Mediakasvatus ja oppimateriaalin tuottaminen yläkouluikäisille

Tiivistelmä Opinnäytteen tarkoitus oli suunnitella ja toteuttaa opetusmateriaalit kolmesta eri mediasta yläkoululaisille. Yhteensä mediakasvatuspajoja järjestettiin kuusitoista kappaletta kolmessa eri koulussa Jyväskylässä. Tärkeintä oli saada koostettua pajojen sisällöt ajankohtaisiksi, kiinnostaviksi ja ikäryhmälle sopiviksi. Toteutetut pajat olivat mainos-, uutis- ja internetpaja. Mainospajaa lähestyttiin eettisestä näkökulmasta. Uutisia tarkasteltiin niin ikään eettisin journalismin keinoin, ja internetpajassa painotettiin käyttäytymissääntöjä sekä oikeudellisia asioita, kuten tekijänoikeuksia. Jokainen paja kesti kaksi oppituntia ja sisälsi luento- ja tehtäväosuuden. Tehtävä liittyi olennaisesti luento-osuudella opittuihin asioihin, ja sillä haluttiin vahvistaa ja varmistaa opetussisällön ymmärtäminen. Jokaiseen pajaan räätälöitiin pajan aiheen mukainen ennakkokysely- ja palautelomake. Hyvissä ajoin ennen pajan alkua kaikille pajaan osallistuville kouluille lähetettiin kustakin pajasta ennakkokysely, jolla kartoitettiin ryhmän ennakkotietoja aiheesta. Jokaisen pajan lopuksi ryhmä ja ryhmän opettaja saivat täyttääkseen palautelomakkeen, jolla pystyttiin kartoittamaan oppimista ja pajan onnistumista. Niin opettajat kuin oppilaatkin kokivat jokaisen pajan tarpeelliseksi, ja pajoja toivottiin toteutettavan myös jatkossa. Pajojen oppimateriaalit kokonaisuudessaan voisi toimittaa suoraan yläkouluille, jolloin ne toimisivat opettajan päivitettävinä työkaluina. Oppimateriaalit toimivat myös hyvänä muokattavana pohjana tuleville opiskelijoille, jotka osallistuvat mediakasvatusprojekteihin.Abstract The purpose of the thesis was to plan and carry out teaching materials of the three different medias to upper level comprehensive school students. Altogether 16 media education workshops were arranged in three different schools in Jyväskylä. The most important matter was to get the content of the workshops current, interesting and age-appropriate. The workshops carried out were advertising, news and internet workshops. The advertising workshop was approached from an ethical point of view, the news was also observed with the means of ethical journalism and the internet workshop emphasized behavior rules and juridical matters, such as copyright. Each workshop lasted for two lessons and included lecture- and task parts. The task was essentially connected with the things learned in the lecture part and the meaning was to make sure the content of the learning material was understood. An advance questionnaire- and feedback forms by the theme were tailored to each workshop. In good time before the workshops began all schools participating the workshops were sent an advance questionnaire of each workshop to map the groups’ knowledge of the subject. In the end of each workshop the group and the teacher were given a feedback form to fill in which helped to map out learning and the success of the workshop. The teachers as well as the students considered each workshop as necessary and the workshops were hoped to be carried out in the future, too. The workshop learning material could be delivered straight to the upper level comprehensive schools when they would work as the teachers’ updated tools. The learning materials also function as a base to be molded for the future students, who take part in media education workshops

Perhepäivähoidon työaikalaki ja muutosjohtaminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perhepäivähoitajien sekä perhepäivähoidon ohjaajien näkemyksiä vuonna 2011 voimaan tulleesta perhepäivähoitajien työaikalaista. Tutkimus toteutettiin Vaasan ja Vähänkyrön alueella. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Perhepäivähoitajille suunniteltiin kyselylomake ja ohjaajien mielipiteet huomioitiin haastatteluin. Lomake annettiin täytettäväksi kaikille alueen hoitajille, joita oli tutkimuksen toteuttamishetkellä 88. Lomakkeita palautui 81, joista neljä oli täyttämättömiä. Vastausprosentiksi saatiin 87. Perhepäivähoidon seitsemälle ohjaajalle lähetettiin haastattelukutsu, johon neljä ohjaajaa vastasi myöntävästi. Heille toteutettiin teemahaastattelu, jossa paneuduttiin myös muutosjohtamiseen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään muun muassa perhepäivähoidon historiaa, hoitajien koulutusta sekä työn arvostusta. Lisäksi tutustutaan perhepäivähoidon ohjaajien työnkuvaan sekä perhepäivähoidon kehittämiskohteisiin. Aiheeseen syvennytään työaikalain myötä sekä käsitellään organisaation muutoksia ja muutosjohtamista työntekijöiden ja esimiesten kannalta. Tutkimustulokset osoittivat, että työaikalaki on parantanut perhepäivähoitajien työssäjaksamista sekä lisännyt työn arvostusta. Alussa ilmenneestä muutosvastarinnasta huolimatta työaikalain tuomat muutokset on nyt yleisesti otettu vastaan positiivisesti ja niiden tuomat hyödyt on huomattu työyhteisössä. Perhepäivähoidon ohjaajien työssä olisi vielä huomioitavaa sen kuormittavuuden osalta.The purpose of this bachelor's thesis was to study how the childminders and their instructors felt about the changes in the Working Hours Act which came into effect in year 2011. The study was carried out in Vaasa and Vähäkyrö. The bachelor's thesis was a qualitative research. Empirical data was collected to solve the research problem, using questionnaires and interviews. The inquiry was aimed at all 88 childminders in the region and interviews were carried out with the instructors. A total of 81 questionnaires were returned and four of those were blank. The response rate was 87. Four of the seven instructors participated in the interview. The theme interview included also the topic of change management. The theoretical framework of the bachelor's thesis deals among other things with the history of family day care, the education of childminders and the appreciation of their work. It also discusses the job description of family day care instructors and the areas of family day care that should be developed. The thesis also deals with Working Hours Act, changes in an organization and the change management from the employees’ and superiors’ point of view. The results show that the new Working Hours Act has improved the childminders’ wellbeing at work and increased the appreciation for their work. At the beginning there was resistance to the new law but now changes have mostly been accepted and the benefits of it have been noticed in the work community. There are still aspects which show that some areas in the family day care instructors’ work may be too loading