Kognitiivisen konstruktiokieliopin näkökulmia vetää-verbin polysemiaan

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tutkin vetää-verbin polysemiaa kognitiivisen konstruktiokieliopin näkökulmasta. Kognitiivisella konstruktiokieliopilla viittaan Adele E. Goldbergin väitöskirjassaan Constructions. A Construction Grammar approach to argument structure (1995) esittelemään viitekehykseen, jossa konstruktiot käsitetään semanttisen analyysin keskeisimmiksi analyysivälineiksi ja perusyksiköiksi, joilla on oma inherentti semantiikkansa. Oletan tutkimuksessani, että vetää-verbin polysemia ja merkitystyyppien toisistaan eroavat tulkinnat perustuvat verbin esiintymiseen erilaisissa argumenttirakennekonstruktioissa ja tilannekehyksissä. Aineistolähteeni käsittää Korp-alustan Kansalliskirjaston lehtikokoelman 2000-luvun osakorpuksen, joka on koostettu pääasiassa Länsi-Savo-sanomalehden teksteistä. Tutkimukseni tarkoitus on kognitiivisen konstruktiokieliopin ja kehyssemantiikan viitekehyksen avulla selvittää, minkälaisissa argumenttirakennekonstruktioissa vetää-verbi tutkimusaineistoni perusteella esiintyy ja minkälaisia argumentteja näihin konstruktioihin liittyy. Lisäksi tarkastelen sitä, mikä on yhtäältä verbin ja toisaalta konstruktion semantiikan osuus verbin ja konstruktion muodostaman toteutuman muodossa ja tulkinnassa. Tutkimuksessani olen havainnut, että vetää-verbi usein elaboroi konstruktion skemaattisesti luonnehtimaa kielenulkoista asiantilaa esimerkiksi täsmentämällä konstruktion hahmottaman liikuttamistapahtuman vetämistapahtumaksi. Havaintojeni perusteella verbin ja konstruktion vuorovaikutus ei kuitenkaan ole aina tällä tavoin yksisuuntaista, sillä verbin esiintyessä erilaisten konstruktioiden ja tilannekehysten muodostamissa käyttökonteksteissa verbin semanttisesta kokonaisuudesta nousee esiin erilaisia piirteitä, jolloin verbi saa osakseen erilaisia tulkintoja eri käyttöyhteyksissä, mikä siis osaltaan vaikuttaa toteutuman tulkintaan kokonaisuutena