DDT, lindane and endrin in some agricultural soils in Finland

The residues of DDT and lindane were determined from 21 sugarbeet fields, and endrin was determined from the soil of 4 gardens. Previously, DDT and lindane have been used widely against sugarbeet pests, and endrin is used to control voles in gardens. The DDT-content (o,p’DDT + p,p’DDT + DDE) of soil samples was in average 0.73 ppm (minimum 0, maximum 2.35 ppm). The amount of DDE was about 5 % of the joint total of o,p’DDT and p,p’DDT. About 21 % (minimum 2 %, maximum 65 %) of the total amount of DDT applied to the field had remained at the time of taking samples. The average lindane content of the soil was 0.08 ppm (minimum 0.008, maximum 0.8 ppm). Of the amount of lindane, which was known to have been applied to the soil, 5—100 % had remained. The average endrin content of samples was 0.12 ppm (minimum 0, maximum 0.25 ppm). From the total amount of endrin applied to the area, 0—55 % was left

DDT:n, lindaanin ja endriinin määrät viljelymaissa

The residues of DDT and lindane were determined from 21 sugarbeet fields, and endrin was determined from the soil of 4 gardens. Previously, DDT and lindane have been used widely against sugarbeet pests, and endrin is used to control voles in gardens. The DDT-content (o,p’DDT + p,p’DDT + DDE) of soil samples was in average 0.73 ppm (minimum 0, maximum 2.35 ppm). The amount of DDE was about 5 % of the joint total of o,p’DDT and p,p’DDT. About 21 % (minimum 2 %, maximum 65 %) of the total amount of DDT applied to the field had remained at the time of taking samples. The average lindane content of the soil was 0.08 ppm (minimum 0.008, maximum 0.8 ppm). Of the amount of lindane, which was known to have been applied to the soil, 5—100 % had remained. The average endrin content of samples was 0.12 ppm (minimum 0, maximum 0.25 ppm). From the total amount of endrin applied to the area, 0—55 % was left.DDT:tä ja lindaania on aikaisemmin käytetty yleisesti sokerijuurikkaan tuholaisten torjuntaan ja endriinillä on torjuttu myyriä puutarhoissa sekä metsäpuutaimistoissa. Koska näiden aineiden määristä viljelymaissa ei ollut tietoja, kerättiin syksyllä 1969 maanäytteet sellaisilta lohkoilta, joilla DDT:tä, lindaania tai endriiniä tiedettiin käytetyn pitkään. Tutkittujen maanäytteiden DDT-pitoisuus oli keskimäärin 0.73 mg maakilossa. Kolmella lohkolla DDT:n määrä oli suurempi kuin 2 mg/kg (maksimi 2.35 mg). Näytteitä otettaessa oli lohkolle joutuneen DDT:n kokonaismäärästä jäljellä noin 21 % (ääriarvot 2 ja 65 %). Kaikissa näytteissä todettiin jonkin verran lindaania. Keskiarvo oli 0.08 mg/kg. Lohkoilla, joilla tiedettiin kylvetyn lindaanilla peitattua siementä, oli lindaanipitoisuus kymmenkertainen verrattuina lohkoihin, joilla kylvösiementä ei tiettävästi oltu peitattu. Maahan joutuneen lindaanin kokonaismäärästä oli jäljellä 5—100 %. Neljän tutkitun maanäytteen endriinipitoisuus oli keskimäärin 0.12 mg/kg. Alueella käytetystä endriinin kokonaismäärästä oli jäljellä 0—55 %. DDT:n kokonaismääräksi (DDT + hajoamistuotteet) hehtaarin alan multakerroksessa (20 cm) arvioitiin 1.5 kg. Lindaanin vastaava määrä oli 0.17 kg ja endriinin 0.25 kg. Tutkittujen lohkojen torjunta-ainepitoisuudet näyttävät jokseenkin samansuuruisilta kuin aineiden määrät vastaavissa viljelymaissa muualla Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. On arvioitu, että Suomea lämpimämmillä alueilla maan käsittely kerran vuodessa DDT:llä johtaisi DDT:n määrien vähittäiseen suurenemiseen ja käsittely joka toisena tai kolmantena vuonna saisi aikaan tasapainon, jonka aikana poistuma olisi yhtä suuri kuin lisäys. Tämän tutkimuksen perusteella ei näytä siltä, että Suomen pitkä talvi merkittävästi hidastaisi DDT:n, lindaanin tai endriinin poistumista maasta ja aiheuttaisi määrien vähittäisen suurenemisen. Tutkituilla alueilla oli maan DDT-pitoisuus yleensä samansuuruinen tai hieman suurempi kuin vuotuinen lisäys