Korkeakoulujen yritysyhteistyön asiakaskeskeinen kehittäminen : case: Jyväskylän tutkimus- ja teknologiapalvelut

Opinnäytetyön aiheena on korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön asiakaskeskeinen kehittäminen. Kehittämisasetelma liittyy kansalliseen tavoitteeseen lisätä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja Suomessa 4 %:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tällä tavoitellaan Suomesta maailman toimivinta kokeilu- ja innovaatioympäristöä, joka tuottaa kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin uuden osaamisen, kumppanuuksien ja innovatiivisen julkisen sektorin kautta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024a). Valtion ja yliopistokaupunkien välille solmittiin vuonna 2021 ekosysteemisopimukset edistämään alueiden valittuja kärkialoja. Sopimusten nojalla kaupungeilla, kuten Jyväskylällä, on entistä suurempi rooli innovaatiotoiminnassa. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Jyväskylän kaupungin elinkeinopalvelut. Jyväskylän kaupunki kehittää yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa toimintamallia, joka mahdollistaa yrityksille entistä helpomman pääsyn korkeakouluyhteistyöhön. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen näille niin kutsutuille Jyväskylän tutkimus- ja teknologiapalveluille konsepti. Opinnäytetyössäni tätä tarkastellaan erityisesti korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön edellytyksien ja esteiden kautta. Työn tarkoituksena on selvittää, kuinka korkeakoulujen ja yritysten välille voi kehittää entistä tiiviimmin yhteistyötä osana kansallista T&K-menojen lisäämisen tavoitetta. Opinnäytetyön viitekehyksen muodostavat TKI-toiminta ekosysteemeissä sekä palvelu- ja liiketoimintamuotoilu. Opinnäytetyön kehittämisasetelmana on palvelumuotoilu kehittämismenetelmänä uuden konseptin kehittämiselle. Muotoiluprosessina noudatettiin Design Councilin tuplatimanttimallia. Tiedonhankintamenetelminä olivat haastattelut, benchmarking ja sisäinen työpaja. Analyysissa hyödynnettiin sisällönanalyysia ja temaattista luokittelua. Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön esteet ja edistävät tekijät jakautuivat kahteen luokkaan: 1) ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät tekijät sekä 2) teknologiaan ja osaamiseen liittyvät tekijät. Opinnäytetyössä tehdyn muotoilutyön tuloksena kehitettiin kolme erilaista vaihtoehtoa tutkimus- ja teknologiapalveluiden konseptiksi: 1) asiakkuuksien hallinnan systemaattinen kehittäminen korkeakouluissa, 2) digitaalinen palvelu korkeakoulujen ja yritysten yhdistämiseen sekä 3) korkeakoulujen oman innovaatiotoiminnan intensiteetin lisääminen. Johtopäätöksenä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön kehittämisessä korostuvat pitkäjänteiset investoinnit ja systemaattinen kehittämistyö. Korkeakoulujen yritysyhteistyön kehittäminen sopii tavoitteeseen edistää suomalaista elinkeinoelämälähtöistä TKI-toimintaa ja talouskasvua sekä luoda kilpailuetua.The topic of the thesis is customer-oriented development of cooperation between higher education institutions and companies. The thesis is related to the national goal of increasing research and development expenditure in Finland to 4% of GDP by 2030. This aims to provide Finland with the most functional environment for experimentation and innovation in the world, providing sustainable solutions to societal challenges through new skills, partnerships and an innovative public sector (Ministry of Economic Affairs and Employment 2024a). In 2021, ecosystem agreements were concluded between the state and the university cities to promote the selected spearhead topics of the regions. Under the agreements, cities, such as Jyväskylä, will play an even bigger role in innovation activities. The client of the thesis is the City of Jyväskylä's business services. The City of Jyväskylä, together with the University of Jyväskylä and JAMK University of Applied Sciences, is developing an operational model that will enable companies to have easier access to higher education cooperation. The aim of the thesis is to develop a concept for the so-called Jyväskylä research and technology hub using service design methods. In the thesis, this is examined especially through the conditions and obstacles of cooperation between universities and companies. The aim of the work is to find out how to develop closer cooperation between higher education institutions and businesses as part of the national goal of increasing R&D expenditure. The framework of the thesis consists of RDI activities in ecosystems and service and business design. The development framework for the thesis is service design as a development method for the development of a new concept. The design process followed the Design Council's Double Diamond model. The data acquisition methods were interviews, benchmarking and an internal workshop. The analysis made use of content analysis and thematic categorisation. As a result of the thesis, it became clear that the obstacles and factors promoting cooperation between higher education institutions and companies were divided into two categories: 1) factors related to interaction between people and 2) factors related to technology and competence. The thesis resulted in the development of three different options for the concept of research and technology services: 1) systematic development of customer relationship management in higher education institutions, 2) digital service for connecting higher education institutions and companies, and 3) increasing the intensity of higher education institutions' own innovation activities. As a conclusion, long-term investments and systematic development work are emphasised in the development of cooperation between universities and companies. The development of business cooperation between higher education institutions is in line with the goal of promoting Finnish business-oriented RDI activities and economic growth and creating a competitive advantage

LIITU 2018 -tutkimus : liikunnan merkitysten kirjo on kaventunut

Hieman reilu kolmasosa suomalaislapsista ja -nuorista liikkui suosituksen mukaan – toimintarajoitteita kokevista joka neljäs. Lasten ja nuorten liikunnalle antamien merkitysten kirjo oli kaventunut ja esteet vahvistuneet, vaikka koettu pätevyys ja liikuntamotivaatio olivat korkealla. Suurin osa lapsista ja nuorista kannatti urheilun eettisten sääntöjen noudattamista. Säännöllinen liikkuminen oli myönteisesti yhteydessä koettuun terveyteen. Säännöllisesti liikkuvilla oli myös vähemmän yksinäisyyden kokemuksia.nonPeerReviewe

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa : LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018

nonPeerReviewe