Vaginal Cuff Infiltration with a Local Anesthetic for Postoperative Pain after Laparoscopic Hystertomy : A randomized control trial

Peer reviewe

Simulator training and residents' first laparoscopic hysterectomy : A randomized controlled trial

Background Hysterectomy rates are decreasing in many countries, and virtual reality simulators bring new opportunities into residents' surgical education. The objective of this study was to evaluate the effect of training in laparoscopic hysterectomy module with virtual reality simulator on surgical outcomes among residents performing their first laparoscopic hysterectomy. Methods This randomized study was carried out at the Department of Obstetrics and Gynecology in Helsinki University Hospital and Hyvinkaa Hospital. We recruited twenty residents and randomly signed half of them to train ten times with the laparoscopic hysterectomy module on a virtual reality simulator, while the rest represented the control group. Their first laparoscopic hysterectomy was video recorded and assessed later by using the Objective Structured Assessment of Technical Skills (OSATS) forms and Visual Analog Scale (VAS). The scores and surgical outcomes were compared between the groups. Results The mean OSATS score for the Global Rating Scale (GRS) was 17.0 (SD 3.1) in the intervention group and 11.2 (SD 2.4) in the control group (p = 0.002). The mean procedure-specific OSATS score was 20.0 (SD 3.3) and 16.0 (SD 2.8) (p = 0.012), and the mean VAS score was 55.0 (SD 14.8) and 29.9 (SD 14.9) (p = 0.001). Operative time was 144 min in the intervention group and 165 min in the control group, but the difference did not reach statistical significance (p = 0.205). There were no differences between the groups in blood loss or direct complications. Conclusion Residents training with a virtual reality simulator prior to the first laparoscopic hysterectomy seem to perform better in the actual live operation. Thus, a virtual reality simulator hysterectomy module could be considered as a part of laparoscopic training curriculum.Peer reviewe

Endometrioosin kirurginen hoito

Vertaisarvioitu. English summary. Teema : endometrioosi• Vatsaontelon endometrioosileikkaukset pystytään nykyisin tekemään tähystysleikkauksina. Tavoitteena on poistaa kaikki näkyvät pesäkkeet. • Toimenpide on joskus päiväkirurginen, joskus usean tunnin kestävä leikkaus, jossa saatetaan joutua operoimaan suolta tai virtsarakkoa. Tällöin tarvitaan kirurgin ja gynekologin yhteistyötä. • Pesäkkeiden poiston on todettu helpottavan kipua ja parantavan elämänlaatua merkitsevästi. • Leikkaushoitoa käytetään harvoin ensisijaisena hoitona endometrioosiin liittyvään lapsettomuuteen.Peer reviewe

Syvän endometrioosin hoidon haasteet

Syvää endometrioosia esiintyy noin 1 %:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista. Yksi sen tavallisimmista esiintymispaikoista on emättimen pohjukan ja peräsuolen välinen tila, ja silloin taudista käytetään nimitystä rektovaginaalinen endometrioosi. Tauti voi ulottua myös suolen seinämään. Syvä endometrioosi aiheuttaa vaikeita kuukautiskipuja, yhdyntä- sekä vatsakipuja ja rektovaginaalinen muoto myös ulostuskipuja. Tautia hoidetaan ensisijaisesti yhdistelmäehkäisyvalmisteilla tai keltarauhashormoneilla. Mikäli ne eivät lievitä kipuja riittävästi, tarvitaan kirurgiaa. Kirurginen hoito parantaa merkittävästi potilaiden elämänlaatua. Se on kuitenkin vaativaa, ja myös vakavia komplikaatioita esiintyy.Peer reviewe

Systematic molecular and clinical analysis of uterine leiomyomas from fertile-aged women undergoing myomectomy

STUDY QUESTION: What are the distributions and associated clinical characteristics of mediator complex subunit 12 (MED 12), high mobility group AT-hook 2 (HMGA2) and fumarate hydratase (FH) aberrations in uterine leiomyomas from fertile-aged myomectomy patients? SUMMARY ANSWER: These driver mutations account for the majority (83%) of tumours in fertile-aged patients. WHAT IS KNOWN ALREADY: Alterations affecting MED12, HMGA2 and FH account for 80-90% of uterine leiomyomas from middle-aged hysterectomy patients, while the molecular background of tumours from young myomectomy patients has not been systematically studied. STUDY DESIGN, SIZE, DURATION: A retrospective series of 361 archival uterine leiomyoma samples from 234 women aged PARTICIPANTS/MATERIALS, SETTING, METHODS: DNA was extracted from formalin-fixed paraffin-embedded samples and MED 12 exons 1 and 2 were sequenced to identify mutations. Level of HMGA2 expression was evaluated by immunohistochemistry. Biallelic FH inactivation was analysed with 2-succinylcysteine staining, which is an indirect method of assessing FH deficiency. All patients' medical histories were reviewed, and clinical information of patients and tumours was combined with molecular data. MAIN RESULTS AND THE ROLE OF CHANCE: The median age at operation was 34 years. The majority (58%) of patients were operated on for a single leiomyoma. Known driver mutations were identified in 83% of tumours (71% MED12; 9% HMGA2; 3% FH). In solitary leiomyomas, the MED 12 mutation frequency was only 43%, and 29% were wild-type for all driver alterations. MED 12 mutations were associated with multiple tumours, smaller tumour size and subserosal location. LIMITATIONS, REASONS FOR CAUTION: Although comprehensive, the study is retrospective in nature and all samples have been collected for routine diagnostic purposes. The use of paraffin-embedded samples and immunohistochemistry may have led to an underestimation of mutations. Due to the limited sample size and rarity of especially FH-deficient leiomyomas, the data are partly descriptive. WIDER IMPLICATIONS OF THE FINDINGS: The contribution of driver mutations in leiomyomas from young myomectomy patients is comparable to tumours obtained from hysterectomies of mostly middle-aged women. Our results support the earlier findings that MED 12 mutations are associated with multiple tumours, smaller tumour size and subserosal location. The study emphasizes the distinct molecular background of solitary leiomyomas, and more research is needed to clarify the underlying causes of the notable proportion of wild-type leiomyomas.Peer reviewe

Miten sterilisaatio nyt tehdään?

Sterilisaatiokohu tulee vastaan työssä jatkossakin

Effect of hysterectomy on re-operation for stress urinary incontinence : 10 year follow-up

Purpose Hysterectomy and mid-urethral sling (MUS) are common operations, but little is known about how hysterectomy after MUS affects the risk for stress urinary incontinence (SUI) relapse. Methods We included 49 women with a MUS before hysterectomy and 41 women with a MUS concomitant with hysterectomy. The controls, matched by age (+/- 2 years), MUS type (retropubic vs transobturator) and operation year (+/- 2 years), included 201 women who underwent the MUS operation without a subsequent hysterectomy. We used health care registers for follow-up of 12.4 years in median (IQR 10.9-14.7) after the MUS operation to compare the number of SUI re-operations and hospital re-visits for urinary incontinence. Results The re-operation rates for SUI did not differ between the women with MUS before hysterectomy (n = 2, 4.1%), women with MUS concomitant with hysterectomy (n = 2, 4.9%) and their controls (n = 4, 4.9%, p = 0.8 and n = 6, 5.0%, p = 1.0, respectively). There were significantly fewer urinary incontinence re-visits among women who had a MUS concomitant with the hysterectomy compared to their matched controls (n = 2 and 31, 5 and 31%, p < 0.01) and to the women with a MUS prior to hysterectomy (n = 2 and 10, 5 and 20%, respectively, p = 0.03). Conclusion Hysterectomy after or concomitant with MUS does not seem to increase the risk for SUI re-operation or hospital re-visits for urinary incontinence. These results can be used to counsel women considering hysterectomy after MUS operation or concomitant with MUS operation.Peer reviewe

Fertiili-ikäisen naisen akuutti alavatsakipu ja sen erotusdiagnostiikka

Vertaisarvioitu. Näin tutkin.Äkillinen alavatsakipu on diagnostinen haaste, sillä taustalta löytyvät etiologiset syyt voivat liittyä moneen vatsaontelon sisäiseen elimeen ja joskus jopa vatsaontelon ulkopuoliseen sairauteen. Fertiili-ikäisillä naisilla gynekologiset syyt ovat kuitenkin yleisiä. Niihin viittaavat etenkin poikkeava verinen vuoto tai valkovuoto. Erotusdiagnostiikan perusta ovat huolellinen anamneesi ja kliininen tutkimus. Huomiota kiinnitetään muun muassa kivun alkamisnopeuteen, sijaintiin ja luonteeseen sekä infektio-oireisiin. Tärkein alkuvaiheen tutkimus on raskaustesti, jonka avulla voidaan sulkea pois erityisesti kohdunulkoinen raskaus. Kivun voimakkuus ja hemodynamiikka ohjaavat erikoissairaanhoitoon lähettämisen tarpeen. Vaginaalisella kaikukuvauksella nähdään useimmat gynekologiset ongelmat, kun taas tietokonetomografia on osuva kirurgisten ongelmien diagnostiikassa. Laparoskopialla voidaan tarvittaessa täydentää diagnoosia ja hoitaa useimmat alavatsakivun syyt

Gynekologisen tähystyskirurgian järjestelmällinen ja osaamisperustainen koulutus leikkaussalin ulkopuolella

Vertaisarvioitu.Gynekologisen kirurgian muutokset ovat vaikuttaneet erikoistuvien lääkäreiden koulutukseen niin, että tavanomainen oppipoikamalli ei enää yksinään takaa riittävää koulutusta. Teknologian kehittyminen tarjoaa työkaluja leikkauskoulutukseen sähköisten teoriamateriaalien ja simulaattoreiden muodossa. Internetpohjaisten teoriamateriaalien on todettu soveltuvan myös kirurgian opetukseen, ja erilaisten simulaattoreiden avulla opitaan sekä kirurgisia perustaitoja että toimenpidetaitoja, jotka ovat siirrettävissä leikkaussaliin. Simulaattorikoulutuksen sisällyttäminen luontevaksi osaksi kirurgista koulutusta on ollut hidasta. Tärkein syy tähän on suositeltujen harjoitusohjelmien ja harjoittelulle varatun ajan puute. Erikoislääkärikoulutusuudistusta koskeva asetus on tullut voimaan 1.2.2020, ja koulutus määritellään siinä osaamisperustaiseksi. Tämä vaatii koulutukseen suunnitelmallisuutta, koulutuskokonaisuuksien järjestelmällisyyttä, osaamisen seurantaa ja arviointia