Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä selvitti, miten kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset otetaan osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää. Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointia lisäävä ja pahoinvointia ennaltaehkäisevä vaikutus ovat tutkitusti kiistämättömiä faktoja. Muun muassa väestön ikääntymisen ja elintapamuutosten seurauksena sosiaali- ja terveysmenot kasvavat. Valtion lisääntyvä rahoitus korjaaviin toimenpiteisiin hyvinvointialueille uhkaa viedä voimavaroja kuntien ja muiden toimijoiden ennaltaehkäiseviltä toimilta. Uhkaavan kehityksen kääntäminen edellyttää systeemistä muutosta. Työryhmä esittää strategisen sekä projekti- ja hanketason toimenpiteitä. Valtion ohjausjärjestelmää esitetään muutettavan ilmiöpohjaiset kokonaisuudet tunnistavaksi ja tutkittuun tietoon sekä luotettavaan dataan perustuvaan vaikuttavuuteen perustuvaksi. Hallitusohjelmaan esitetään Kansallinen toimintakyky -ohjelmaa, jossa painopisteenä on kulttuurin ja liikunnan ennaltaehkäisevä toiminta. Toimenpiteiden painopistettä esitetään siirrettäväksi tarjonnasta kysynnän lisäämiseen esimerkiksi Kansallinen hyvinvointikortti -sovelluksella. Analyysin ja toimenpide-ehdotusten ohella raportti on osin ensimmäinen kokonaiskuvaus kulttuurin ja liikunnan toimintakentästä.Julkaisu on päivitetty 27.3.2023, s. 5

Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa : Tulevaisuuden vaihtoehtoja

Rahapelihaitat nähdään yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta suuriksi, minkä johdosta asiaan on katsottu välttämättömäksi puuttua lainsäädännöllisin keinoin ja lisäämällä rahapelaamisen vastuullisuustoimia. Tämän lisäksi rahapeliautomaatteja on pidetty suljettuina koronavirusepidemian vuoksi. Veikkaus Oy arvioi, että toimenpiteiden seurauksena valtiolle tuloutetut vuosittaiset rahapelituotot vähenevät noin 300 miljoonalla eurolla. Samalla kun rahapelihaitat vähenevät, tämä merkitsee rahapelituotoilla rahoitettujen edunsaajien rahoituksen alenemista. Selvityksessä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa suomalaisen rahapelijärjestelmän kehittämistyölle. Työryhmä asettaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi kokonaisuudistuksen, jossa rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin. Edunsaajien ja kansalaisjärjestötoiminnan rahoituksen mitoittaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden arviointi tarvitsee huolellisen valmistelun ja suunnitelman. Rahoituksen vakautta voitaisiin lisätä, mikäli rahoituksen mittaluokka voitaisiin määrittää yhtä vaalikautta pidemmäksi ajaksi. Työryhmä arvioi, että uudistus voitaisiin toteuttaa vuoden 2024 alusta alkaen

Selvitys Viron omalääkärijärjestelmästä ja sen oppien soveltamisesta hyvinvointialueilla

Selvitys Viron omalääkärijärjestelmästä ja sen oppien soveltamisesta hyvinvointialueillaSelvityksen taustana on keskustelu omalääkärijärjestelmästä ja hyvinvointialueet, joissa pohditaan tapoja järjestää palveluita. Selvityksessä kuvataan Viron omalääkärijärjestelmän kehitys perinteisestä omalääkärijärjestelmästä hoidon jatkuvuuden turvaavaan asiakaskeskeiseen toimintamalliin. Erityisesti valotetaan digitaalisuuden ja taloudellisen kannustavuuden roolia. Selvityksessä kuvataan, miten Viron järjestelmästä saatuja oppeja voidaan hyödyntää hyvinvointialueilla. Ratkaisumallit ovat kannanottoja suunnittelun avuksi ja edustavat vain tekijöiden näkemyksiä. Viron perusterveydenhuolto on rakennettu keskieurooppalaisen perhelääkärijärjestelmän pohjalta. Perhelääkärijärjestelmän rinnalle on tuotu kansallinen digitaalinen infrastruktuuri palvelemaan asiakkaita ja perhelääkäreitä. Digitaalisuus perustuu koko Viron valtion digitaalisuuteen. Merkittävä havainto on taloudellisten kannustimien käyttö järjestelmän ohjaamisessa. Viro kuuluu EU:hun ja terveydenhuolto on samojen lainsäädäntökehikkojen piirissä kuin Suomi. Suomessa järjestelmän ohjaus on tapahtunut pääosin normi- ja informaatio-ohjauksella. Taloudellista kannustinta ei ole käytetty samassa määrin kuin Virossa. Opeiksi Viron mallista jää kolme asiaa: järjestäjän ja tuottajan erottaminen, taloudellisten kannustimien käyttö tuottajien ohjauksessa ja asiakkuudenhallinta järjestäjän puolella sisältäen digitaaliset kanavat