50 research outputs found
Funktionaalisten elintarvikkeiden klusteri: Esiselvitys
Functional foods are the fastest growing sector of food industry. The average annual growth rate in functional foods is 7 per cent, whereas the total industry grows at the rate of 1-2 per cent. For the Finnish food industry functional foods represent a strategic area of growth, which can enable companies to cope with international competition. Taking into account the small size of economy Finland is one of the leading countries in functional food production in Europe. As many as 100 functional foods have been developed and introduced to the market. Research in this field began quite early in Finland, producing commercial applications in answer to national diseases (fructose for diabetes, xylitol for caries, benecol for heart diseases) much before functional foods became common as business ideas. Intensive research, interdisciplinary connections and contacts with industry have been an important competitive factor. There is a possibility of an emerging cluster formed by food industry, related industrial sectors, raw material production and research. This cluster would continuously generate competitive advantages. This, however, requires many improvements: Ground rules for functional food business must be set and unified both on the national and the EU level, which makes it easier to enter the market. It is necessary to create the prerequisite for exports and international operations of companies and to invest in research. On the international scale even the biggest Finnish companies are relatively small, but they can become leaders in niche products. It is necessary to support new SME's and their switch to functional production. They need help in utilizing research results, clinical testing of products, product development and experimental production, and initial marketing
Kone- ja metallialan koulutuksen laadullinen ennakointi
Machinery and metal products industry employs about 130,000 people in Finland and another 100,000 people in foreign subsidiaries of Finnish companies. This report focuses on this sector's qualitative or substantive projections for vocational education and training (vocational schools and polytechnics). The starting point was a relatively rich body of research studies on future changes in the sector's job tasks and functions, which are listed in the bibliography. Based on these studies the researcher and the training committee identified the five most important future areas of expertise and related trends, which are as follows: i) customer know-how, where solution orientation and deep understanding of clients generate value for clients, ii) research and development, the importance of which is continually growing in their operations iii) the internationalization of production networks in the wake of globalization as especially leading companies seeking to manage production and marketing on a continent-by-continent basis, iv) information technology and increasing automation of intelligence in machines and automation processes, and v) energy and environmental expertise, because it is precisely these areas that will spawn new businesses. In the future educational co-operation with other sectors should be increased regarding the application of ICT to machinery, goods, and industrial processes, teaching of procurement and skills required in international research, development and innovation (RDI), such as teaching of languages, cultures and marketing. This is a pilot study. In the future a systematic analysis should be carried out based on surveys designed to pinpoint the sector's main job tasks, their frequency and importance. The result of this study would be the specification of the main job categories and job profiles of professionals in this field. Experts in this sector could be asked to assess the changes going on in these areas. This information can be used to plan the future development of curricula and teacher training so that the new educational demands can be met
Socio-economic impact of European singel market on Lithuanian companies: Methodology manual
This report has been written within the framework of the Phare SEIL (Support for European Integration in Lithuania) project supporting the Government of Lithuania in preparations for the accession to the European Union. The manual summarises the method used and developed when drafting separate impact studies for the most important industries of Lithuania. The industries examined are the wood, foodstuffs, textile and clothing and road transport industries. Reports were drafted by Lithuanian experts from Eurofaculty at Vilnius University, under the supervision of the authors and Dr. Mark Chandler. Three other reports are forthcoming, covering the chemical, construction products and (a joint report about) the electronic and machinery manufacturing industries under the supervision of Professor Robertas Jucevicius of the Kaunas University of Technology. The social impacts of the European Single Market very much depend on the competitiveness of the industries. We put a lot of emphasis on benchmarking the performance of industries and studying carefully their competitiveness and the most important factors behind it. To do so, the cluster approach was used. In order to increase the influence of the studies, we tied industry organisations and industrial policy officials, together with the researchers, to identify the strategic development needs of industries and make policy proposals for improving the competitiveness of the industries concerned. The other part of the analysis was the regulatory changes (new directives regulating the firms, abolishment of border formalities, etc.) and their direct costs and benefits. The direct effects of integration mean costs and incomes now. But it is important to realise that these regulatory changes mean that the size of the real costs, including those over the long-term, depend on the level of competitiveness and development activities. Along with the competitiveness pyramid of the European Commission we developed suggestions for main indicators measuring the socio-economic impacts of EU membership, which can be used also for other applicant countries. – Lithuania ; EU membership ; socio-economic impacts ; competitivenessRaportti tuotettiin osana Phare SEIL –projektia (Support to European Integration in Lithuania), jolla tuettiin Liettuan hallitusta Liettuan valmistautuessa EU-jäsenyyteen. Manuaali kokoaa menetelmät, joita käytettiin ja kehitettiin, kun tehtiin tutkimukset jäsenyyden vaikutuksista neljään Liettuan kannalta tärkeimpään toimialaan. Nämä alat ovat elintarviketeollisuus, tekstiili- ja vaatetusteollisuus, puunjalostus ja maantiekuljetukset. Raporttien tekijät ovat Vilnan yliopiston Eurotiedekunnasta. Heitä ohjasivat manuaalin kirjoittajat ja tohtori Mark Chandler. Kolme uutta raporttia – raportit kemianteollisuudesta, rakennustuoteteollisuudesta sekä yhteinen raportti sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta ja koneenrakennuksesta on tekeillä Kaunasin teknillisessä yliopistossa Professori Robertas Jucevicius:n johdolla. Yhteismarkkinoiden sosiaaliset vaikutukset riippuvat keskeisesti toimialojen kilpailukyvystä. Niinpä keskityimme toimialojen benchmarkkaukseen ja niiden kilpailukyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen. Tässä käytimme klusterianalyysiä. Tutkimusten vaikuttavuuden lisäämiseksi niihin kytkettiin mukaan toimialajärjestöjä ja elinkeinopolitiikasta vastaavia virkamiehiä. He yhdessä tutkijoiden kanssa tunnistivat toimialojen strategisia kehitystarpeita ja tekivät ehdotuksia aloja kehittävistä elinkeinopoliittisista toimenpiteistä. Analyysin toinen osa oli säännöksissä tapahtuvien muutosten (uudet direktiivit, rajamuodollisuuksien poistuminen jne.) vaikutusten arviointi. Nämä tuovat heti suoria kustannuksia ja hyötyjä. On kuitenkin tärkeä huomata, että uusista säännöksistä aiheutuvat todelliset kokonaiskustannukset, mukaan lukien pitkän ajan kustannukset, riippuvat alojen kilpailukyvystä ja sen kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Manuaalissa teemme myös Euroopan Komission esittämää kilpailukykypyramidia noudattelevan ehdotuksen indikaattoreista, joilla voidaan mitata EU-jäsenyyden yhteiskunnallis-taloudellisia vaikutuksia hakijamaissa. – Liettua ; EU-jäsenyys ; yhteiskunnallis-taloudelliset vaikutukset ; kilpailukyk
Helsingin seudun klusterit sekä erikoistuminen bioteknologiaan ja logistiikkaan
Helsingin seudun ja Uudenmaan tuotannon ja työllisyyden kasvu on ollut nopeampaa kuin koko Suomen. Samaan aikaan erikoistuminen on vähentynyt. Tuotantorakenne muistuttaa nyt huomattavasti enemmän koko Suomen tuotantorakennetta kuin aiempina vuosikymmeninä. Silti erikoistuminen liike-elämän palveluihin, rahoitus- ja vakuutustoimintaan sekä tukkukauppaan on säilynyt voimakkaana. Näiden lisäksi seutu on erikoistunut logistiikkaan, majoitus- ja ravitsemustoimintaan sekä muihin yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin palveluihin. Teollisuudessa erikoistuminen on säilynyt ainoastaan sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Erikoistuminen nopeasti kasvaviin aloihin osittain selittää Helsingin seudun muuta maata nopeampaa kasvua. Toimialojen sidonnaisuuksien perusteella voi sanoa että Helsingin seudulla on liike-elämän palveluiden KIBS-klusteri, ICT-klusteri, agentuuritoiminnan ja tukkukaupan klusteri sekä logistiikkaklusteri. Näistä yksityiskohtaisemmin on tarkasteltu logistiikkaklusteria. Sen kehitykseen tulevaisuudessa vaikuttavat myönteisesti uusi satama ja nopeasti kasvava lentoliikenne yritysryppäineen. Telakan hiipumisella voi olla negatiivinen vaikutus meritekniseen teollisuuteen – uusia yrityksiä ei synny ja nykyiset voivat siirtyä alueelta. Toinen erityistarkastelun kohde, bioteknologia on vielä kehityksensä alkuvaiheessa. Helsingin seutu tulee jatkossakin olemaan bioteknologian tärkein t&k:n ja liiketoiminnan keskus Suomessa
Evaluation of Estonian innovation system
In this report the Estonian national innovation system (NIS) and especially the effectiveness of technology policy and the functioning of policy organisations is evaluated. The national innovation system is a set of institutions, which jointly and individually contribute to the development and diffusion of new technologies and provide the framework for the technology policy of a nation. Estonian research and technology development (RTD) investments are very low in international comparison. RTD expenditure is only 0.5 percent of GDP. This is one quarter of that of the European Union and OECD countries. In particular, there is a lack of private technology development investments. Primary focus of the public investment is on basic research and on those fields of science that are not connected to industries. Anyhow Estonia has managed to attract a remarkable amount of foreign direct investment (FDI) per capita. FDIs have been important channels for technology transfer. The evaluator agrees with the National Development Plan, suggesting that RTD intensity has to rise to 1.2 per cent of GDP in the year 2002. This means around EEK 1 bill, mostly financed by state. Later RTD financing should rise to 2.2 per cent of GDP (average intensity in the OECD and EU countries in 1995) until the year 2010, with increasing private financing. The status of technology policy has to be raised, because technology development is the key factor for growth in the Estonian economy in the future. The evaluator suggests that parliament has to approve a master plan for developing and utilising new technology in Estonia. The Evaluator also proposes that a new Technology Agency with sufficient personnel, good premises and a developed network should replace the Innovation Foundation
Merenkulun toimintaedellytykset, kilpailukyky ja julkisen talouden sopeuttamistoimet: Taustaselvitys valtiovarainministeriölle
The Ministry of Finance commissioned a report from Etlatieto Ltd on maritime operating conditions, competitiveness and the adaptability of this sector. The competitiveness of cargo ship has significantly improved when mixed-nationality crews were allowed and the Tonnage Tax Act went into force. The use of non-EU seamen reduces the labour costs of a ship by 20 to 30 %. The Tonnage Tax Act cuts the taxation of cargo vessels from 10-30 million euros to half a million euros. The mixed-nationality crew agreement does not apply to passenger ships. It is not worthwhile for them to shift to being taxed under the tonnage tax, because their store sales would be subject to special taxes, which would cut profitability significantly. In 2015, 0.1% sulphur limits for maritime transport will go into effect. In new ships, nitrogen oxides and carbon dioxide emissions must be limited. In addition, bilge water and waste disposal regulations will become stricter. These will result in significant pressure on investments. The EU is considering removing the VAT-free sales status of the internal transport, which would lower sales of passenger ships by 55 million euros and profit margins by 25 million euros. If the prevalence of mixed-nationality crews grows at current rates, this would lower shipping subsidies - in 2015 the savings would amount to over 10 million euros. Savings would also come from the rationalization of fragmented training, which would allow raising the level of training. Maritime rescue and VTS centres' control functions could be combined in Helsinki and Turku. The government should concentrate ice breaking operations on safeguarding the transport of foreign trade and give up offshore business activities. The sale of offshore businesses and multipurpose icebreakers would finance new investments in the ice-breaking fleet without any additional debt and its interest expenses
Tietointensiivisten palvelujen rooli metsäklusterissa
Tutkimuksessa tarkastellaan tietointensiivisten palvelujen (KISA) roolia suomalaisessa metsäklusterissa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää metsäklusterin tietointensiivisten palvelujen käytön määrä ja luonnetta. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat T&K sekä ICT-toiminnot. Tutkimus tarkastelee tietointensiivisten palvelujen roolia suhteessa metsäklusterin uudelleen järjestäytymiseen samalla kun se pyrkii löytämään joitakin keskeisiä piirteitä erilaisten tietointensiivisten toimintojen ja toimijoiden välisessä rajapinnassa, erityisesti innovaatioiden näkökulmasta. Tulosten mukaan metsäteollisuuden kehitystoiminta on selvästi jakautunut eri toimialoille ja erittäin suuri osa siitä tehdään panostoimittajien (kemikaalit, mineraalit etc.) sekä kone- ja laitetoimittajien piirissä. Yritysten sisäisten tietointensiivisten palvelutoimintojen (I-KISA) ja innovaatioiden merkitys on suuri, mutta eri toimialojen välisissä rahavirroissa ne sisältyvät panosten ja koneiden sekä laitteiden ostoihin. Tietointensiivisten liike-elämän palvelujen (KIBS) ja verkostoihin liittyvien tietointensiivisten palvelutoimintojen (N-KISA) merkitys on tiedonsiirtäjinä ja innovaatioiden välittäjänä kasvanut. Niitä tarvitaan myös integraattoreina, koska innovaatioilla on jalostusketjun eri osissa vaikutusta toisiinsa. Tässä integraattorin roolissa kone- ja laitevalmistajat ovat kuitenkin edelleen merkittävimpiä. – KIBS ; KISA ; metsäklusteri ; tietointensiiviset palvelutThis study employs case studies to explore the role of knowledge-intensive service activities (KISA) in the Finnish forest and related engineering and electronics industries (Forenel). Specifically, the study aims to determine the nature of these service activities and the extent to which they are used in the cluster, with a particular emphasis on ICT and R&D services. The report examines the role of KISAs in the restructuring trend found in the forest cluster. At the same time, it seeks to establish some key characteristics of the interface that lies between various KISA actors and the KISA suppliers themselves, especially in relation to innovations. According to the results, the development activities of the forest cluster are spread out across different industries and very many of them are carried out by input providers (manufacturers of chemicals and minerals, etc.) and suppliers of machinery and equipment. Internal knowledge-intensive service activities (I-KISA) and innovations are also important, but they are included in the purchases of inputs, machinery and equipment made across various industries. The significance of knowledge-intensive business services (KIBS) and networks-related, knowledge-intensive service activities (NKISA) as transferrers of knowledge and innovations has increased. These services are also needed as integrators because innovations impact each other in different stages of the production chain. Machinery and equipment manufacturers are still the most important integrators in this respect. – KIBS ; KISA ; Finnish Forest Cluster ; Knowledge Intensive Service Activit
The innovation system and business environment of Northwest Russia
This study, commissioned by the National Technology Agency of Finland (Tekes), evaluates the current innovation system and business environment in Northwest Russia and identifies opportunities for mutually beneficial cooperation in R&D. The innovation system in Northwest Russia shares common weaknesses with the Russian national innovation system, including insufficient funding, low efficiency in many types of operations, excessive government regulation, low commercialisation of research and development findings, as well as underdeveloped bridging institutions and public-private partnerships. There is, however, also clear evidence of substantial scientific and technical potential, given the vast knowledge and diverse skills accumulated in the region, the high concentration of innovation infrastructure in St. Petersburg, and the willingness to cooperate internationally. Northwest Russia, which shares a border with Finland, is the chief focus of Finnish investors receiving about 80% of all Finnish investment in Russia. The growing number of international investment projects indicates a gradual improvement in the investment climate in Northwest Russia. This region holds a substantial potential for advancing international cooperation in many areas, including science and technology.Tutkimuksessa, joka tehtiin Tekesin tilauksesta, kuvataan Luoteis-Venäjän innovaatiojärjestelmä ja arvioidaan sen toimivuutta. Lisäksi tarkastellaan Luoteis-Venäjän teollista rakennetta, siellä toimivia ulkomaalaisia yrityksiä ml. suomalaisyritykset sekä liiketoiminnan olosuhteita. Tavoitteena on tunnistaa yritysten kannalta tärkeitä T&K-toiminnan yhteistyömahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita. Luoteis-Venäjän innovaatiojärjestelmä kärsii samoista puutteista kuin koko Venäjän innovaatiojärjestelmä. Näitä ovat mm. riittämätön rahoitus, toiminnan tehottomuus, liiallinen valtion sääntely, tutkimuksen ja kehitystoiminnan tulosten puutteellinen kaupallistaminen, T&K-toiminnan tukiorganisaatioiden alikehittyneisyys sekä julkisen vallan ja yritysten yhteistyön vähyys. Luoteis- Venäjällä on kuitenkin huomattava tieteellinen ja teknillinen potentiaali. Varsinkin Pietarissa on innovaatiotoiminnan ja sen organisaatioiden merkittävä keskittymä ja halukkuutta kansainväliseen yhteistyöhön. Suomalaisyritysten suorista sijoituksista 80 prosenttia on tehty juuri rajantakaiselle Luoteis- Venäjälle. Ulkomaiset investoinnit Luoteis-Venäjälle ovat kasvaneet, ja lähitulevaisuudessa on odotettavissa suomalaisinvestointien merkittävä kasvu, mikä kuvastaa myös parantunutta investointi-ilmapiiriä. Toistaiseksi investointien motiivit ovat olleet pääsy Venäjän markkinoille tai hyötyminen edullisista tuotantopanoksista. Merkittävä ja käyttämätön potentiaali sisältyy T&Kresurssien hyödyntämiseen