Coachingin vaikuttavuus coachien näkökulmasta

Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarkasteltiin coaching-ammattilaisten näkemyksiä johdon coachingista. Ensimmäisen pääkysymys oli: Miten coachit kuvailevat coachingia tapana toteuttaa johdon valmennusta? Toinen pääkysymys oli: Miten coachit kuvailevat coachingprosessin vaikuttavuutta? Lisäksi alakysymyksissä tarkasteltiin sitä, mitkä ovat coachien mielestä coachingin onnistumista edistävät ja haittaavat tekijät ja miten coachit kuvailevat coachingin vaikuttavuuden ilmenemistä? Tutkimuksessa kerättiin empiiristä aineistoa neljän teemahaastattelun avulla ja sitä peilattiin lähinnä aikaisempaan tutkimukseen ja Kirkpatrickin nelivaiheiseen vaikuttavuusmalliin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset olivat selkeitä ja aikaisempaa coaching-tutkimusta tukevaa. Tutkimuksessa piirtyi kuva tyypillisestä coaching-prosessista, selkiytyi mitkä tekijät vaikuttavat tulosten tasoon ja miten coachingin vaikuttavuus ilmenee. Coachingiin lähdetään useimmiten muutostilanteesta ja tuloksiin päästään vaiheittaisen prosessin aikana, joka kestää tavallisesti 6–12 kk. Prosessissa coachattava voimaantuu itse etsimään tilanteeseensa sopivimmat ratkaisut ja saa käyttämättömän potentiaalinsa käyttöön. Coaching on aina määrämuotoista. Tavoitteiden toteutumisen tasoon vaikuttavat eniten coachattavan luottamus coachiin ja menetelmään, motivaatio sekä kyky tarkastella omaa toimintaansa itsen ulkopuolelta. Coaching vaikuttaa coachattavan ajatteluun ja ajatusmaailmaan selkiyttäen coachattavan käsityksiä arvoistaan, tavoitteistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Samalla kehittyy kyky hahmottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tietoisuuden lisääntyminen lisää tavoiteorientaatiota, minäkyvykkyyden tunteita, sosiaalisia taitoja, tunneälyä ja stressinhallintaa sekä työ- että yksityiselämässä. Coachingissa esimiestaidot paranevat kokonaisvaltaisesti, oma rooli selkiytyy tai kadonnut työn fokus löytyy. Toiminnasta tulee jäsentyneempää ja rauhallisempaa – coachattava löytää tietoisen, levollisen toimintatavan, jossa hän pystyy ottamaan huomioon erilaiset näkökulmat ja vaihtoehdot. Prosessi on kehämäinen ja kehittyminen jatkuu coachauksen jälkeenkin

Interlaboratory Proficiency Test 07/2021 : Gross and net calorific values in fuels

Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for the measurements of gross and net calorific value, moisture, the content of ash, bromide, chloride, fluoride, sulphur, carbon, hydrogen, nitrogen, and volatile matter in peat (not Br, F), wood pellet (not Br, Cl, F, S), recycled wood (not Br, F) and coal samples in September–October 2021. In total, there were 35 participants in the PT. The participants could also estimate the emission factor for the peat and coal samples. The robust mean, the mean, or the median of the results reported by the participants was used as the assigned value for the measurements. The performance evaluation was based on the z scores. In total, 87 % of the reported results were sat-isfactory, when the deviation of 1–35 % from the assigned value was accepted. For the gross calorific value measure-ments 75 % of the peat sample, 75 % of the wood pellet sample, 71 % of the recycled wood, and 95 % of the coal sam-ple results were satisfactory. For the net calorific value measurements 73 % of the peat sample, 73 % of the wood pellet, 71 % of the recycled wood, and 94 % of the coal sample results were satisfactory. The performance evaluation was not done for the measurement of moisture content in all samples, chlorine in peat, nitrogen in wood pellet sample, bromide and fluoride in the coal, and emission factor for peat sample. Warm thanks to all the participants in this proficiency test!Proftest SYKE järjesti syys–lokakuussa 2021 pätevyyskokeen kalorimetrisen ja tehollisen lämpöarvon sekä analyysikos-teuden, tuhkan, bromin, fluorin, kloorin, rikin, hiilen, typen, vedyn ja haihtuvien aineiden määrittämiseksi turpeesta (ei Br, F), puupelletistä (ei Br, Cl, F, S), kierrätyspuusta (ei Br, F) ja kivihiilestä. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus arvi-oida ja/tai laskea turve- ja kivihiilinäytteiden päästökerroin. Pätevyyskokeessa oli yhteensä 35 osallistujaa. Testisuureiden vertailuarvoina käytettiin osallistujatulosten robustia keskiarvoa, keskiarvoa tai mediaania. Pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 87 %, kun vertailuarvosta sallittiin 1–35 % poikkeama. Kalorimetrisen lämpöarvon tuloksista oli hyväksyttäviä 77 % (turvenäyte), 75 % (puupelletti), 71 % (kierrätyspuu) ja 95 % (kivihiili). Tehollisen lämpöarvon tuloksista hyväksyttäviä oli 73 % (turvenäyte), 73 % (puupel-letti), 71 % (kierrätyspuu) ja 94 % (kivihiili). Tulosten arviointia ei tehty testinäytteiden kosteuspitoisuuden määrityk-selle, turpeen kloorin, puupelletin typen sekä kivihiilen bromin ja fluorin määrityksille, eikä päästökertoimelle turvenäyt-teessä. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!Proftest SYKE genomförde i september–oktober 2021 en provningsjämförelse som omfattade bestämningen av kalori-metriskt och effektivt värmevärde, askhalt, fukthalt, brom, fluor, klor, svavel, kol, kväve, väte och flyktiga föreningar i torv (inte Br, F), träd pellet (inte Br, Cl. F, S), stenkol och återvunnet trä (inte Br, F). Det var en möjlighet att beräkna emissionfaktor i torv och stenkol prover. Totalt 35 deltagarna deltog i jämförelsen. Som referensvärde för analyternas koncentration användes det robusta medelvärdet, det medelvärdet eller den medianen av deltagarnas resultat. Resultaten värderades med hjälp av z värden. I jämförelsen var 87 % av alla resultaten acceptabla värderades, när en total deviation på 1–35 % från referensvärdet tilläts. Av de kalorimetriska värmevärdesresultaten var 75 % (torvprov), 75 % (trädpellet), 95 % (stenkol) och 71 % (återvunnet trä) acceptabla. Av de effektiva värmevärdesre-sultaten var 73 % (torvprov), 73 % (trädpellet), 84 % (stenkol) och 71 % (återvunnet trä) acceptabla. Utvärdering var inte gjort till resultaten av fukthalt i alla prover, beräkning av klor i torv, nitrogen i trädpellet, brom och fluor i stenkol och emissionfaktor i torv provet. Ett varmt tack till alla deltagarna i testet

Interlaboratory Proficiency Test 07/2018 - Gross and net calorific values in fuels

Proftest SYKE arranged the proficiency test (PT) for measurement the gross and the net calorific value, the content of ash, carbon, nitrogen, hydrogen, moisture, sulphur, and volatile matter in peat, wood pellet (not sulphur) and coal samples in September 2018. In total, there were 26 participants in the PT. The participants could also calculate the emission factor for the peat and coal samples. The robust mean, median or mean of the reported results by the participants was used as the assigned value for measurements. The evaluation of performance was based on the z and En scores. In total, 89 % of the reported results were satisfactory based on z scores when the deviations of 1–30 % from the assigned values were accepted. In measurement of the gross calorific value from the peat sample 92 %, from the wood pellet sample 83 % and from the coal sample 88 % of the results were satisfactory. In measurement of the net calorific value from the peat sample 82 %, from the wood pellet 73 % and from the coal sample 79 % of the results were satisfactory. All results evaluated based on En scores were satisfactory. The evaluation of performance was not done for the measurement of Mad in all samples and Nd in the wood pellet sample. Warm thanks to all the participants of this proficiency test

Coachingin vaikuttavuus coachien näkökulmasta

Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarkasteltiin coaching-ammattilaisten näkemyksiä johdon coachingista. Ensimmäisen pääkysymys oli: Miten coachit kuvailevat coachingia tapana toteuttaa johdon valmennusta? Toinen pääkysymys oli: Miten coachit kuvailevat coachingprosessin vaikuttavuutta? Lisäksi alakysymyksissä tarkasteltiin sitä, mitkä ovat coachien mielestä coachingin onnistumista edistävät ja haittaavat tekijät ja miten coachit kuvailevat coachingin vaikuttavuuden ilmenemistä? Tutkimuksessa kerättiin empiiristä aineistoa neljän teemahaastattelun avulla ja sitä peilattiin lähinnä aikaisempaan tutkimukseen ja Kirkpatrickin nelivaiheiseen vaikuttavuusmalliin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset olivat selkeitä ja aikaisempaa coaching-tutkimusta tukevaa. Tutkimuksessa piirtyi kuva tyypillisestä coaching-prosessista, selkiytyi mitkä tekijät vaikuttavat tulosten tasoon ja miten coachingin vaikuttavuus ilmenee. Coachingiin lähdetään useimmiten muutostilanteesta ja tuloksiin päästään vaiheittaisen prosessin aikana, joka kestää tavallisesti 6–12 kk. Prosessissa coachattava voimaantuu itse etsimään tilanteeseensa sopivimmat ratkaisut ja saa käyttämättömän potentiaalinsa käyttöön. Coaching on aina määrämuotoista. Tavoitteiden toteutumisen tasoon vaikuttavat eniten coachattavan luottamus coachiin ja menetelmään, motivaatio sekä kyky tarkastella omaa toimintaansa itsen ulkopuolelta. Coaching vaikuttaa coachattavan ajatteluun ja ajatusmaailmaan selkiyttäen coachattavan käsityksiä arvoistaan, tavoitteistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Samalla kehittyy kyky hahmottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tietoisuuden lisääntyminen lisää tavoiteorientaatiota, minäkyvykkyyden tunteita, sosiaalisia taitoja, tunneälyä ja stressinhallintaa sekä työ- että yksityiselämässä. Coachingissa esimiestaidot paranevat kokonaisvaltaisesti, oma rooli selkiytyy tai kadonnut työn fokus löytyy. Toiminnasta tulee jäsentyneempää ja rauhallisempaa – coachattava löytää tietoisen, levollisen toimintatavan, jossa hän pystyy ottamaan huomioon erilaiset näkökulmat ja vaihtoehdot. Prosessi on kehämäinen ja kehittyminen jatkuu coachauksen jälkeenkin

Interlaboratory Proficiency Test 07/2020. Gross and net calorific values in fuels

Proftest SYKE arranged the proficiency test (PT) for the measurements of the gross and net calorific value, the content of ash, carbon, nitrogen, hydrogen, moisture, sulphur, and volatile matter in peat, wood pellet (not sulphur) and coal samples in September 2020. In total, there were 31 participants in the PT. The participants could also estimate the emission factor for the peat and coal samples. The robust mean or the median of the results reported by the participants was used as the assigned value for measurements. The performance evaluation was based on the z scores. In total, 89 % of the reported results were satisfactory, when the deviation of 1–30 % from the assigned value was accepted. For the gross calorific value measurements 79 % of the peat sample results, 80 % of the wood pellet sample results, and 90 % of the coal sample results were satisfactory. For the net calorific value measurements 83 % of the peat sample results, 76 % of the wood pellet results, and 82 % of the coal sample results were satisfactory. The performance evaluation was not done for the measurements of Mad in all samples, Nd in the wood pellet sample, and emission factor in peat sample

Interlaboratory Proficiency Test 07/2020. Gross and net calorific values in fuels

Proftest SYKE arranged the proficiency test (PT) for the measurements of the gross and net calorific value, the content of ash, carbon, nitrogen, hydrogen, moisture, sulphur, and volatile matter in peat, wood pellet (not sulphur) and coal samples in September 2020. In total, there were 31 participants in the PT. The participants could also estimate the emission factor for the peat and coal samples. The robust mean or the median of the results reported by the participants was used as the assigned value for measurements. The performance evaluation was based on the z scores. In total, 89 % of the reported results were satisfactory, when the deviation of 1–30 % from the assigned value was accepted. For the gross calorific value measurements 79 % of the peat sample results, 80 % of the wood pellet sample results, and 90 % of the coal sample results were satisfactory. For the net calorific value measurements 83 % of the peat sample results, 76 % of the wood pellet results, and 82 % of the coal sample results were satisfactory. The performance evaluation was not done for the measurements of Mad in all samples, Nd in the wood pellet sample, and emission factor in peat sample