovammaiset saivat kielen kääntämiseen apua esimerkiksi kuulevilta, viittomakielentaitoisilta sukulaisiltaan. Kuulovammaiset jäivät usein paitsi heitä koskevasta tiedosta. Heille tulkattiin tiivistelty versio siitä, mitä muut olivat juuri keskustelleet. Tulkkauspalvelun ammattimaistuminen sekä tulkkien koulutuksen alkaminen olivat suuri parannus tulkkia tarvitsevien ihmisten oikeuksiin. Tulkkauspalvelu mahdollistaa tasa-arvoisen kommunikaation kuulevien ja kuurojen välillä. Tekniikan kehittyminen on tuonut huomattavasti parannusta tulkkien tilaamiseen sekä erilaisten käytännön asioiden hoitamiseen.This thesis is a qualitative research how the hearing impaired have observed changes to their inter-preting services over the passing years. The data used in this thesis has been collected by interviewing five (5) members of The Helsinki Deaf Club between November 2009 and January 2010. The interviews were split into two parts that were conducted as one preliminary interview with a hearing interpreter and the main interviews with four (4) hearing impaired persons. These interviews collected valuable information that has previously only been transmitted as oral interpretation. This thesis was a commissioned research ordered by The Helsinki Deaf Club. The objective of The Helsinki Deaf Club is to publish in 2015 extracts from different thesis as part of a publication comemorating their 120 year history. The publication will comprise recollections and experiences of its members during the historically significant events during their lifetime. The objective of this thesis was the same as the publication under work, to collect valuable empiric information. The desire was to create an interesting thesis that would shed insight into the world of the Helsinki hearing impaired community. Because there is little historical research of the hearing impaired in Finland, this thesis is of importance to those interested in its history. The legislation for the right of Interpreting Services for the hearing impaired was passed in 1979. Before the legislation was passed, interpreting for the hearing impaired was the responsibility of the hearing who were familiar with sign language, typically their relations. The hearing impaired often did not have the essential information they needed. The hearing impaired were interpreted compressed interpretations of the subjects discussed. The legislation formalising the Interpreting Services and the establishment of the education of interpreters were significant improvements to the rights of people who needed these interpreting services. The Interpreting Services enable equal communication between the hearing and hearing impaired. The development of technology has significantly improved the possibility to reserve interpreters and take care of other practical matters

Viittomakielen tulkkaus työelämässä : tulkinkäyttäjien kokemuksia työelämätulkkauksesta

Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö ja sen tarkoituksena on selvittää työelämätulkkauksen nykytilaa tulkinkäyttäjien näkökulmasta. Opinnäytetyö kartoittaa, millaisiksi viittomakieliset tulkin käyttäjät kokevat nykyisiä käytänteitä ja toimintatapoja työelämätulkkauksen osalta ja mitä olisi syytä kehittää. Työn tavoitteena on tunnistaa asioita, jotka ovat merkityksellisessä roolissa onnistuneen työelämätulkkauksen toteuttamisessa. Työn on tilannut Kuurojen Liitto ry. Viime vuosina viittomakielen tulkkien käyttö työelämässä on kasvanut merkittävästi. Suomessa viittomakieliset henkilöt kouluttautuvat ja hakeutuvat aktiivisesti työelämään valtaväestön joukossa. Tämä on johtanut työelämätulkkauksen käytön lisääntymiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisen tutkimuksen Delfoi- menetelmää, joka toteutettiin verkkopaneelina eDelphi-järjestelmässä. Keskustelu käytiin anonyymisti kokemusasiantuntijoista muodostetussa paneelissa heille esitettyjen kysymysten ohjaamana. Kysymykset keskittyivät työelämätulkkauksen koko prosessiin tilauksen tekemisestä tulkkauksen toteutumiseen asti. Panelistien vastaukset erosivat jossakin määrin valtadiskurssista, joka on ollut viime vuosina negatiivista. Panelistit olivat työelämätulkkauksen nykytilanteeseeen tyytyväisiä tai jokseenkin tyytyväisiä. Enemmistö vastaajista oli koonnut työelämätulkkausta varten tulkkilistan ja ne toimivat jokseenkin hyvin. Panelisteilla oli hyvin yhtenäinen kokonaisnäkemys työelämätulkkauksen toimivuudesta. Ajatukset tulevaisuudesta työelämätulkkauksen suhteen olivat yksimielisiä. Huoli ja epävarmuus tulevasta on suuri. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt avasivat ajatuksiaan avoimissa kommenttiosioissa havainnollistavien esimerkkien avulla. Tämän tutkimuksen tuloksena syntyi selkeämpi kokonaiskuva työelämätulkkauksesta.The purpose of this thesis development project was to collect information on the current state of workplace interpreting from the perspective of sign language users. The project aimed to map out how sign language users perceive the existing practices and procedures in workplace interpreting and identify areas that need improvements. The primary goal was to identify factors that play a significant role in the successful implementation of workplace interpretation. The thesis was commissioned by the Finnish Association of the Deaf. The use of sign language interpreters in the workplace has significantly increased in recent years, leading to a higher demand for workplace interpreting services. This thesis explores the experiences of sign language users regarding workplace interpreting and its organization. In this thesis the Delphi method, a qualitative research technique, was employed through an online panel using the eDelphi system. eDelphi was used to collect data in the form of expert-based judgments, opinions, and experiences from deaf panelists who use interpreters on a regular basis in their work life. The panel questions covered the working life interpreting situations focused on the entire process of interpreting in the workplace, from placing an order to the execution of the interpretation. The findings indicate that the panelists' responses varied somewhat from the predominantly negative discourse of recent years. The results show that the respondents were satisfied or somewhat satisfied with the current state of interpreting in the workplace. A majority had compiled interpreter lists specifically for workplace interpreting, and these lists functioned fairly well. The panelists had a very unified overall view of the functionality of working life interpreting. Thoughts about the future of workplace interpretation were unanimous, with great concern and uncertainty about what lies ahead in the future. In this thesis we managed to gather and collect valuable existing information from deaf professionals about their experiences of sign language interpreting in their professional working life interpreting situations