Audit Quality in the Investment Property Sector

Sijoituskiinteistöt ovat taloudessa merkittävässä roolissa ja kiinteistöomaisuuden voidaan sanoa olevan yksi suurimmista tase-eristä niin globaalisti kuin Euroopassa. Kansainvälinen tilinpäätösnormisto (IFRS) sallii sijoituskiinteistöjen arvostamisen käypään arvoon ja käyvän arvon muutos kirjataan tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti. Kun kiinteistöjen käyvät arvot eivät ole yksiselitteisesti markkinainformaatiosta johdettavia, sisältyy jokaisen sijoituskiinteistöyhtiön tilinpäätökseen merkittävä johdon harkintaa vaativa erä. Tilintarkastajan tehtävänä on tilintarkastuskertomuksessa verifioida, että laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tämän väitöskirjan tavoitteena on ymmärtää paremmin tilintarkastajan raportointia erityisesti haastaviin käyvän arvon tarkastamisiin liittyen. Tutkimalla julkisten sijoituskiinteistöyhtiöiden tilintarkastuskertomuksia ja erityisesti tilintarkastajan raportointia sijoituskiinteistöjen käyvän arvon tarkastamisesta, tämä väitöskirja keskittyy tilintarkastuksen laadun osatekijöihin. Kolmessa ensimmäisessä artikkelissa keskitytään tilintarkastajien tilintarkastuskertomuksessa raportoimiin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin liittyen sijoituskiinteistöjen käypien arvojen tilintarkastusta. Ensimmäisessä artikkelissa keskitytään tulosvaikutuksen raportointiin tilintarkastuskertomuksissa. Toisessa ja kolmannessa esseessä tilintarkastajien skeptisyyteen liittyviä kysymyksiä ja tulokset osoittavat, että tilintarkastajat eivät eriytyisesti painota näitä seikkoja tilintarkastuskertomuksessaan, vaan tilintarkastuskertomukset sisältävät enemmän standardin mukaisia mainintoja. Neljännessä esseessä paneudutaan yrityksen laskentatoimen pitkäaikaiseen kysymykseen, kumpi on parempi raportointimenetelmä, hankintamenopohjainen vai käypään arvoon perustuva. Tilintarkastajan valinnan vaikutus on huomioitu myös tämän raportoinnin osalta. Väitöskirjan tulokset luovat uusia näkökulmia ja ymmärrystä tilintarkastajien raportoinnista niin standardien laatijoille, tilintarkastajien valvojille, sijoittajille ja tilintarkastajille. Tilintarkastajien raportoinnin taso on vaihtelevaa ja tilintarkastuskertomusten vaatimusten lisääminen ei ole tutkimusaikana johtanut vielä kaikilta osin läpinäkyvään raportointiin.This dissertation aims to understand better the auditor's reporting, especially the most challenging fair value audit. Examining the audit reports of public investment real estate companies, particularly the auditor's reporting on the audit of the fair value of investment properties, this dissertation focuses on the quality components of auditing. The first three articles focus on auditing the fair values of investment properties reported by the auditors about key audit matters. The first article focuses on reporting the impact on earnings in audit reports. In the second and third essays, questions related to auditors' skepticism and the results show that auditors do not specifically emphasize these issues in their audit reports but contain more standardized statements. The fourth essay addresses the long-standing question of a company's accounting, which is the better reporting method based on acquisition cost or fair value. The effect of auditor choice has also been considered for this reporting. Investment properties play a significant role in the economy, and real estate assets can be one of the most significant balance sheet items globally and in Europe. International Financial Reporting Standards (IFRS) allow investment properties to be measured at fair value, and the change in fair value is recognized in the financial statements through profit or loss. However, when the fair values of properties are not unambiguously derived from market information, the financial statements of each investment property company include a significant item requiring management judgment. In the auditor's report, the auditor's task is to verify that the prepared financial statements give a true and fair view of the company's results and financial position. The dissertation results create new perspectives and understanding of auditors' reporting to standard setters, auditors, and auditors. However, the level of auditors' reporting is variable, and the increase in audit reporting requirements during the investigation period has not yet led to fully transparent reporting

Does the Fair Value Model Enhance Earnings Quality Compared to the Cost Model? - Evidence from the Investment Property Industry

publishedVersionPeer reviewe

The homogeneity of BIG4 audit reports after the implementation of key audit matters in the context of fair value accounting

This study examines the homogeneity of BIG4 audit reports after implementing key audit matters (KAMs) in the context of fair value accounting. We focus on reported KAMs and the procedures related to the fair values of investment properties, particularly those related to challenging management's estimations and valuation specialists' use. Our data consist of 235 individual audit reports from the real estate sector from 2017 to 2018 and cover 60% of the listed real estate companies in the EU, Switzerland, and Norway. We found that the BIG4 audit firms are not homogenous in their audit reports. There is a statistically significant difference among the BIG4 audit firms in reporting the challenge of management estimates and in the number of audit procedures. We also found that a country's legal origin plays a significant role when auditors report KAMs. Our findings contribute to the current audit quality and reporting literature.publishedVersionPeer reviewe

Suomalaisten pk-yritysten ehdollisen konservatismin yhteys tilintarkastuksen laatuun ja yritysten verosuunnittelukannustimiin

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten ei-pörssilistautuneiden osakeyhtiöiden raportoinnin laatua mittaavaa ns. ehdollista konservatismia. Erityinen huomiomme kohdistuu tilintarkastuksen laadun ja verokannustimen rooliin ehdollisen konservatismin esiintymiseen yhtiöiden tilinpäätöksissä. Pienimmän neliösumman regression ja noin 46 000 yrityksen aineiston avulla saadaan tukea ehdollisen konservatismin esiintymisestä yleisellä tasolla ja verokannustimen vaikutuksesta siihen. Tilintarkastuksen laadun vaikutuksesta ehdollisen konservatismin esiintymiseen ei saada empiiristä tukea. Tutkimuksen tulokset tuottavat uutta tietoa suomalaisten pk-yritysten verokannustimien, tilintarkastuksen ja ehdollisen konservatismin välisistä yhteyksistä, mikä on kiinnostavaa yritysten taloudellisen informaation käytön ja val- vonnan näkökulmista