Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana

Lasten hyvinvoinnin seuranta on yksi lapsiasiavaltuutetun keskeisimmistä tehtävistä. Tämä raportti tarkastelee lasten hyvinvointia YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti jaotellun kuuden ulottuvuuden valossa. Nämä kuusi ulottuvuutta ovat materiaalinen elintaso, terveys, koulu ja oppiminen, perhe, vapaa-aika ja osallisuus sekä valtion ja kuntien tarjoama tuki ja suojelu. Tässä raportissa lasten hyvinvoinnin ulottuvuuksia on tarkasteltu 58 indikaattorin avulla. Indikaattoreita on arvioitu tiedon saatavuuden, käytettävyyden ja luotettavuuden näkökulmasta. Raportti sisältää myös toimenpidesuosituksia lasten hyvinvointitiedon seurantaan. Katsaus on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Sen taustalla on vuosia kestänyt yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kansallisten indikaattoreiden kehittämiseksi

Koulutuksen ja tutkimuksen menestystarina : liikuntatieteellinen tiedekunta 50 vuotta : juhlavuoden tapahtumakooste ja kuvatunnelmia

Juhlavuoden tapahtumakoost

Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kyselyn tuloksia keväältä 2022

Liikkuva opiskelu -ohjelman myötä myös korkeakouluopiskelijoiden opiskelupäivän aikaiseen liikkumiseen ja paikallaanoloon on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Opiskelupäivien ja oppituntien aktivointi nähdään tarpeellisena, sillä vain puolet opiskelijoista liikkuu liikkumissuosituksiin nähden tarpeeksi. Myös istumista kertyy korkeakouluopiskelijoille lähes 11 tuntia päivittäin, ja iso osa tästä määrästä kertyy nimenomaan opiskelupäivän aikana. Istumisen vähentäminen ja opiskelupäivien aktivoiminen on perusteltua terveydellisistä syistä, mutta tauottamalla istumista tai aktivoimalla opetusta voidaan vaikuttaa myönteisesti myös opiskelijoiden jaksamiseen sekä opiskelukykyyn. Näihin teemoihin paneudutaan myös Keski-Suomen korkeakoulujen yhteisessä Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on tehdä opiskelupäivistä liikkuvampia ja yhteisöllisempiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hanketta Liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisista kehittämishankevaroista. Osana hanketta korkeakoulujen opiskelijoille sekä opetushenkilöstölle toteutettiin kysely näihin teemoihin liittyen. Opiskelijoiden kyselyyn vastasi yhteensä 654 opiskelijaa ja opetushenkilöstön kyselyyn puolestaan 63 henkilöä. Sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kyselyn tuloksista nousee esille, että istumisen tauottamisessa ja opetuksen aktivoimisessa on korkeakouluissa vielä parannettavaa. Noin puolet opiskelijoista vastasi, ettei oman korkeakoulun opetuksessa kiinnitetä huomiota istumisen tauottamiseen tai vähentämiseen. Opiskelijat olivat kuitenkin lähes yksimielisiä siitä, että oppituntien aikainen kevyt liikuskelu voisi edistää heidän omaa jaksamistaan, mutta he toivoivat opettajien ottavan vastuuta taukojen pitämisestä. Kyselyn perusteella havaittiin myös toiminnallisten opetusmenetelmien käytön olevan vähäistä, etenkin etäopetuksen kohdalla. Jatkossa myös korkeakoulutasolla olisi tärkeää pohtia opetuksen toiminnallistamisen tapoja, kuten on jo tehty esimerkiksi perusopetuksessa toisella ja ensimmäisellä asteella. Opetushenkilöstön kyselyn vastausprosentti oli matala, mutta tulokset ovat monelta osin linjassa opiskelijoiden kyselyn tulosten kanssa. Myös enemmistö kyselyyn vastanneista opettajista koki tauottamisen olevan opettajan vastuulla ja uskoi opetuksen tauottamisen tai aktivoimisen lisäävän opiskelijoiden jaksamista. Huolestuttavana huomiona voidaan pitää sitä, että suurin osa vastaajista toi esiin, ettei omassa korkeakoulussa ole sovittu yhteistä toimintaohjetta opetuksen aikaisen istumisen vähentämiseksi. Henkilöstö ja opiskelijat myös toivat esiin, että opetustiloista löytyi varsin heikosti istumisen vähentämisen mahdollistavia välineitä, kuten seisomatyöpöytiä. Sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kyselyn tulokset osoittivat, että opetuksen ja opiskelun aikaista aktiivisuutta pidettiin tärkeänä ja toivottavana, mutta tämä ei välttämättä vielä näkynyt korkeakoulujen opetuksessa tai fyysisissä tiloissa. Myös opetuksen toiminnallistamiseen tulisi jatkossa tarjota tukea, etenkin etäopetuksen osalta, joka on koronapandemian vuoksi lisääntynyt huomattavasti. Kyselyn tulokset antoivat tärkeää tietoa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen toiminnan tueksi. Käsillä olevissa tuloksissa esiin nousseisiin puutteisiin tullaan tarjoamaan ratkaisuja hankkeen toimien kautta. Esimerkiksi liikkuvan oppimisen teemoista järjestetään opetushenkilöstölle kohdennettuja koulutuksia ja lisäksi hankkeen kautta pyritään muuttamaan korkeakoulujen oppimistiloja aktiivisuutta tukevimmiksi

Test-retest reliability of adolescents’ self-reported physical activity item in two consecutive surveys

Background: National monitoring of school-aged physical activity (PA) behaviours is necessary to inform policy makers. The Finnish School-aged Physical Activity (FSPA – LIITU in Finnish) is a physical activity monitoring study, collecting data from young adolescents aged 11 to 15 years through a nationally representative sample. This study included a single self-reported item question on moderate to vigorous intensity physical activity (MVPA) from the preceding seven days. The question is used widely in the WHO Collaborative Cross-National Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study as a measure of meeting international PA recommendations. This study evaluated the test-retest reliability of the aforementioned MVPA item in two consecutive surveys while observing gender and age categorisation differences. Methods: In this study, Finnish adolescents with mean ages of 11.5y, 13.5y and 15.5y (n = 2752) completed the HBSC and FSPA surveys in two 45min class periods without a break in 2014. The HBSC survey completion mode was through pen and paper, and the FSPA study through a web-based questionnaire. The same MVPA question appeared in both surveys. Response alternatives (0–7 days per week) were grouped into four, and two categories in the analyses. Cohen’s Kappa and ICC statistics were performed to test the intra-rater test-retest reliability of the measure. Results: According to Cohen’s Kappa, there was moderate agreement through the use of four (0.503) and two (0.599) categories, however, the proportion of adolescents that met the recommended daily 60 min of MVPA was 8% lower in the FSPA study than in the HBSC study (19% vs 27%). In addition, ICC for MVPA, as continuous variable (0–7 days) had good to excellent reliability (range 0.694–0.765) for boys and girls aged 13 to 15 years, but only fair (0.565) for boys aged 11. Conclusions: This study demonstrated that single item MVPA item was considered to have acceptable reliability of the measure for monitoring purposes of 13- and 15-year old boys, and 11y-, 13- and 15y-old girls meeting the international PA recommendations. There were differences in the prevalence in daily MVPA due to survey design

Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa : LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020

nonPeerReviewe