Opas kaivannaisjätteiden hallinnan MWEI BREF -vertailuasiakirjan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita koskevien päätelmien soveltamiseen

Tässä oppaassa kuvataan kaivannaisjätteiden hallinnan sekä kaivannaisjätteistä aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisyn ja vähentämisen parhaat käyttökelpoiset tekniikat (BAT). Opas perustuu kaivannaisjätteiden hallinnan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita koskevaan vertailuasiakirjaan "Best Available Techniques Reference Document for the Management of Waste from Extractive Industries” ja Suomen kansallisiin ohjeistuksiin, oppaisiin sekä lainsäädäntöön. Oppaassa käsitellään kaivannaisjätealueisiin liittyviä parhaita käyttökelpoisia tekniikoita läpi kaivannaisjätealueen elinkaaren. Oppaan yleiset BAT-päätelmät käsittelevät johtamista, tiedon keruuta ja hallintaa sekä kaivannaistoiminnan jätehierarkiaa. Riskiperusteiset BAT-päätelmät puolestaan kuvaavat tekniikoita, joilla ehkäistään ja vähennetään ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia sekä tekniikoita, joilla varmistetaan kaivannaisjätteen sijoitusalueiden rakenteellinen vakavuus sekä kaivannaisjätteen fysikaalinen ja kemiallinen pysyvyys. Opas tukee vertailuasiakirjassa esitettyjen BAT-päätelmien soveltamista kaivannaisjätteiden hallinnassa ja sitä voidaan hyödyntää kaivannaisteollisuuden toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa sekä kehittämisessä

Rakennusprojektin toimijoiden valinnan ja yleisten sopimusehtojen vertailu

EU-säädöksillä ja FIDIC ohjeilla on sama tarkoitus, tarjota kaikille tarjoajille mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun ja yhdenmukainen kohtelu sekä torjua korruptiota. Ero EU-direktiivien ja FIDIC:n ohjeiden välillä on se, että direktiivejä käytetään paikallisen lainsäädännön perustana kun taas FIDIC:n ohjeita voidaan yleistäen sanoen käyttää hyväksi EU:n ulkopuolella olevissa kansainvälisissä (suurissa) hankkeissa, alueilla, joissa ei välttämättä ole vastaava hankintalainsäädäntöä. FIDIC ohjeet eivät ole mitenkään rajoitettu julkisiin hankintoihin. EU-direktiivit ohjaavat julkisten laitosten tekemiä hankintoja. FIDIC:n ohjeet vastaavat lähinnä EU-direktiivien mukaista rajattua menettelyä. EU-direktiivit eivät vaikuta suoranaisesti urakan riskien hallintaan muuten kuin muuttamalla menettelyjä yleisesti läpinäkyvämpään ja ennustettavampaan suuntaan. Jos tilaaja käyttää konsulttia rakennushankkeessaan, tulee konsultin rooli määritellä tilaajan ja urakoitsijan välisessä sopimuksessa, jotta konsultti voisi toimia tilaajan edustajana rakennushankkeen aikana ja suorittaa sopimuksen mukaisia tehtäviään. FIDIC:n urakoinnin yleisissä sopimusehdoissa konsultti (the Engineer) on määritelty lähtökohtaisesti. Suomalaiset ja ruotsalaiset urakoinnin yleiset sopimusehdot eivät suoranaisesti tunnista konsulttia vaan tilaajan edustajan (valvojan). Vaikka FIDIC:n ehdoissa konsultti onkin määritelty, selviää konsultin tarkat tehtävät ja vastuut vain tilaajan ja konsultin välisestä sopimuksesta, joka perustuu konsultoinnin yleisiin sopimusehtoihin KSE, ABK tai FIDIC White Book. Esimerkkihankkeena käsiteltiin Plavinaksen vesivoimalaitoksen patoturvallisuushanketta. Hankkeessa rakennetaan lisää tulvajuoksutuskapasiteettia etäälle nykyisestä voimalaitoksesta. Tällä pyritään välttämään tulvajuoksutuksesta aiheutuvat lisäkuormitukset voimalaitokselle, joka on kärsinyt mm. epätasaisesta painumisesta. Tulvaluukkuprojektin riskit ovat teknisiä riskejä kuten pohjatutkimusten ja pienoismallikokeiden suorittaminen ja niissä onnistuminen. Riskejä voidaan torjua tai niihin voidaan varautua sopimustekniikalla. Sellaiset riskit, joita ei voida kokonaan poistaa ennakolta, annetaan tiedoksi tarjoajille. Nämä kaikki riskit tulee kuvata suunnittelijan ja urakoitsijan tarjousasiakirjoissa, jolloin tarjouksen antaja voi suorittaa omaa riskianalyysiä. FIDIC:n tarjouskäytäntö ja sopimusehdot luovat urakan riskien hallinnalle vankemman pohjan kuin paikalliset sopimusehdot