Inclusive Entrepreneurship Country Policy Assessment: Finland 2017

</p

Governing the entrepreneurial mindset: Business students' constructions of entrepreneurial subjectivity

Promoting entrepreneurship education to develop the entrepreneurial competences and mindsets of citizens has become an important mission on the supranational educational policy agenda. This endeavour constructs the ideal of a self-guided entrepreneurial subject who is active, adaptable and capable of tolerating uncertainty. Using the theorizations of governmentality, we attempt to discover in this study how entrepreneurial subjectivity is being constructed and negotiated among university-level business students. The data consist of the writing assignments of a group of students (N = 24) enrolled in entrepreneurship studies in a Finnish university. The findings illustrate how entrepreneurial discourse, as a culturally appropriate manner to express oneself as a self-disciplined and self-governed subject, is adopted by students and reproduced in the practices of entrepreneurship education. We suggest that among educators the aim to educate entrepreneurial subjects should be recognised as a political, moral and, hence, negotiable objective, rather than as a value-neutral or imperative goal.</p

Understanding affective learning outcomes in entrepreneurship education

In the field of entrepreneurship education (EE), researchers, educators and policy makers have long attempted to determine whether EE has an effect on students, and many studies have provided anecdotal evidence measuring the impacts of EE endeavours. There is a particular lack of understanding in relation to affective learning outcomes – that is, the beliefs, attitudes, impressions, desires, feelings, values, preferences and interests of students – and of the related indicators. In response to this lack of understanding, this study aims to identify students’ affective learning outcomes in EE based on a taxonomy of such outcomes (Krathwohl et al., 1964) and to investigate and understand in depth their nature. The study draws empirically on the learning reflections of university students enrolled on a Bachelor’s-level course on corporate entrepreneurship, which are qualitatively examined through thematic content analyses. The study identifies various external and internal affective learning outcomes based on the levels of expertise of students, and contributes to the existing EE literature by providing a more fine-grained understanding of these complex outcomes. For educators, the study makes affective learning visible in EE and provides insightful information for programme development.</p

Yrittäjyys yliopistojen tehtävänä?

"Yrittäjyys yliopistojen tehtävänä?" -tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva yrittäjyyden asemasta Suomen yliopistoissa: yrittäjyyden tulkinnoista, rooleista, edistämisestä, sekä yrittäjyyden eri muodoista ja tulevaisuuden kehityssuunnista. Tutkimuksen piiriin otettiin kaikki suomalaiset yliopistot ja siinä yhdistettiin erilaisia aineistoja: kirjallinen aineisto, yliopistojen Internet-sivustot ja yliopistokohtaiset haastattelut, jotka toteutettiin huhti-elokuussa 2004. Tutkimus osoittaa, että yliopistoissa ei ole varsinaista yrittäjyys-strategiaa, mutta yrittäjyys tunnistetaan keskeiseksi strategiseksi kysymykseksi ja se liitetään yliopistojen kolmanteen tehtävään. Yrittäjyys voi rakentua yliopistosta riippuen erilaisten substanssien varaan. Liiketoimintaosaaminen on oleellinen osa yrittäjyyttä riippumatta siitä, mistä substanssista käsin yrittäjyyttä lähestytään. Useat yliopistot suhtautuvat yrittäjyyteen myönteisesti. Niissä pyritään pitkällä aikavälillä lisäämään paitsi akateemisten yrittäjien määrää, myös yleisesti lisäämään akateemisesti koulutettujen ymmärrystä yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta. Suhde yrittäjyyteen vaihtelee sekä yliopistojen välillä että niiden sisällä. Lisäksi yrittäjyyden opetustarjonta ja sen painotukset vaihtelevat. Yliopistollisella yrittäjyysopetuksella on moninaisia tavoitteita. Tässä tutkimuksessa opetukselle asetetut tavoitteet listattiin kolmeen kategoriaan: yrityksen perustamiseen tähtäävä, yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvän tiedon lisääminen sekä yrittäjämäisten toimintatapojen kehittäminen. Yrittäjyysopetuksen tavoitteet yliopistokentässä ovat vielä melko eriytymättömiä ja selkiintymättömiä. Yrittäjyyttä opetetaan ja edistetään yliopistoissa esimerkiksi yrittäjyys-pääaineen kautta. Lisäksi yrittäjyys on esillä kaikessa sellaisessa yliopistollisessa opetuksessa, jonka tarkoituksena on kehittää ja valmentaa opiskelijoiden oma-aloitteisuutta, innovatiivisuutta ja kykyä kyseenalaistaa. Yritteliäisyys, yrittäjähenki, yrittäjämäiset toimintatavat ja sisäinen yrittäjyys ovatkin jo vahvasti mukana yliopistoissa. Yliopistot toimivat laajassa verkostossa sidosryhmiensä kanssa yrittäjyyden ja sen edistämisen suhteen. Rahoittajia ja muita yhteistyökumppaneita on runsaasti sekä alueellisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Nykyisessä verkottuneessa yhteiskunnassa rahoitusyhteistyö ja muu yhteistyö ovat äärettömän tärkeitä. Vuorovaikutus on tiivistä ja se vahvistuu edelleen yliopistojen kolmannen tehtävän myötä. Yliopistoissa tunnistettiin useita yrittäjyyteen liittyviä tulevaisuuden haasteita. Nämä liittyvät pääosin rahoitukseen, yliopistojen ja niiden sidosryhmien väliseen vuorovaikutukseen sekä tutkinnonuudistukseen. Kaiken kaikkiaan yrittäjyys ja sen edistäminen näyttäytyvät suomalaisissa yliopistoissa voittopuolisesti yrittäjyyden opettamisena tai yhteiskunnallisena ja alueellisena vaikuttamisena. Yrittäjyys tieteenalana yliopistossa voi olla myös akateemisen ja kansainvälisesti arvostetun huippuosaaminen alue. Kaikilla suomalaisilla yliopistoilla on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia yrittäjyyden suhteen. Siihen liittyen tutkimuksen lopussa esitetään kuusi päähuomiota toimenpidesuosituksineen. Päähuomiot ovat: 1. Suomessa on käynnissä yhteiskuntaa laajasti koskettava paradigman muutos palkkatyöyhteiskunnasta yrittäjyysyhteiskunnaksi. Yliopistolaitos kokonaisuutena ei ole tähän erityisen hyvin valmistautunut. 2. Yrittäjyyteen liittyy yliopistokentässä erilaisia odotuksia, joihin perustuen yliopistojen rooli yrittäjyyden kentässä voi eriytyä uuden tiedon luojaksi yrittäjyyden tieteenalalla, yrittäjyystiedon jakajaksi ja yhdistäjäksi elinkeinoelämän tarpeista lähtien sekä yrittäjyyden opettajaksi paikallisista tarpeista käsin. 3. Yrittäjyys on laaja ja monitahoinen ilmiö, ja sen tuomia mahdollisuuksia ei vielä täysimääräisesti hahmoteta. Samalla yrittäjyys on edelleen suhteellisen marginaalinen ilmiö yliopistoissa. 4. Yliopistojen välinen yhteistyö ja monitieteisyys ovat yrittäjyyden edistämisessä välttämättömiä. On tuettava monitieteisten innovaatioympäristöjen ja -verkostojen syntymistä. Kauppatieteellisen tutkimuksen ja osaamisen integroiminen substanssiosaamiseen on tärkeää. 5. Akateemisen tutkimuksen ja yrityselämän välinen kuilu on liian suuri. Tarvitaan uusia, luovia ratkaisuja vuorovaikutuksen tiivistämiseksi. 6. Yrittäjyys kuuluu sekä yliopistoille että ammattikorkeakouluille

Paikallisten ja kotimarkkinayritysten kasvu. Arviointiraportti.

Tekes on tukenut paikallisten ja kotimarkkinoilla toimivien yritysten uudistumista vuosittain 40–60 miljoonalla eurolla, mikä on noin kymmenes kaikesta Tekesin yrityksille myöntämästä rahoituksesta. Tässä tutkimuksesta tarkastellaan, millainen vaikutus Tekesin myöntämillä lainoilla ja avustuksilla on ollut ko. asiakassegmentin kasvuun ja uudistumiseen. Tuettuja yrityksiä verrataan ominaisuuksiltaan vastaaviin yrityksiin, jotka eivät ole olleet tuen piirissä.</p

Firm Growth in Family Businesses—The Role of Entrepreneurial Orientation and the Entrepreneurial Activity

Previous studies show that growth is an important goal for businesses, but little is known of how the entrepreneurial orientation&ndash;performance relationship works in family businesses and how this differs from their nonfamily peers. We examine that and how entrepreneurial activity mediates the relationship in family and nonfamily businesses. Our results on 532 firms show that family businesses benefit from innovative orientation, which is both directly and indirectly associated with firm growth via entrepreneurial activity. This association does not exist in nonfamily businesses. Furthermore, risk taking does not influence family business growth even if it does in nonfamily businesses.</p

Entrepreneurship and Independent Professionals: Why do Professionals not meet with Stereotypes of Entrepreneurship?

The study discusses myths of entrepreneurship by looking at the overlapping areas of entrepreneurship, self-employment and professions. The study argues that professions are part of the category of self-employment. Additionally, the study presents empirical findings drawn from a unique empirical data set from Finland: a survey (N=733) including freelance journalists, translators, interpreters and artists at the blurred boundaries between waged work and entrepreneurship. Findings reveal that the professions are clearly different and the manifestations of entrepreneurship vary, reflecting the work and the labour market situation within the profession. The life and work situations of those in the liberal professions cannot be interpreted in simple black and white schemes or as winners and looser. Instead, many different socio-economic situations can be found ‘in between’, which are driven by different social logics. For entrepreneurship researchers the study opens up new avenues by taking us beyond the push-pull-dichotomy, which over-simplifies the decision to enter self-employment. The term entrepreneurship is often used in an undifferentiated way, and it therefore easily generates myths and stereotypes, which are challenged by the study. A narrower and more realistic view shows that there are diverse agents under the flag of entrepreneurship, who are usually not regarded as core entrepreneurs although they exist in everyday life