2 research outputs found

    Luonnollinen lähestymistapa lukemisen hermostollisten mekanismien tutkimukseen

    No full text
    Johdanto ja tavoitteet. Lukemisen hermostollisten mekanismien tutkimuksessa on pääosin käytetty keinotekoisia koeasetelmia, joissa on esimerkiksi esitetty yksi sana kerrallaan tai käytetty kielellisten sääntöjen tai odotusten rikkomista. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli kehittää uusi menetelmä lukemisen hermostollisten mekanismien tutkimiseen. Tutkimuksen lähtökohdaksi otettiin mahdollisimman luonnollinen lukeminen, jotta erilaisten keinotekoisten tehtävien ja koejärjestelyjen vaikutus lukemiseen voitaisiin minimoida. Omatahtinen tekstin lukeminen aiheuttaa kuitenkin hermostollisten mekanismien tutkimiselle haasteita, joihin tässä työssä etsittiin uusia ratkaisuja. Tämän tutkimuksen toisena tavoitteena oli soveltaa kehitettyä menetelmää ja selvittää voidaanko sen avulla havaita varhaisia eroja eri sanaluokkien hermostollisessa käsittelyssä luonnollisen lukemisen aikana. Varhaisia sanaluokkaeroja on hermostollisissa tiedonkäsittelymekanismeissa havaittu aiemmin, mutta tulokset voivat riippua tutkimuksissa käytetyistä erillisistä tehtävistä tai liittyä kielellisten rikkomusten käsittelyyn. Menetelmät. Osallistujien (8, 4 miestä) aivojen sähkömagneettista toimintaa mitattiin magnetoenkefalografiamenetelmällä (MEG) ja silmänliikkeitä mitattiin silmänliikekameralla. Kokeen aikana osallistujat lukivat äänettömästi elämänkerralista romaania tietokoneen näytöltä. Silmänliikeaineiston avulla MEG-aineistosta voitiin poimia erilleen kunkin sanan lukemiseen liittyvä aivoaktivaatio. Silmänliikkeistä johtuvia häiriöitä sekä yksittäisten aivoalueiden vasteita eroteltiin MEG-aineistosta itsenäisten komponenttien analyysin (engl. independent component analysis, ICA) avulla. Luettavasta tekstistä määriteltiin yksittäisten sanojen sanalu okat käyttämällä automaattista jäsennintä. Verbien ja substantiivien lukemiseen liittyviä tapahtumasidonnaisia jännitekenttiä (engl. event-related field, ERF) vertailtiin epäparametrisella klusteripermutaatiotestillä 0–250 ms aikaikkunassa sanoihin kohdistuneen katseen alkamisen jälkeen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa kehitetty uusi menetelmien yhdistelmä osoittautui lupaavaksi lähestymistavaksi lukemisen hermostollisten mekanismien tutkimisessa. Tällä uudella menetelmällä on monia teoreettisia ja käytännöllisiä etuja verrattaessa sitä lukemisen hermostollisen perustan tutkimuksessa tyypillisesti käytettäviin menetelmiin. Substantiivien ja verbien hermostollisessa käsittelyssä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja vasemman ohimolohkon yläpuolella sijaitsevissa sensoreissa. Eroja havaittiin 138–164 ms ja 184–206 ms aikaikkunoissa sanaan kohdistuneen katseen alkamisen jälkeen. Tulos osoittaa, että osa aiemmissa tutkimuksissa havaituista sanaluokkaeroista ei johtunut keinotekoisista koeasetelmista vaan ne voitiin havaita myös luonnollisen lukemisen aikana. Tutkimuksen tulosten perusteella verbit ja substantiivit aktivoivat huomattavan nopeasti erilaisia sanan syntaktisiin ja/tai semanttisiin piirteisiin liittyviä hermoverkostoja.Background and aims. Most of the knowledge about neurocognitive processes of reading is based on artificial reading paradigms, such as serial presentation of isolated words or linguistic violation paradigms. The main aim of this thesis was to develop a novel approach to study the neural processes of reading. Specifically, a naturalistic reading task was employed due to concerns for ecological validity, that have been raised about the effects of task on the reading processes. A combination of methods was used to overcome difficulties introduced by this unconstrained reading approach. The second aim was to apply this novel paradigm to test if early differences in the neurocognitive processing of words from different word classes can be found during naturalistic reading. Early processing differences between word classes have been observed before, but they might be task-specific or due to processing related to linguistic violations. Methods. Magnetoencephalography (MEG) and eye movements were recorded simultaneously while participants (8, 4 males) silently read a biographical novel presented on a computer screen. The eye movement recording was used to relate the MEG recording to specific word fixation events during reading. Independent component analysis (ICA) was used to remove eye movement artifacts from the MEG recording and to extract activations of individual cortical areas. An automatic parser was used to extract word class information for all the words in the reading material. Event-related fields (ERFs) evoked by fixations on nouns and verbs were compared using nonparametric cluster-based permutation tests in time window of 0–250 ms after the fixation onset. Results and conclusions. The novel combination of methods used in this study proved to be a promising approach to examine neural processes of reading. In comparison to mainstream methodology of cognitive neuroscience of reading, the present approach has several theoretical and practical advantages. Statistically significant differences between nouns and verbs were found in the sensors above the left temporal cortex, in the 138–164 ms and 184–206 ms time windows after the fixation onset. The results confirm some of the earlier findings that were based on non-naturalistic reading settings and suggests that syntactic and/or semantic information is accessed remarkably early in the course of normal reading
    corecore