Munuaissairautta sairastavat kokevat tietonsa riittäväksi

Pitkäaikaista munuaissairautta sairastavat tarvitsevat tietoa elääkseen sairauden kanssa ja hallitakseen arkeaan ja elämäänsä. Tuoreen tutkimuksen mukaan dialyysimuotoa harkitsevat ja kotidialyysia tekevät kokivat omat tietonsa pääosin sekä riittäväksi että hyödylliseksi, mutta kokemuksellista tietoa odotettiin enemmän.</p

Relationship between sufficiency and usefulness of patient education: A cross‐sectional study of patients with chronic kidney disease

The aim of this descriptive study was to analyze the relationship between the sufficiency and usefulness of patient education from the perspective of people with chronic kidney disease. The goal was to discover whether both sufficiency and usefulness need to be analyzed in the quality evaluation of patient education. Patients undergoing predialysis or home dialysis care in Finland (N = 162) evaluated both the sufficiency and usefulness of patient education provided by nephrology nurses by using parallel structured questionnaires. A strong relationship was found between the sufficiency and usefulness of patient education. The relationship was significant across all dimensions of empowering knowledge, but no systematic association was found between the sufficiency-usefulness relationship and background variables. Depending on the purpose of evaluating patient education, either aspect, that is, sufficiency or usefulness, can be used, but it is not necessary to use both due to their strong inter-correlation. In terms of implications for practice, consideration of both sufficiency and usefulness is important when providing empowering patient education for people undergoing pre- or home dialysis, but only one aspect needs to be evaluated.</p

Sufficiency of Knowledge Processed in Patient Education in Dialysis Care

Purpose: Patient education improves health and treatment adherence of patients with chronic kidney disease. However, evidence about the sufficiency of patients’ knowledge processed in patient education is limited. The purpose of this study was to evaluate subjective and objective sufficiency of knowledge processed in patient education in dialysis care and treatment.Patients and Methods: A cross-sectional study design was used. The sample (n=162) comprised patients in predialysis or home dialysis. All eligible patients during the data collection timeframe (2016– 2017) in two university hospital districts in Finland were invited to participate. Subjective sufficiency was evaluated with a structured questionnaire having 34 items divided into six dimensions of empowering knowledge (bio-physiological, functional, social, experiential, ethical, and financial) on a Likert scale (1=not sufficient at all, 4=very sufficient). Objective sufficiency was evaluated with a structured knowledge test with 10 items (score range 0– 10, correct=1, wrong/no knowledge=0) based on the multidimensional content of patient education emphasizing bio-physiological dimension.Results: In subjective sufficiency of knowledge, the mean was 3.27 (SD 0.54). The bio-physiological dimension of empowering knowledge was the most sufficient (mean 3.52, SD 0.49) and the experiential the least (mean 2.8, SD 0.88). In objective sufficiency, the means ranged 5.15– 5.97 (SD 2.37– 2.68) among patients in different modalities of dialysis care and treatment. The least sufficient objective scores were bio-physiological and functional knowledge. The subjective and objective sufficiency did not correlate with each other.Conclusion: Patients’ knowledge, either subjective or objective, does not seem to be sufficient. Hence, attention should be paid to supporting patients with more personalized knowledge. Furthermore, the relationship between subjective and objective sufficiency needs future consideration, as their non-correspondence was a new discovery.Keywords: chronic kidney disease, hemodialysis, home, patient education as topic, peritoneal dialysis, renal dialysis </p

Instruments for Patient Education: Psychometric Evaluation of the Expected Knowledge (EKhp) and the Received Knowledge of Hospital Patients (RKhp)

Purpose: In patient education, there is a need for valid and reliable instruments to assess and tailor empowering educational activities. In this study, we summarize the process of producing two parallel instruments for analyzing hospital patients' expectations (Expected Knowledge of Hospital Patients, EKhp) and received knowledge (Received Knowledge of Hospital Patients, RKhp) and evaluate the psychometrics of the instruments based on international data. In the instruments, six elements of empowering knowledge are included (bio-physiological, functional, experiential, ethical, social, and financial).Patients and methods: The original Finnish versions of EKhp and RKhp were tested for the first time in 2003, after which they have been used in several national studies. For international purposes, the instruments were first translated into English, then to languages of the seven participating European countries, using double-checking procedure in each one, and subsequently evaluated and confirmed by local researchers and language experts. International data collection was performed in 2009-2012 with a total sample of 1,595 orthopedic patients. Orthopedic patients were selected due to the increase in their numbers, and need for educational activities. Here we report the psychometrics of the instruments for potential international use and future development.Results: Content validities were confirmed by each participating country. Confirmatory factor analyses supported the original theoretical, six-dimensional structure of the instruments. For some subscales, however, there is a need for further clarification. The summative factors, based on the dimensions, have a satisfactory internal consistency. The results support the use of the instruments in patient education in orthopedic nursing, and preferably also in other fields of surgical nursing care.Conclusion: EKhp and RKhp have potential for international use in the evaluation of empowering patient education. In the future, testing of the structure is needed, and validation in other fields of clinical care besides surgical nursing is especially warranted.</p

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuolto Suomessa – Terveydenhoitajien näkökulma

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuollosta on niukasti tutki-musta, vaikka pakolaisten määrä on kasvamassa kansainvälisesti. Koulu-terveydenhoitajat ovat merkittävässä roolissa turvapaikanhakijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, joten hoitajien kokemusten tutkiminen on tärkeää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata alaikäisten turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuoltoa terveydenhoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuollosta tietoa, jota voidaan käyttää terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseen, turvapaikanhakijoiden terveydenhuol-toa koskevien suositusten ja ohjeiden kehittämiseen sekä tutkimukseen monikult-tuurisista potilaista. Aineistonkeruumenetelmänä oli yksilöhaastattelut, jotka toteutettiin kahdessa kaupungissa keväällä 2019 kahdessa eri kouluterveydenhuollossa, joissa on alaikäisiä turvapaikanhakijoita oppilaina. Tutkimukseen osallistui 12 koulu-terveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kouluterveydenhoitajien kokemukset turvapaikanhakijoiden hoidosta liittyivät 1) hoidon ja palveluiden epäselvyyksiin, 2) puutteellisiin terveystietoihin, 3) hyvän hoidon saavuttamisen esteisiin, 4) hoitosuhteen rakentamisen ja ylläpidon vaativuuteen, 5) potilasohjauksen perusteellisuuteen ja sen kulttuuri-sidonnaisuuteen, 6) monipuoliseen yhteistyöhön, 7) turvapaikanhakijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä 8) työssä jaksamiseen. Tulosten perusteella kouluterveydenhoitajat pitivät turvapaikanhakijoiden hoitoa antoisana, mutta sitä varjostivat monenlaiset työn sisällölliset ja organisatoriset tekijät. Turvapaikanhakijoiden laadukkaan hoidon takaamiseksi kouluterveyden-huollossa täytyy varautua turvapaikanhakijoiden hoitoon liittyviin erityispiirteisiin ja turvapaikanhakijoiden hoitoa tulee kehittää vastaamaan paremmin alaikäisten turvapaikanhakijoiden tarpeita.The amount of forcibly displaced people is rising globally, yet research regarding minor asylum seekers’ school health care is limited. School nurses are in fundamental position in promotion of asylum seekers’ health and wellbeing, thus research regarding nurses’ experiences about care of asylum seekers is important. Aim of this study was to describe minor asylum seekers’ school health care in nurses’ perspective. Goal was to provide knowledge about minor asylum seekers’ school health care that can be exploited in improvements of health care system, in recommendations and guidelines concerning asylum seekers, and in research of multicultural patients. Data collection was made by individual interviews that were conducted in spring in 2019 in two different Finnish school health care organizations that had minor asylum seekers as students. 12 school nurses participated the study. Data was analyzed with inductive content analyses. School nurses’ experiences regarding minor asylum seekers’ school healthcare concerned 1) unclarity of asylum seekers’ services and care, 2) inadequate health records, 3) barriers to provide as high quality care as desired (by nurses), 4) demanding nurse-student relationship, 5) starting patient education from the basics and acknowledge of cultural differences in patient education, 6) diverse collaboration, 7) health and wellbeing of asylum seekers, and 8) nurses’ wellbeing in work. As a conclusion, school nurses perceived minor asylum seekers’ health care as rewarding but several aspects in nurses’ work and in organizations impair care. In order to provide high quality care for minor asylum seekers, school health care must be prepared for special characteristics of asylum seekers and develop the care so that it corresponds with the needs of asylum seekers

Tekoälyn toimintaperiaatteet ja hyödyntämismahdollisuudet yrityksissä

Tekoälysovellusten hyödyt ja ongelmat näkyvät arjessamme ja uutisissa kiihtyvään tahtiin. Toimintoja automatisoidaan, tekoälysovellukset oppivat ja luovat uutta, sekä mahdollistavat liiketoiminnan kehittämisen. Samalla uutisoidaan tekoälysovelluksista, jotka luokittelevat ihmisiä muiksi kädellisiksi tai tekevät muita vinoutuneita päätöksiä. Tekoälysovellukset eivät nykypäivänä ole aidosti älykkäitä. Ne tekevät juuri niin laadukkaita päätelmiä, kuin niiden opettamiseen käytetyn datan pohjalta on mahdollista tehdä. Tekoälysovellusten käyttöön tarvitaan vinoutumatonta dataa. Datan käsittelemiseen ja sovellusten kehittämiseen tarvitaan monimuotoinen joukko ihmisiä, jotta voidaan mahdollistaa oikeudenmukaiset, eettiset ja kaikille turvalliset tekoälysovellukset. Tekoälysovelluksia liiketoiminnassaan hyödyntävät yritykset voivat saavuttaa merkittävän kilpailuedun niiden avulla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä laadullinen tutkimus tavoista, joilla tekoälyä voi nykyisin hyödyntää. Lähdemateriaalina käytettiin alan asiantuntijoiden uusinta suomen- ja englanninkielistä kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Tarkoituksena oli luoda helposti lähestyttävä kokonaisuus, jonka avulla voi hahmottaa tämänhetkiset mahdollisuudet hyödyntää tekoälyä. Opinnäytetyö toteutettiin vuonna 2021 loppukevään ja syksyn aikana. Opinnäytetyössä perehdytään aluksi tekoälyn toimintaperiaatteisiin ja eettisiin näkökulmiin sekä dataan ja analytiikkaan. Näiden jälkeen tarkastellaan tapoja, joilla tekoälyä voi hyödyntää ja tekoälyn ottamista osaksi liiketoimintastrategiaa. Tämän opinnäytetyön tuloksista keskeisin on se, että tekoälyä voi käyttää hyvin erilaisiin tehtäviin. Tekoälyä harkittaessa kannattaa miettiä mitkä ovat tärkeitä strategisia tavoitteita tai mekaanisia, paljon toistoa sisältäviä toimintoja, joihin tekoäly soveltuu. Analytiikka, laadukas data, datastrategia ja dataohjautuva yrityskulttuuri ovat tärkeitä edellytyksiä tekoälysovellusten hyödyntämiselle

Seksuaalikasvatusta nuorille seksuaalisuuspisteen avulla

Opinnäytetyön tarkoituksena on edistää 13–19-vuotiaiden nuorten seksuaaliterveyttä. Tulevaa terveydenhoitajan työtä ajatellen nuorten seksuaalikasvatus on tärkeä ja ajankohtainen aihe. Tutkimuksissa on todettu, että nuorten seksikokeilut ovat aikaistuneet ja esimerkiksi klamydian esiintyminen nuorten keskuudessa on huolestuttavalla tasolla. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoa seksuaalisuudesta ja vaikuttaa tätä kautta nuorten seksuaalikäyttäytymiseen. Nuorten käytökseen ja asenteisiin vaikutettiin järjestämällä seksuaalisuuspiste nuorten Toukofest-messutapahtumaan 27.5.2009. Opinnäytetyöhön sisältyy toiminnallinen kokonaisuus. Seksuaalisuuspiste tarjosi nuorille tietoa ja toimintaa. Piste sisälsi muun muassa seksuaalisuuden portaat, seksuaalisuustunnelin, kondominasetteluharjoituksen ja esitepöydän. Nuoret ohjattiin aluksi seksuaalisuuden portaille, mistä he saivat tietoa seksuaalisuuden kehityksestä vaiheittain. Tämän jälkeen nuoret pääsivät tutustumaan seksuaalisuustunneliin. Seksuaalisuustunneli sisälsi tietoa sukupuolitaudeista sekä kondomista, jonka avulla niiltä voidaan suojautua. Nuoret saivat vapaasti tutustua oheismateriaaliin, kuten esitteisiin ehkäisymenetelmistä ja nuorten seksuaalisuusoikeuksista. Nuoret saivat myös harjoitella kondomin asettamista ja vastata palautelomakkeelle. Lopuksi nuoret saivat vapaasti käyttää luovuutta, eli kirjoittaa ja piirtää isolle paperille, mitä ajatuksia seksuaalisuus herätti heissä. Opinnäytetyön onnistumista arvioitiin nuorilta kerätyn palautelomakkeiden avulla. Seksuaalisuuspisteen nuoret kokivat pääosin hyödyllisenä. Palautelomakkeeseen vastanneista 43 % koki, että seksuaalisuuspiste vaikutti asenteisiin tai käyttäytymiseen ja 57 % kertoi, että se ei vaikuttanut heihin. Pisteen kiinnostavimpana osiona nuoret pitivät seksuaalisuustunnelia. Eniten uutta tietoa nuoret kokivat saaneensa sukupuolitaudeista.The aim of this Bachelor’s theses was to promote the sexual health of 13-19-old youth. As future public health nurses we see youth’s sexual education important and topical. Researchers have stated that youth have sexual experiences earlier in life and, for example, the incidence of chlamydia is on an alarming level among young people. The aim was to give youth more information about sexuality and through this have an effect on youth’s sexual behaviour. Youth’s sexual behaviours and attitudes were influenced by organising a sexuality happening at a youth fair called Toukofest on the 27th May 2009. This Bachelor’s thesis includes a functional part. The sexuality happening offered information and activities for youth. The happening included, for example, the stairs of sexuality, a sexuality tunnel, an exercise where one learned to use the condom in the right way and a table where there were leaflets. At first youth were guided to the stairs of sexuality where they could learn about the different phases of the development of sexuality. After this they could explore the sexuality tunnel. The sexuality tunnel contained information about sexually transmitted diseases and condoms that can protect one from diseases. The young people could freely explore the teaching material, for example, leaflets about contraceptives and youth’s sexual rights. It was also possible to practise how to use the condom the right way and give feedback. Finally, the young people could freely use their creativity; they could write and draw on a big paper sheet what kind of thoughts they had about sexuality. The success of the happening was assessed on the basis youth’s feedback. Most of the young people thought the sexuality happening had been helpful. 43 % of those who gave literary feedback felt that the sexuality happening had influenced on their attitudes or behaviours and 57 % felt that it had not affected on them. The respondents thought that the most interesting part of the happening was the sexuality tunnel. They also felt that the most useful information that they received related to sexually transmitted diseases

Terveyttä edistävä ohjaus

A: 84/202

Laadukas hoito ja potilaan oikeudet kulkevat käsi kädessä

Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään hoitoon. Hyvän hoidon osoittaminen on Suomessa ajankohtaista muun muassa sote-uudistuksen ja laatujärjestelmien tunnustusten hakemisen myötä. Laatua kuvaavia kriteerejä ja hyvää hoitoa osoittavia laatujärjestelmiä on useita. Laatua kuvaavissa kriteereissä ei kuitenkaan ole potilaan oikeuksia koskevaa itsenäistä kriteeriä välttämättä lainkaan, vaikka niiden taustalla vaikuttavatkin potilaan oikeudet