Startup-vaiheen ekosysteemi : Yrityksen alkuvaiheen yrittäjän ekosysteemi ja liiketoimintaekosysteemi

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia millainen on startup-vaiheen ekosysteemi. Tavoitteena oli tutkia millainen on startup-vaiheen liiketoimintaekosysteemi ja millainen on yrittäjän startup-vaiheen ekosysteemi. Työn tavoitteena oli luoda malli siitä, millaisena kokonaisuutena yrittäjät kokevat startup-vaiheen ekosysteemin. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään liike-elämässä, uutta ja nousevaa käsitettä: liiketoimintaekosysteemi, joka hakee mallia biologisesta ekosysteemistä. Opinnäytetyössä liiketoiminta ja yrittäjä ovat käsiteltynä erillisinä ekosysteemeinään, joten teoreettinen viitekehys paneutuu myös niihin. Työn teoreettinen viitekehys käsittelee viittä eri asiaa: liiketoimintaa, yrittäjää, liiketoiminta-ekosysteemiä, yrittäjän ekosysteemiä ja startup-vaiheen ekosysteemiä. Teoreettisen viitekehyksen oli tarkoitus luoda pohja tämän opinnäytetyön tutkimukselle. Tutkimus tehtiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruu-menetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Haastatteluun valittiin neljä yrittäjää ja kaikki haastateltavat tapaukset olivat startup-vaihetta läpikäyviä tai startup-vaiheen läpikäyneitä yrityksiä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Liiketoimintaekosysteemi -käsite ja sen ajattelun tausta, antoi tälle tutkimukselle vahvan pohjan ajatella kokonaisvaltaisesti liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä ja kuinka startup-vaiheen yritykset ja yrittäjät hyödyntävät toisia toimijoita, selviytyäkseen, kehittyäkseen ja menestyäkseen. Tutkimustulosten pohjalta voidaan sanoa, että yritykset käyttäytyvät luonnon ekosysteemin tavoin ja liiketoimintaekosysteemin, kuten myös yrittäjän ekosysteemin, olevan todellisuutta yrityksille tänä päivänä. Tutkimus osoitti, että yritysten startup-vaiheen ekosysteemiin kuuluu hyvin samankaltaisia elementtejä, toimialasta riippumatta. Tämä työ antaa hyvän kuvan siitä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia liiketoiminnalla tai yrittäjällä voi olla startup-vaiheessa. Työn tuloksia voivat hyödyntää niin alkavat yrittäjät kuin yritystoiminnan kehittäjät. Työn tuloksia voidaan hyödyntää myös opetuksessa.The aim of the thesis was to examine what a startup-phase business ecosystem is like and what a startup-phase entrepreneurial ecosystem is like. The goal was to create a model of how entrepreneurs experience the startup-phase ecosystem. The theoretical framework of this thesis deals with the new and rising concept of business ecosystem, used in the business world, which imitates a biological ecosystem. In this thesis, business and the entrepreneur are treated as separate ecosystems, so the theoretical framework focuses on them, as well. The theoretical framework focuses on five different elements: business, entrepreneur, business ecosystem, entrepreneur’s ecosystem, and startup-phase ecosystem. The goal of the theoretical framework was to create the basis for the study of this thesis. The study was conducted as qualitative. Individual interviews were used to collect the data. Four entrepreneurs were elected for the interview, and all the interviewed cases were companies undergoing or having gone through the startup phase. The method of analysis used was theorybased content analysis. The concept of business ecosystem and the background for its thinking, gave this study a strong foundation to think holistically of factors with effects on business and to study how startups and entrepreneurs exploit other companies to survive, to co-evolve, and to succeed. Based on the results, it can be said that companies behave like natural ecosystems, and the business ecosystem, as well as the en-trepreneurial ecosystem, is reality for businesses today. The study showed that enterprises’ startup-phase ecosystem includes very similar elements, regardless of the industry. This thesis gives a good picture of what kinds of challenges and opportunities the business or the entrepreneur can have at the startup phase. Starting entrepreneurs and developers of entrepreneurship can utilise the results of the thesis. The results of the thesis can also be utilised in teaching

JoPo-hanke jopparilta polkimille : Urasuunnittelu- ja uraohjauskysely osat 1 & 2 : syksy 2015, kevät 2017 : hankkeen osaraportti

JoPo – Jopparilta polkimille urasuunnittelussa -hankkeen tavoitteena on parantaa SeAMKista valmistuvien opiskelijoiden nopeaa työllistymistä koulutustaan vastaaviin tehtäviin kehittämällä SeAMKin uraohjausta. Hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin opiskelijakyselyn avulla, jonka teeman oli uraohjaus SeAMKissa. Tämä raportti käsittelee hankkeessa toteutettua kahta erillistä uraohjauskyselyä. Kyselyitä toteutettiin kaksi, joista ensimmäinen syksyllä 2015 ja toinen keväällä 2017. Molemmissa kyselyissä kohderyhmänä olivat SeAMKin aloittaneet ja valmistumassa olevat opiskelijat. Opiskelijakyselyiden kysymyskategorioita olivat: ajatukset ja kokemukset uraohjauksesta ja -suunnittelusta, tulevasta työelämästä, omasta työurasta ja elinikäisestä oppimisesta. Yhteenvetona kyselyistä todettiin, että tietoista uraohjausta tulisi tehostaa ja työelämänä mukaan ottamista uravalmennuksessa tulisi lisätä. Vastauksissa näkyi myös se, että koulutuksen ja työelämän yhteyttä olisi vahvistettava ja monimuotoistettava. Koska tutkimus oli kaksivaiheinen, on tulokset esitetty omina raportteinaan tässä raportissa. Molempien kyselyjen taustatekijöinä ovat olleet samat asiat, joten nämä ovat esiteltynä ennen kyselyjen varsinaisia tuloksia. Syksyn 2015 kyselyn tulokset alkavat sivulta 23 ja kevään 2017 sivulta 30

JoPo-hanke jopparilta polkimille : Uraohjauksen alumnikysely: SeAMKin alumnien näkemyksiä opiskelujen sisältöön, opiskelujen aikaiseen uraohjaukseen ja urasuunnitteluun sekä työelämään liittyen

Uraohjauksen ja urasuunnittelun alumnikysely toteutettiin Webropol-kyselynä 7.11. – 4.12.2017. Kyselyn lähetti Seinäjoen ammattikorkeakoulun viestintä- ja markkinointipalvelut käytössään olevan alumnirekisterin perusteella. Tavoitteena oli saada näkemyksiä ja kokemuksia opintojen sisällöstä, uraohjauksesta ja opiskelujen aikaisesta urasuunnittelusta sekä työllistymiseen ja työuraan liittyvistä asioista vähintään 20 alumnilta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 28 alumnia eri koulutusaloilta. Suurin osa kyselyn kysymyksistä oli avoimia kysymyksiä, joihin kukin sai vastata niin laajasti kuin halusi. Tämä todennäköisesti pienensi vastaajien määrä, mutta antoi toisaalta enemmän tietoa kuin vakioidut vastaukset. Kysely suoritettiin JoPo - Jopparilta polkimille urasuunnittelussa hankkeen (S20012) yhtenä toimenpiteenä. Hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. Alumneilta haettiin näkemystä ja vahvistusta siihen, millaista SeAMKin uraohjauksen ja opintojen sisällön tulisi olla, jotta se tarjoaisi opiskelijoille mahdollisimman hyvät eväät tulevaisuutta ja työelämää varten

Evaluating and measuring the effectiveness of growth entrepreneurship ecosystem in South Ostrobothnia

Ekosysteemi kuvaa holistista lähestymistapaa, jossa korostuu yritystoimijoiden, resurssien tarjoajien ja näiden yhdistäjien yhteistyö. Lisäksi näkemys kattaa myös yleisen yrittäjyysympäristön. Ekosysteemi-lähestymistavassa pidetään tärkeänä myös erilaisten mittareiden kehittämistä. Mittarien avulla kyetään määrittämään ekosysteemin vahvuudet ja heikkoudet sekä lisäksi tunnistamaan erilaisten interventioiden vaikutuksia. Hyvällä mittaristolla mitataan niin ekosysteemin panoksia kuin sen toimivuuden tuloksiakin. Tässä tutkimuksessa Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyyden ekosysteemiä arvioitiin ja mitattiin monilla menetelmillä. Ensimmäisenä haastateltiin ekosysteemin toimijoita ja pyrittiin heidän arvioidensa perusteella muodostamaan kuvaa ekosysteemin toimivuudesta. Seuraavaksi pyrittiin määrällisillä mittareilla mittamaan ekosysteemin toimivuutta. Lisäksi toimivuutta arvioitiin kyselyllä Grow Up -kasvuyrityskilpailuun osallistuneille yrityksille ja kyselyllä yritysten hallitustyöskentelystä. Ekosysteemin toimijat arvioivat toimivuuden olevan suhteellisen hyvällä tasolla ja lisäksi he arvioivat sen kehittyneen positiivisesti. Kuitenkin määrällisillä mittareilla ekosysteemin toimivuus ei ole mitenkään erityisen hyvä. Esimerkiksi aloittaneiden yritysten määrä on ollut koko 2010-luvun laskeva, samoin nuorten alle viisi vuotta toimineiden yritysten määrä. Kasvuyritysten määrässä maakunta oli hyvällä tasolla koko maan tilastoihin verrattuna, mutta määrä kääntyi laskuun vuoden 2014 jälkeen ja kahtena seuraavana vuonna jäätiin alle koko maan tasosta. Myös yritysten kansainvälistymistä kuvaava mittari, yritysten vienti, on maakunnassa todella alhaisella tasolla suhteessa vertailumaakuntiin. Muilla mittareilla toimivuuden voitiin todeta olevan suhteellisen hyvä. Lisäksi voidaan todeta, että toimiva hallitustyöskentely on yhteydessä yrityksen kasvuun. Yritysten kehittymisen ja kasvun tukemiseen resurssit ovat rajallisia, eikä kaikkia yrityksiä voida huomioida. Tarvitaan kriteeristö voittajien poimintaan. Yritysten profilointi kasvumotivaation ja kasvumahdollisuuksien kautta auttaa ensikäden valinnassa. Lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu kokoluokkien 5-9 ja 10-19 henkilöä työllistävät yritykset potentiaalisimmiksi kasvuyrityksiksi. Tämä kriteeri olisi seuraava valintakriteeri. Yritysten profilointi auttaa myös tunnistamaan tarvittava tuki – onko tarpeen puskurointi, silloittaminen vai edistäminen. Jokaisen ekosysteemin toimijan tulisi tunnistaa omista verkostoistaan tietyn profiilin yritykset ja sen jälkeen miettiä omia palvelujaan ko. yrityksille. Lisäksi tilitoimistojen rooli yrittäjän ensimmäisenä kontaktina tulisi kehittyä polun aluksi ekosysteemin sisälle.The ecosystem describes a holistic approach that emphasizes co-operation between entrepreneurs, resource providers and their integrators. In addition, the ecosystem view also covers the general entrepreneurial environment. The approach also considers it important to develop different indicators. These indicators can be used to determine the strengths and weaknesses of the ecosystem and to identify the effects of different interventions. Good instrument cluster measures both ecosystem inputs and outcomes. In this study, the growth entrepreneurship ecosystem in South Ostrobothnia was evaluated and measured by many methods. First, the ecosystem participants were interviewed and based on their assessment researchers formed understanding of the effectiveness of the ecosystem. Second, the quantified indicators were used to measure the effectiveness. In addition, the effectiveness of the ecosystem was evaluated by a survey for companies who participated the growth business competition and another survey of corporate governance. The ecosystem actors estimate the performance of ecosystem at a relatively good level, and they further evaluate that it has developed positively. However, with quantitative indicators, the effectiveness of the ecosystem is by no means particularly good. For example, the number of start-up companies has been downward throughout the 2010s, as well as the number of young companies under five years of age. In the number of growth companies, the province was at a good level in comparison with the country’s statistics, but the number turned down after 2014 and the next two years fell below the country level. In addition, the internationalization of enterprises, in terms of export, is very low relative to other provinces. On other indicators, the effectiveness was found to be relatively good. In addition, effective corporate governance has connection with the growth of the company. Resources to support firms’ growth and development are limited and not all companies can be taken into account. There is a need for a criterion “picking the winners”. Profiling companies through growth motives and opportunities can help as first-hand selection criteria. In addition, previous studies have found companies in sizes 5-9 and 10-19 employees are the most promising growth firms in South Ostrobothnia area. This criterion would be the next selection criteria. Profiling companies also helps to identify the support they need – whether buffering, bringing or boosting is needed. Every actor in ecosystem should identify specific profile companies in their networks and then consider their services to these companies. In addition, the role of accounting firm as the first contact of an entrepreneur should develop to be the first step inside the growth entrepreneurship ecosystem

Digitalization of SME’s in Southern Ostrobothnia

Tämä tutkimus on toteutettu osana Pk-Digi- ja Digivaattori-hankkeita vuosina 2016 - 2017. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eteläpohjalaisten yritysten digitalisaation tasoa ja mahdollisia esteitä, digitalisaation vaikutusta yrityksen menestymiseen, yritysten digitaalista osaamista ja digitalisaatiosta saatuja hyötyjä. Kyselytutkimuksen pohjana hyödynnettiin syyskuussa 2015 Durhamin yliopiston ja BMG Research -tutkimusorganisaation julkaisemaa tutkimusta pk-yritysten digitalisaation kyvykkyyksistä. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 110 pk-yritystä eri toimialoilta. Kyselytutkimuksen lisäksi syventävää tietoa haettiin haastattelututkimuksen avulla, johon osallistui kymmenen teollisen alan pk-yritystä. Päätuloksena voi todeta, että digitalisaatio näkyy vielä kohtalaisen huonosti eteläpohjalaisissa pk-yrityksissä. Vain muutamat yritykset ovat kehittäneet toimintojaan digitaalisiksi. Digitaalisuutta ei kovin paljon hyödynnetä myöskään tuotteiden ja palveluiden myynnissä. Digitalisaation osalta tunnistettiin neljällä eri tasolla olevia yrityksiä. Ensimmäisellä tasolla olivat yritykset, joissa digitalisointi on vasta alussa ja neljännellä tasolla yritykset, joissa oli olemassa digitaalinen strategia ja uusia digitaalisia liiketoimintamalleja oli otettu käyttöön. Digitalisaation käyttöönotto vaikutti yrityksen menestymiseen erityisesti liiketoiminnallisen kehittymisen näkökulmasta. Keskeisessä asemassa on prosessien digitalisointi. Eniten hyötyä digitalisaatiosta oli saatu yrityskuvan vahvistumiseen, uusien asiakkaiden tavoittamiseen, asiakaspalvelun parantumiseen ja kilpailukyvyn kehittymiseen. Kolmannekselle yrityksistä digitalisaatiolla oli ollut suuri vaikutus uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen, yhteistyön tiivistymiseen yhteistyökumppanien kanssa sekä liiketoimintaprosessien tehostumiseen. Merkittävimmiksi esteiksi digitalisaation hyödyntämisessä nousivat ulkopuolisen asiantuntija-avun kalleus ja hyvän asiantuntijan löytäminen.This study was conducted as a part of Pk-Digi- and Digivaattori -projects in year 2016 – 2017. The aim of the study was to examine the degree of digitalization in South Ostrobothnian firms and possible obstacles related to digitalization; the effect of digitalization on firm performance; competence in digitalization and benefits gained from digitalization. A survey was based on a study of Durham University and BMG Research organization about digital capabilities in SMEs. Altogether 110 firms responded representing various sectors. In addition, ten manufacturing firms were interviewed. The main result was that digitalization is not yet an integral part of South Ostrobothnian firms. Just few firms had digitalized their production. Digitalization was not much utilized in selling processes either. Four levels of digitalization were identified. In the first level were firms with no digitalization or these firms were just at the beginning of digitalization. In the fourth level were firms with digital strategies and digital revenue models. Digitalization had a positive effect on firm performance, especially related to business development. Digitalization of processes acted as a central factor. The benefits gained from digitalization were image and brand development, customer acquisition, development in customer service and development in competitiveness. A third of responded firms had had effects on new business opportunities, closer stake-holder relationships and enhancement on business processes. The most relevant obstacles in digitalization were the cost and finding of external experts