Toistuvat nielurisatulehdukset

Vertaisarvioitu. Näin hoidan.Toistuvat nielurisatulehdukset heikentävät elämänlaatua ja aiheuttavat poissaoloja töistä ja koulusta. Virukset aiheuttavat suurimman osan nielurisatulehduksista, ja ne voidaan hoitaa oireenmukaisesti. Taudin aiheuttajaa ei voi päätellä oireiden ja löydösten perusteella, ja mikrobilääkitys tulee aloittaa ainoastaan todennetuissa bakteeritaudeissa. Nielurisatulehdusten toistuessa on käytävä läpi edellisen taudin hoito ja etsittävä tartunnan lähdettä potilaan lähipiiristä. Nielurisatulehduskierre voi loppua myös ilman hoitoa, mutta hankalissa tapauksissa kannattaa tehdä lähete korvalääkärille nielurisaleikkausharkintaan. Toimenpidepäätöksessä on punnittava taudin aiheuttaman haitan ja leikkauksen riskien ja kivuliaan toipumisajan suhdetta

Kurkkupaise : etiologia, diagnostiikka ja hoito

Peritonsillar abscess (PTA) is the most common otorhinolaryngological infection that requires special health care management. Its treatment varies greatly due to a lack of common clinical guidelines. Tonsillectomy (TE) is performed on a portion of PTA patients, yet it remains controversial as to which PTA patients would benefit from TE. Traditional bacterial culture is ineffective at defining the causative bacteria for PTA. Rapid microarray methods have been tested, for example on serum and joint fluid samples, but not yet on pus. Most of the bacteria found in PTA are susceptible to penicillin, but, to avoid complications, antibiotics, with unnecessary broad spectrum, are frequently used instead. The aim of the first study in this thesis was to explore the microbiology of adults with PTA using a modern identification method and to find cofactors among patients with different pathogens. Using a modern DNA-based microarray method, we examined the microbial findings in the pus aspirated from 180 PTA patients. Fusobacterium necrophorum proved to be the most prevalent bacteria, occurring more frequently in younger patients; group A Streptococcus was the second most common. The microarray method seemed to work well for identifying bacteria directly from pus. In the second study, the aim was to compare the treatment modalities for PTA in countries closely related to Finland. We sent an electronic questionnaire regarding PTA treatment to all central and university hospitals in Finland, Sweden, Norway and Denmark. The study revealed diversity among treatment modalities between the four countries. To identify factors predicting a doctor ́s decision for TE among PTA patients, in the third study, we retrieved data on 819 PTA patients from a national database, which included information on whether a TE was performed within five years after a PTA diagnosis and why. The study showed that young age and previous tonsillar infections increased the probability of having a TE performed. In the fourth study, the aim was to investigate whether combining metronidazole with penicillin enhances the recovery from PTA and whether metronidazole helps prevent PTA recurrences. A total of 200 prospectively collected patients were randomised to receive either penicillin and placebo or penicillin and metronidazole. The patients filled in an electronic diary daily for the first two weeks and then weekly for the following six weeks. Most patients (90 in each group) healed well without recurrence of PTA. Thus, metronidazole neither enhanced the recovery nor prevented recurrences; furthermore, it caused unwanted adverse effects (diarrhoea and nausea). These four explorations into PTA provided valuable insight. These results make a difference not just for one patient, but for the whole health care system; the treatment is evidence-based and can be offered to those whom it serves best.Kurkkupaise on tavallisin korva-, nenä- ja kurkkutautien sairaalahoitoa vaativa infektio. Sen hoitokäytännöt vaihtelevat huomattavasti. Osalta kurkkupaisepotilaista nielurisat poistetaan joko tulehtuneessa vaiheessa tai myöhemmin infektion rauhoituttua. Ei tiedetä, ketkä kurkkupaisepotilaista hyötyvät nielurisaleikkauksesta. Etenkin anaerobisten bakteerien osalta perinteinen bakteeriviljely on liian hidas, eikä sitä käytetä kurkkupaiseen hoitopäätöksen tekoon. Suurin osa kurkkupaiseen aiheuttajabakteereista on penisilliinille herkkiä, mutta vakavien komplikaatioiden estämiseksi valitaan kuitenkin usein laajakirjoinen antibioottiyhdistelmä. Tässä väitöskirjassa tutkittiin kurkkupaiseen tämänhetkistä aiheuttajakirjoa, sen nykyisiä hoitokäytäntöjä, ja selvitettiin miten eri hoitokäytännöt vaikuttavat potilaan paranemiseen ja ennusteeseen. Osatyössä yksi, kurkkupaiseen mikrobietiologiaa aikuisilla selvitettiin nykyaikaisella bakteerintunnistusmenetelmällä, ja etsittiin yhdistäviä tekijöitä eri aiheuttajien väliltä. Tutkimuksessa selvitettiin modernin DNA-pohjaisen mikrosirumenetelmän avulla 180:n kurkkupaisepotilaan paiseista aspiroidun märän mikrobietiologiaa ja verrattiin etiologisia tekijöitä eri aiheuttajien välillä. Fusobacterium necrophorum osoittautui yleisimmäksi aiheuttajaksi ja Streptococcus pyogenes toiseksi yleisimmäksi. Fusobacterium necrophorum oli yleisempi nuorilla potilailla. Menetelmä vaikuttaisi soveltuvan bakteerintunnistukseen suoraan märästä. Toisessa osatyössä selvitettiin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kurkkupaiseen hoitokäytäntöjä. Kyseisten maiden yliopisto- ja keskussairaalatasoisten korvayksiköiden ylilääkäreille lähetettiin sähköinen kysely. Tutkimuksesta selvisi, että kurkkupaiseen hoitokäytännöt vaihtelevat huomattavasti eri Pohjoismaissa. Kolmannessa osatyössä selvitettiin, kuinka monelle HYS Korvaklinikan päivystykseen vuonna 2000 kurkkupaiseen vuoksi tulleelle potilaalle (n=819) tehtiin viiden seuraavan vuoden kuluessa nielurisaleikkaus ja miksi. Tutkimuksesta selvisi, että nuori ikä (alle 30) ja aiemmat nielurisatulehdukset lisäävät todennäköisyyttä päätyä myöhemmin nielurisaleikkaukseen. Nämä tekijät puoltavat leikkausta, mutta muiden potilaiden kohdalla tilannetta kannattaa seurata. Neljännessä osatyössä tutkittiin nopeuttaako metronidatsoli penisilliiniin yhdistettynä kurkkupaiseen paranemista aikuisella ja estääkö se kurkkupaiseen uusimista. Yhteensä 200 kurkkupaisepotilasta satunnaistettiin saamaan joko penisilliiniä ja metronidatsolia, tai penisilliiniä ja lumetta. Potilaiden paranemista seurattiin sähköisen oirepäiväkirjan avulla päivittäin kahden viikon ajan, jonka jälkeen viikoittain kahden kuukauden ajan. Sekä metronidatsoli- että plasebo-ryhmässä 10 % potilaista palasi uusineiden oireiden vuoksi. Metronidatsoli ei nopeuttanut paiseen paranemista, eikä estänyt sen uusimista seuraavien kahden kuukauden aikana, mutta lisäsi haittavaikutuksia, eli ripulia ja pahoinvointia. Tutkimustuloksilla on merkitystä paitsi yksittäiselle potilaalle myös koko terveydenhuoltojärjestelmälle. Kurkkupaisepotilas saa tutkittuun tietoon perustuvan hoidon ja hoito voidaan suunnata niille, jotka siitä hyötyvät

Primary Prevention of Airway Allergy

The aim of this paper is to review and summarize the current knowledge of prevention of airway allergy.Peer reviewe

Peritonsillar abscess may not always be a complication of acute tonsillitis: A prospective cohort study

The present study aimed to specify diagnostics for peritonsillar abscesses (PTAs) and to clarify the role of minor salivary glands. This prospective cohort study included 112 patients with acute tonsillitis (AT) and PTA recruited at a tertiary hospital emergency department between February and October 2017. All patients completed a questionnaire concerning their current disease. Serum amylase (S-Amyl) and C-reactive protein (S-CRP) levels, tonsillar findings, and pus aspirate samples and throat cultures were analyzed. Eight of 58 PTA patients (13.8%) had no signs of tonsillar infection. The absence of tonsillar erythema and exudate was associated with low S-CRP (pPeer reviewe

Hajuaistin arvoitukset

Meneillään oleva pandemia on saattanut hajuaistin ja sen häiriöt suuren yleisön tietoisuuteen. Kiinnostus hajuaistiin liittyvään tutkimukseen on lisääntynyt, ja siihen liittyvien julkaisujen määrä PubMedissä oli vuonna 2021 yli 60 % suurempi kuin kahta vuotta aikaisemmin. Samalla ymmärryksemme niin hajuaistin toiminnasta kuin sen vaikutuksesta elämänlaatuun on lisääntynyt. COVID-19-infektio aiheuttaa hajuaistin puutosta (anosmiaa) sekä usein vasta myöhemmässä vaiheessa ilmeneviä hajuharhoja (parosmiaa). Hajuaistin muutokset voivat liittyä myös muihin sairauksiin, kuten rinosinuiittiin tai neurologisiin sairauksiin sekä ikääntymiseen. Perusterveydenhuollon lääkärin on hyvä tuntea erotusdiagnostiikkaa, osata lähettää potilaat tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja ohjeistaa potilasta tekemään hajuharjoituksia.Peer reviewe

Kroonisen nuhan selvittelyssä anamneesi auttaa pitkälle

Peer reviewe

The presence of minor salivary glands in the peritonsillar space

Peritonsillar abscess (PTA) is traditionally considered only a purulent complication of acute tonsillitis (AT), but may be related to infection of minor salivary glands. We analysed the presence of peritonsillar minor salivary glands and inflammation patterns in 114 adult tonsils representing three patient groups: recurrent AT, chronic tonsillitis (CT), and PTA. Samples acquired from elective tonsillectomies were stored in formalin, and after preparation were microscopically examined for inflammation and fibrotic changes. Clinical features and histological characteristics were compared between the groups. Of all tonsils, the minor salivary glands were present in 77 (67.5%). Glands located near the tonsillar tissue showed signs of infection in 73 (94.8%), while only 3 (15.0%) of 20 glands located deeper in the peritonsillar space were infected. Compared to patients with recurrent AT and CT, those with PTA more often presented with periductal inflammation, p <0.011 (PTA 82.1%, AT 42.9%, and CT 63.6%). The majority of our 114 tonsillectomy specimens, collected from patients with AT, CT, or PTA, presented with infected minor salivary glands, and inflammation of the peritonsillar space glands was evident. To further elucidate the association between these glands and PTA, tonsillar samples should be collected and analysed from patients during the acute phase of infection.Peer reviewe