Siirtymäresurssit varhaiskasvatuksen siirtymätilan suhteissa ja muutoksissa

Artikkeli tarkastelee yhden lapsen siirtymäresursseja varhaiskasvatuspolun erilaisissa siirtymissä. Etnografinen, pitkittäisasetelmaan perustuva tutkimusaineisto muodostuu yhden lapsen varhaiskasvatuspolun ensimmäisistä päivistä aina esiopetuksen alkuun. Artikkeli vastaa kysymykseen siitä, millaisia resursseja lapsi hyödyntää siirtymätilassa sekä millaisia muutoksia resurssien hyödyntämisessä tapahtuu siirtymien aikana? Siirtymiä tarkastellaan siirtymätiloina, jotka rakentuvat sekä tilanteisesti että relationaalisesti, eli suhteessa ympäristöön ja muihin toimijoihin. Lisäksi artikkelissa käytetään siirtymäresurssin käsitettä, joka viittaa tilannekohtaisiin tietoihin, taitoihin ja materiaalisiin esineisiin, joiden avulla lapsi osallistuu siirtymätilan rakentamiseen. Tulokset osoittavat siirtymätilan rakentuvan kulttuurisista, sosiaalisista, ruumiillisista sekä materiaalisista siirtymäresursseista. Ne tukivat lapsen aktiivista osallistumista ja toimintaa siirtymätilassa. Tulokset kuvaavat myös siirtymien välisiä muutoksia siirtymäresurssien kautta. Artikkelin lopussa pohditaan, miten tietoa siirtymäresursseista voidaan hyödyntää suunniteltaessa varhaiskasvatuksen siirtymäkäytäntöjä, jotka tarjoavat lapselle mahdollisuuden resurssien hyödyntämiseen

Lasten toimijuuden rakentuminen ohjatuissa toimintahetkissä

Varhaiskasvatuksen toiminta perustuu erilaisille kulttuurisille ja sosiaalisille käytännöille, jotka muodostavat erityisen tilan tiettyyn kontekstiin kollektiivisten sekä yksilöllisten tulkintojen kautta. Lisäksi päiväkotiin rakentuu suhteita toimijoiden välille, jotka määrittelevät lasten sekä aikuisten paikkoja arjen tilanteissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ohjatun toiminnan käytännöistä ja siellä rakentuvista suhteista, joiden kautta lasten toimijuuden ymmärretään rakentuvan ohjatun toiminnan kentällä. Aineistonkeruu toteutettiin yhden varhaiskasvatusyksikön ohjattuja toimintahetkiä etnografisesti havainnoiden sekä näitä hetkiä videokuvaamalla. Tutkimuskohteina olivat lapset, aikuiset sekä heidän sosiaalinen toimintansa ja suhteet ohjatuissa toimintahetkissä. Lisäksi aineistoa kerättiin lapsia sekä aikuisia haastatellen. Aineisto analysoitiin kenttäanalyysin mukaan, jossa hyödynnettiin osittain teoriaohjaavaa analyysia. Tutkimuksessa on hyödynnetty laajasti ranskalaisen Pierre Bourdieun keskeisimpiä käsitteitä ja filosofista ajattelua. Tutkimustulokset osoittivat, että ohjatun toiminnan kenttä muodostuu toiminnallisten osuuksien sekä ohjatun keskustelun käytänteistä, joita tulkitsemalla lapset ja aikuiset osallistuvat pedagogisesti ohjattuihin toimintahetkiin. Lapset tarvitsivat osallistuakseen käytäntöihin kahdenlaisia resursseja, jotka muuttuivat toiminnallisissa osuuksissa taitopääomaksi sekä ohjatuissa keskusteluissa keskustelupääomaksi. Pääomien käyttö tuki lasten osallistumista ja niiden muuttuessa symboliseksi pääomaksi heille kertyi myös valtaa osallistua kenttää koskeviin määrittelyihin ja muuttaa sen toimintaa. Lasten toimijuus rakentui käytänteiden, subjektiivisten tulkintojen sekä pääomien kautta relaatiossa kentän muihin toimijoihin