Jazykovaja igra s citatami v zagolovkah sovremennyh gazet

Tutkielmassa tarkastellaan sitaateilla leikittelyä 2000-luvun venäläisten sanomalehtien otsikoissa. Työn tarkoituksena on tutkia autenttisia sitaatteja ja luokitella ne alkuperäislähteiden perusteella sekä määritellä niissä käytettyjen muodollisten transformaatioiden tyypit. Työn tutkimusaineisto on kerätty Integrum-tietokannassa olevista viidestä laajalevikkisestä lehdestä Argumenty i Fakty, Moskovskij komsomolec, Komsomol´skaja pravda, Kommersant ja Rossijskaja gazeta. Haku on rajattu siten, että jokaisesta edellä mainitusta lehdestä on poimittu 11 numeroa vuosilta 2000, 2007 ja 2015. Poikkeuksena on Rossijskaja gazeta, koska sen arkistointi alkaa Integrumissa vasta vuodesta 2005, joten poimin siitä tutkimusta varten 11 numeroa vuosilta 2006, 2011 ja 2015. Tällä tavoin rajattu sanomalehtiaineisto antoi hakujen tuloksena 905 otsikkoa, joissa kirjoittajat leikittelevät sitaateilla. Sitaattien alkuperäislähteiden luokittelussa käytettiin apuna E.A. Zemskajan sekä S.V. Il´jasovan ja L.P. Amirin tekemää klassifikaatiota. Kerätty aineisto jaettiin kuuteen ryhmään: 1) fraseologia (mm. fraseologiset ilmaukset, lentävät lauseet, sananlaskut ja kiinteät ilmaisut); 2) kaunokirjallisuus (proosa, runous, sadut, folkloristiikka ja raamatulliset ilmaukset); 3) elokuvat, tv-ohjelmat, ja piirretyt; 4) musiikkiteokset; 5) kulttuurinen, historiallinen ja yhteiskunnallinen tietämys; 6) iskulauseet, motot ja neuvostoajan ilmaukset. Analyyttisella transformaatiolla tarkoitetaan tässä työssä sitaatin muodon muutosta. Analyyttisiin transformaatioihin perustuva leikittely voidaan toteuttaa useilla erilaisilla keinoilla. Tähän liittyen tutkittavan aineiston otsikot jaoteltiin transformaatiotyypin mukaan neljään ryhmään, leksikaalisiin, kieliopillisiin, graafisiin ja kontaminaation sisältäviin sitaatteihin. Sen lisäksi omaksi ryhmäkseen erotettiin esimerkit, joissa eri transformaatiotyypit yhdistyvät samassa otsikossa. Aineiston analyysi osoittaa, että leksikaaliset transformaatiot ovat kaikista yleisin tyyppi. Sen keinoihin kuuluvat alkuperäissitaatin sanojen korvaaminen, sanojen lisääminen, sanojen poisjättäminen ja lekseemien järjestyksen vaihto. Analyysi osoittaa, että toimittajat käyttävät sitaatteja hyvin laajasti nykysanomalehtien otsikoissa. Sitaattien päälähteinä ovat keskivertolukijalle hyvin tutut venäläinen kulttuuri, historia ja yhteiskunta. Toimittajat käyttävät sitaatteja sekä alkuperäisessä että transformoidussa muodossa: transformoitujen sitaattien osuus tutkielman aineistosta on 79,8 % ja alkuperäisten vastaavasti 20,2 %. Alkuperäissitaatin erilaiset muutokset vahvistavat otsikon ekspressiivisyyttä, luovat koomisen vaikutelman ja tuovat esiin uusia merkityksiä. Lisäksi ne kertovat toimittajan suhtautumisesta tekstin aiheeseen. Toimittajan luova ajattelu, kielen ja kulttuurin tuntemus sekä sivistystaso ovat tärkeimpiä tekijöitä värikkäiden ja omintakeisten otsikoiden laadinnassa