Motor Performance in Children Diagnosed with Cancer: A Longitudinal Observational Study

Children with cancer are dealing with different side and long-term effects caused by cancer and its treatments, like vinca-alkaloids, which may have negative effects on motor performance. However, the affected areas of motor performance (aiming and catching, balance, manual dexterity) and the differences in these areas between boys and girls and diagnoses are not frequently reported in a longitudinal design. Therefore, the aim of this study was to investigate how motor performance changes over the course of cancer treatment. The study was conducted with 3-to 16-year-old children with cancer (N = 36) in 2013-2017. The five assessment points were 0, 2, 6, 12 and 30 months from diagnosis. Movement-ABC2 was used to assess motor performance. We found that aiming and catching skills decreased significantly during the follow-up (p p p p p p < 0.05, respectively). Individual monitoring of motor performance with standardized tests and physical activity/exercise programs during and after treatment are needed. </p

Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutus ja analysointi

Kyselytutkimuksia voidaan toteuttaa ja analysoida useilla tavoilla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan asiakastyytyväisyyskyselyn toteutusta, jossa on yhdistetty sähköinen ja kirjallinen vastausten keräystapa. Tutkielmassa on sovelluksena asiakastyytyväisyys Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Kyselytutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena, jolloin kaikilla varhaiskasvatukseen kuuluvilla perheillä oli mahdollisuus vastata kyselyyn. Lopulta vastausprosentiksi saatiin noin 60 %, joka on suhteellisen korkea. Tärkeitä osa-alueita tutkimusprosessissa ovat kyselyn toteutuksen lisäksi saadun aineiston raportointi ja analysointi. Varhaiskasvatuksen erityisenä toiveena oli saada erilliset raportit jokaiseen varhaiskasvatuksen yksikköön ja tavoitteena kehittää varhaiskasvatuksen toimintaa tulosten avulla. Raporteissa esiteltiin kaikkien muuttujien jakaumat ja tärkeimpiä tunnuslukuja. Pääosin vastaajat olivat tyytyväisiä kaikkiin varhaiskasvatuksen osa-alueisiin. Jatkoanalyyseihin valittiin kiinnostavia muuttujia niiden kysymysten joukosta, joihin vastaajat olivat keskimäärin tyytymättömimpiä. Analysointimenetelminä käytetään binäärisen selitettävän muuttujan yhteydessä logistisia regressiomalleja ja järjestysasteikollisten selitettävien muuttujien yhteydessä kumulatiivisia logit-malleja. Kyselytutkimuksella saadusta aineistosta tärkeimmiksi selittäviksi muuttujiksi osoittautuivat lapsen ikä ja alue. Varhaiskasvatuksen kehittämiskohteita laadittaessa on siis hyvä huomioida, että eri-ikäisten lasten vanhemmat toivovat erilaisia palveluita. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmat toivovat saavansa enemmän tietoa muista lasten ja perheiden palveluista. Lisäksi on hyvä huomioida alueiden ja yksiköiden väliset erot. Etenkin turvallisuuskysymysten yhteydessä jotkin tietyt yksiköt koettiin selkeästi vähemmän turvallisiksi muihin verrattuna. Asiasanat:logistinen regressio, kumulatiivinen logistinen regressio, Akaiken informaatiokriteer

Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutus ja analysointi

Kyselytutkimuksia voidaan toteuttaa ja analysoida useilla tavoilla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan asiakastyytyväisyyskyselyn toteutusta, jossa on yhdistetty sähköinen ja kirjallinen vastausten keräystapa. Tutkielmassa on sovelluksena asiakastyytyväisyys Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Kyselytutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena, jolloin kaikilla varhaiskasvatukseen kuuluvilla perheillä oli mahdollisuus vastata kyselyyn. Lopulta vastausprosentiksi saatiin noin 60 %, joka on suhteellisen korkea. Tärkeitä osa-alueita tutkimusprosessissa ovat kyselyn toteutuksen lisäksi saadun aineiston raportointi ja analysointi. Varhaiskasvatuksen erityisenä toiveena oli saada erilliset raportit jokaiseen varhaiskasvatuksen yksikköön ja tavoitteena kehittää varhaiskasvatuksen toimintaa tulosten avulla. Raporteissa esiteltiin kaikkien muuttujien jakaumat ja tärkeimpiä tunnuslukuja. Pääosin vastaajat olivat tyytyväisiä kaikkiin varhaiskasvatuksen osa-alueisiin. Jatkoanalyyseihin valittiin kiinnostavia muuttujia niiden kysymysten joukosta, joihin vastaajat olivat keskimäärin tyytymättömimpiä. Analysointimenetelminä käytetään binäärisen selitettävän muuttujan yhteydessä logistisia regressiomalleja ja järjestysasteikollisten selitettävien muuttujien yhteydessä kumulatiivisia logit-malleja. Kyselytutkimuksella saadusta aineistosta tärkeimmiksi selittäviksi muuttujiksi osoittautuivat lapsen ikä ja alue. Varhaiskasvatuksen kehittämiskohteita laadittaessa on siis hyvä huomioida, että eri-ikäisten lasten vanhemmat toivovat erilaisia palveluita. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmat toivovat saavansa enemmän tietoa muista lasten ja perheiden palveluista. Lisäksi on hyvä huomioida alueiden ja yksiköiden väliset erot. Etenkin turvallisuuskysymysten yhteydessä jotkin tietyt yksiköt koettiin selkeästi vähemmän turvallisiksi muihin verrattuna. Asiasanat:logistinen regressio, kumulatiivinen logistinen regressio, Akaiken informaatiokriteer

Vanhempien epätyypillisten työaikojen yhteys kouluikäisen lapsen psyykkiseen hyvinvointiin

Kari-Vanhatalo, P. & Pukkila, H. 2013. Vanhempien epätyypillisten työaikojen yhteys kouluikäisen lapsen psyykkiseen hyvinvointiin. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma. 78 sivua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhempien epätyypillisten työaikojen sekä niihin liittyvien lastenhoitojärjestelyiden yhteyttä kouluikäisten lasten psyykkiseen hyvinvointiin. Psyykkisellä hyvinvoinnilla tarkoitettiin tunne-elämän ongelmien, käytösongelmien, kaverisuhteiden ongelmien ja tarkkaavaisuuden ongelmien puuttumista sekä prososiaalisuutta. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, eroaako epätyypilliseen työaikaan työtä tekevien yksinhuoltajaperheiden lasten psyykkinen hyvinvointi säännöllistä päivätyötä tekevien yksinhuoltajaperheiden ja kahden vanhemman perheiden tai epätyypilliseen työaikaan työtä tekevien kahden vanhemman perheiden lasten psyykkisestä hyvinvoinnista. Tutkimus on luonteeltaan määrällinen survey –tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella talven 2012-2013 aikana. Tutkimukseen osallistui 24 miestä ja 55 naista, joilla oli vähintään yksi kouluikäinen lapsi. Tulokset osoittivat, että tutkittavana olleista vanhemmista 20 teki säännöllistä päivätyötä ja 59 työskenteli epätyypilliseen työaikaan. Yleisimmät lastenhoitojärjestelyt olivat lapsen ajanvietto kotona sisaruksen tai ystävien kanssa, lapsen ajanvietto kotona toisen vanhemman tai puolison hoidossa ja lapsen ajanvietto kotona yksin. Pojat viettivät tyttöjä enemmän vanhemman työssäoloaikaa toisen vanhemman tai vanhemman puolison seurassa. Nuoremmat lapset (6-8 -vuotiaat) viettivät aikaa ennen koulun alkua sekä koulun jälkeen useammin kerhossa, kun taas vanhemmat lapset (9-12 -vuotiaat) viettivät tuota aikaa enemmän yksin. Tutkimuksen mukaan epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien lapsilla oli merkitsevästi (p < .05) enemmän tunne-elämän ongelmia sekä kaverisuhteiden ongelmia verrattuna säännöllistä päivätyötä tekevien vanhempien lapsiin. Lapsilla, jotka viettivät vanhempien työssäoloaikaa yksin, sisaruksen tai ystävien kanssa (so. ilman aikuisen seuraa) oli enemmän käytösongelmia kuin aikuisen (esimerkiksi toisen vanhemman tai sukulaisen) seurassa aikaansa viettävillä lapsilla. Tutkimuksessa selvisi myös, että epätyypillistä työaikaa tekevien yksinhuoltajien lapsilla oli merkitsevästi enemmän tunne-elämän ongelmia (p < .05) ja suuntaa-antavasti enemmän (p < .10) kaverisuhteiden ongelmia verrattuna säännöllistä päivätyötä tekevien yksinhuoltajien tai kahden vanhemman perheen lapsiin. Tulokset osoittivat, että vanhempien epätyypilliseen aikaan tehtävä työ heikentää kouluikäisen lapsen psyykkistä hyvinvointia. Myös lapsen hoitojärjestelyt vaikuttivat lapsen psyykkiseen hyvinvointiin siten, että ilman vanhemman seuraa aikaansa viettävä lapsi voi psyykkisesti huonommin kuin aikuisen seurassa aikaansa viettävä lapsi

Motor Performance in Children Diagnosed with Cancer: A Longitudinal Observational Study

Children with cancer are dealing with different side and long-term effects caused by cancer and its treatments, like vinca-alkaloids, which may have negative effects on motor performance. However, the affected areas of motor performance (aiming and catching, balance, manual dexterity) and the differences in these areas between boys and girls and diagnoses are not frequently reported in a longitudinal design. Therefore, the aim of this study was to investigate how motor performance changes over the course of cancer treatment. The study was conducted with 3-to 16-year-old children with cancer (N = 36) in 2013&ndash;2017. The five assessment points were 0, 2, 6, 12 and 30 months from diagnosis. Movement-ABC2 was used to assess motor performance. We found that aiming and catching skills decreased significantly during the follow-up (p &lt; 0.05). Balance was affected at the 2-month measurement point (p &lt; 0.05) and more in children with acute lymphoblastic leukemia than in children with other cancer diagnoses (p &lt; 0.05). Girls performed better than boys in manual dexterity at 6, 12 and 30 months (p &lt; 0.05, p &lt; 0.05, p &lt; 0.05, respectively). Individual monitoring of motor performance with standardized tests and physical activity/exercise programs during and after treatment are needed