Finnish Voter Barometer February 2004

Tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisten poliittisia mielipiteitä, äänestyskäyttäytymistä ja suhtautumista eri puolueisiin. Vastaajalta tiedusteltiin, kuinka myönteisesti tai kielteisesti hän suhtautuu Suomen Keskustaan, Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen, Kansalliseen Kokoomukseen, Vasemmistoliittoon ja Vihreään Liittoon sekä kuinka houkuttelevalta tuntuisi sillä hetkellä äänestää niitä. Lisäksi lueteltiin joukko ominaisuuksia ja tiedusteltiin, mihin puolueisiin ne sopivat. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, mihin tavoitteisiin politiikassa kiinnitetään liian vähän tai liian paljon huomiota. Edelleen tiedusteltiin, miten maan hallitus on onnistunut tehtävissään. Äänestyskäyttäytymistä kartoitettiin kysymällä, minkä puolueen tai ryhmittymän edustajaa vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt ja mitä hän äänesti vuoden 2003 maaliskuun eduskuntavaaleissa. Tiedusteltiin myös, aikooko vastaaja äänestää tulevissa europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa. Lopuksi kysyttiin, mitkä eri inhimilliset ominaisuudet (kuten avoimuus, johdonmukaisuus, kriittisyys ja suvaitsevaisuus) ohjaavat vastaajan elämää. Lisäksi kysyttiin vastaajan sijoittumista vasemmisto-oikeisto -akselilla sekä yhteiskuntaluokkaa. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, siviilisääty, ammattiryhmä, toimiala, kuuluminen ammattiyhdistykseen, useat aluemuuttujat ja talouden bruttovuositulot.The survey studied Finnish political attitudes, and opinions on political parties. Respondents were asked how favourable their opinion was regarding the Finnish Social Democratic Party, the Centre Party of Finland, the National Coalition Party, the Left Alliance and the Green League and how tempted respondents would be to vote for these parties. A number of attributes (e.g. incompetent leaders, competence in EU issues) were listed and respondents were asked to which party they could be applied. They also assessed government performance and goals which receive too much or too little attention in politics. Voting behaviour was studied by asking how tempted respondents would be to vote for different parties if the Parliamentary elections were held at the time of the survey and which party did they vote for in the 2003 Parliamentary elections. Respondents were asked whether they support any party at that moment. Their intention to vote in the next European Parliamentary and local government elections was also studied. Qualities (e.g. ambitiousness, helpfulness, insouciance, and self-discipline) which guide respondents' lives were examined. Background variables included respondent's year of birth, gender, marital status, household composition, household's annual gross income, type of accommodation, housing tenure, basic and vocational education, occupational group, industry of employment, employer type, trade union membership, political orientation on the left-right axis, self-perceived social class, and province, county and municipality of residence

Puolueiden ajankohtaistutkimus 1992-2005: yhdistetty aineisto

Puolueiden ajankohtaistutkimukset kuuluvat nk. puolueiden yhteistutkimusten sarjaan. Tässä aineistossa on yhdistetty vuosien 1992-2005 aineistot. Kaikissa tutkimuksissa on selvitetty väestön äänestyskäyttäytymistä, huolenaiheita, mielipiteitä hallituksesta ja puolueista sekä suhtautumista valtakunnallisiin poliittisiin kysymyksiin. Usein on tiedusteltu myös taloudellista tilannetta koskevia odotuksia, puheenjohtajan merkitystä puolueelle, vastaajan osallistumista poliittiseen toimintaan ja mielipiteitä kunnallispolitiikasta. Taustatietoina on kysytty yleensä vastaajan ja perheen päähenkilön sosiaaliryhmää, päähenkilön elinkeinoa, vastaajan koulutusta, ikää, äidinkieltä, sukupuolta, jäsenyyttä puoluejärjestöissä, puoluekantaa, jäsenyyttä työmarkkinajärjestöissä ja perheen vuosituloja. Lisäksi aineistot sisältävät alueellisia muuttujia. Aineistosarja mahdollistaa lukuisia aikavertailuja, joskaan muuttujat eivät ole aina täysin vertailukelpoisia. Vuosittain samanlaisina säilyneitä kysymyksiä ovat muun muassa tiedustelut vastaajan puoluekannasta, suhtautumisesta eri puolueisiin sekä puolueisiin liittyvistä mielikuvista ja hallituksen onnistumisesta erilaisissa tehtävissä. Aineistossa on myös kysymyksiä, joita ei ole kysytty kaikkina vuosina. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi eurokansanedustajien valintaan ja eurovaaleihin liittyvät kysymykset, vaalimainontaa ja äänestysaikomusta käsittelevät kysymykset sekä kansanedustajien ominaisuuksiin, EU:n perustuslakiin ja politiikan huomion kohteisiin liittyvät kysymykset.This combined data includes surveys from 1992 to 2005. Survey themes include voting behaviour, opinions on the government and the parties, and attitudes towards national political issues. In addition, the respondents' economic expectations and political participation have often been studied, as well as their opinions on local politics, and the significance of the party leader to a party. Background variables have often included the social class of the respondent and the household head, economic activity of the household head, the respondent's education, age, mother tongue, gender, party membership, political views, trade union membership, and the household's annual income. There are also regional variables. Even though the variables are not always fully comparable from one survey to another, all kinds of comparisons over time are possible. The questions that have remained almost unchanged over the years cover the respondents' political view, their image of the parties, and how the government had succeeded in various tasks. The combined data also include plenty of questions that have not been asked every year, including the questions on the European Parliament elections and the choice of the members of the European Parliament, questions on election advertising and voting intentions, as well as questions on the characteristics of the members of the parliament, the EU constitution, and the focus of political attention

Finnish Voter Barometer March-April 2005

Tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisten poliittisia mielipiteitä, äänestyskäyttäytymistä ja suhtautumista eri puolueisiin. Vastaajalta tiedusteltiin, kuinka myönteisesti tai kielteisesti hän suhtautuu Suomen Keskustaan, Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen, Kansalliseen Kokoomukseen, Vasemmistoliittoon ja Vihreään Liittoon sekä kuinka houkuttelevalta tuntuisi sillä hetkellä äänestää niitä. Lisäksi lueteltiin joukko ominaisuuksia ja tiedusteltiin, mihin puolueisiin ne sopivat. Vastaajalta kysyttiin myös, miten maan hallitus on onnistunut tehtävissään. Äänestyskäyttäytymistä kartoitettiin kysymällä, minkä puolueen tai ryhmittymän edustajaa vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Edelleen kysyttiin, kuinka todennäköisesti vastaaja äänestäisi ja minkä puolueista tai ryhmittymistä hän pakkotilanteessa valitsisi. Lisäksi tiedusteltiin vuoden 2004 lokakuun kunnallisvaaleissa äänestämisestä. Lopuksi selvitettiin vastaajan suhtautumista muun muassa kunnallisvaalien äänioikeusikärajan laskemiseen 16 vuoteen ja porvarillisten puolueiden yhteistyöhön presidentinvaalien toisella kierroksella. Lisäksi kysyttiin vastaajan sijoittumista vasemmisto-oikeisto -akselilla sekä yhteiskuntaluokkaa. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, siviilisääty, ammattiryhmä, toimiala, kuuluminen ammattiyhdistykseen, useat aluemuuttujat ja talouden bruttovuositulot.The survey studied Finnish political attitudes, and opinions on political parties. Respondents were asked how favourable their opinion was regarding the Finnish Social Democratic Party, the Centre Party of Finland, the National Coalition Party, the Left Alliance and the Green League and how tempted respondents would be to vote for these parties. A number of attributes (e.g. incompetent leaders, competence in EU issues) were listed and respondents were asked to which party they could be applied. They also assessed government performance. Voting behaviour was studied by asking how tempted they would be to vote for different parties if the Parliamentary elections were held at the time of the survey and which party did they vote for in the 2004 local government elections. Respondents' attitude to lowering voting age from 18 to 16 and the cooperation between non-socialist parties during the second round of presidential elections was studied. Background variables included respondent's year of birth, gender, marital status, household composition, household's annual gross income, type of accommodation, housing tenure, age when finished studying full-time, basic and vocational education, occupational group, industry of employment, employer type, trade union membership, political orientation on the left-right axis, self-perceived social class, and province, county and municipality of residence

Eduskuntavaalien 2007 seuranta

Kyselyssä selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä juuri ennen tutkimuksen suorittamista käydyissä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Tutkimus liittyy Tekijät-kohdassa mainittujen tahojen lisäksi Changes in Finnish TV Election Campaigns -projektiin ja professori Heikki Paloheimon johtamaan, Suomen Akatemian rahoittamaan Poliittinen osallistuminen ja demokratian muodot -hankkeeseen. Vastaajalta kysyttiin ensin vaalikoneisiin liittyviä kysymyksiä, muun muassa mitä vaalikoneita hän oli käyttänyt ja montako kertaa sekä päällimmäisiä kokemuksia ja yleistä suhtautumista näihin. Tämän jälkeen vastaajalta tiedusteltiin, mitä eri vaaleihin liittyviä ohjelmia tai mainoksia hän oli seurannut tai nähnyt eri medioissa sekä millaisina hän näki puolueiden vaalikampanjat. Vaalimainontaa tutkittiin edelleen tiedustelemalla, minkä kaikkien puolueiden tai ehdokkaiden mainoksia vastaaja oli nähnyt televisiossa, pitikö hän poliittisia mainoksia hyödyllisinä kannattamalleen puolueelle sekä miten vastaaja suhtautuu poliittiseen tv-mainontaan. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin liittyen kysyttiin, äänestikö vastaaja, minkä puolueen edustajaa hän äänesti, mitkä syyt vaikuttivat puolueen valintaan ja mitkä asiat olivat tärkeitä äänestyspäätöksen kannalta. Lisäksi kysyttiin, missä vaiheessa vastaaja teki ehdokasvalintansa, valitsiko hän ensin puolueen vai ehdokkaan, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan valintaan ja mistä lähteistä hän sai tietoa äänestyspäätöksensä tueksi. Äänestämisinnokkuuden nostamiseksi eduskuntavaalien alla oli käynnissä sekä oikeusministeriön että SAK:n kampanjat, ja näihin liittyen kysyttiin muun muassa, mitä kautta vastaaja oli huomannut kampanjat, miten ne vaikuttivat vastaajaan sekä millaista oli vastaajan suhtautuminen molempiin kampanjoihin. Edelleen tiedusteltiin, millainen vaikutus erilaisilla vaalien aikaan ajankohtaisilla politiikkaan liittyvillä tapauksilla (esimerkiksi vaalirahoitusepäselvyydet, vaalimainonta ja ehdokkaiden televisioesiintymiset) oli vastaajan kannattamaan puolueeseen. Äänestämättä jättäneiltä kysyttiin mitkä syyt vaikuttivat siihen, etteivät he käyneet äänestämässä. Kysyttiin vielä, mitä vastaaja äänesti vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, vuoden 2003 eduskuntavaaleissa sekä edellisten presidentinvaalien toisella kierroksella. Lopuksi tiedusteltiin, mikä puolue olisi vastaajalle pakkotilanteessa kaikkein vähiten epämieluisa vaihtoehto. Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, äidinkieli, koulutus, asumismuoto, ammattiryhmä, kuuluminen ammattiyhdistykseen, talouden vuositulot, maakunta sekä kotitalouden alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärät.The survey charts voting behaviour in the 2007 parliamentary elections, which were held just before the study was conducted. The survey was conducted as part of the "Changes in Finnish TV Election Campaigns" project. In addition, the survey was also part of the Political Participation and Modes of Democracy project funded by the Academy of Finland and led by professor Heikki Paloheimo. First, the respondents were asked questions on candidate selectors / voting advice applications, for example which candidate selectors they had used and how many times, and what their experiences of and attitudes towards candidate selectors were. The respondents were also asked whether they had followed any programmes or seen any advertisements connected with the elections in various media, and what they thought about the election campaigns of different parties. Election advertising was further examined by asking which parties' or candidates' advertisements they had seen on TV, whether they considered political advertisements useful for the party they supported, and what their attitude towards political advertising on TV was. In connection with the 2007 parliamentary elections, the respondents were asked whether they had voted, which party they had voted for and why, and which issues were important in making the voting decision. The respondents were also asked to state at which point they had made their voting decision, which one they chose first: political party or candidate, which factors influenced their choice of candidate, and from which information sources they had received information concerning their decision. Further questions pertained to the campaigns organised before the elections by the Ministry of Justice and the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK). The purpose of these campaigns was to increase willingness to vote. The respondents were asked how they had received information on the campaigns, how they had affected the respondents, and what the respondents' attitudes towards the campaigns were. In addition, the effects of various political issues at the time of the elections (e.g. confusion over election funding, election advertising, and candidates' performances on TV) on the party the respondents supported were surveyed. Those who had abstained from voting were asked reasons for their abstention. In addition, they were asked which party they had voted for in the 2004 municipal elections, in the 2003 parliamentary elections, and in the second round of the last presidential elections. In conclusion, the respondents were asked which party would be the least unpleasant alternative for them. Background variables included the respondent's age, gender, mother tongue, basic and vocational education, type of accommodation, occupational group, trade union membership, household annual gross income, region of residence, and number of children aged under 18 in the household

Follow-up on Finnish Municipal Elections 2004

Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2004 kunnallisvaalien kampanjointiin, poliittiseen mainontaan ja äänestyskäyttäytymiseen liittyviä asioita. Tutkimusta tehtiin Changes in Finnish TV Election Campaigns -projektissa. Vastaajilta kysyttiin, äänestivätkö he juuri käydyissä kunnallisvaaleissa. Äänestäneiltä kysyttiin, minkä puolueen ehdokkaalle he antoivat äänensä. Lisäksi tiedusteltiin eri asiakysymysten merkitystä äänestyspäätöstä tehtäessä. Edelleen kartoitettiin, mistä lähteistä vastaajat olivat saaneet tietoa äänestyspäätöstensä tueksi. Vastaajat kertoivat myös rohkaisiko vaalien loppusuoralla palvelujen yksityistämisestä käyty keskustelu äänestämään. Äänestämättä jättäneiltä puolestaan kysyttiin, missä määrin eri asiat vaikuttivat siihen, että he eivät käyneet äänestämässä. Kysyttiin myös, milloin he tekivät ratkaisun olla äänestämättä. Kaikilta vastaajilta tiedusteltiin, mitä puolueiden tai ehdokkaiden mainoksia he olivat nähneet ennen kunnallisvaaleja. Edelleen selvitettiin, minkä puolueen tai ryhmittymän edustajaa he äänestivät vuoden 2003 eduskuntavaaleissa sekä minkä puolueista tai ryhmittymistä he pakkotilanteessa valitsisivat. Taustamuuttujia ovat mm. vastaajan sukupuoli, äidinkieli, syntymävuosi, siviilisääty, talouden koko, peruskoulutus, ammatti- tai jatkokoulutus, ammattiryhmä, sijoittuminen oikeisto-vasemmisto -mittarilla, talouden yhteenlasketut bruttovuositulot sekä useat aluemuuttujat.The survey studied the 2004 municipal elections in Finland, focusing on election campaigning, political advertising and voting behaviour. The survey was conducted as part of the "Changes in Finnish TV Election Campaigns" project. The respondents were asked whether they had voted in the recent municipal elections. Those who had voted were asked the candidate of which political party or group they had voted for, at which point they had decided who to vote for, and whether the candidate or the party had been more important in the choice. They also rated the importance of a number of issues (e.g. environmental issues, employment, taxation, social security, public services, crime prevention) to the voting decision. In addition, voters were asked whether the public debate on outsourcing and privatising the provision of municipal services (local government services) had encouraged them to vote. Further questions covered information sources used to help them decide how to vote. Non-voters were asked to what extent certain factors influenced their decision not to vote (e.g. difficulty to find an appropriate candidate, distrust of politics and politicians, having more important things to do on the voting day). One question explored at which point they had made the decision not to vote. All respondents were asked whether they had noticed or seen election advertising and in what form: television, newspaper or internet adverts advertising political parties or candidates, leaflets dropped in the letterbox, outdoor posters etc. One question explored whether the respondents had seen television advertisements for certain political parties. The respondents were asked which party they would vote for if they were obliged to vote for one, and whether they had voted in the 2003 parliamentary elections, and for which party. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, mother tongue, marital status, household composition and size, basic and vocational education, occupational status, employer type, employment sector, trade union membership, which party the respondent would vote for if the parliamentary elections were held at that time, which party had voted for in the 2000 municipal elections, left-right political self-placement, subjective social class, household annual gross income, accommodation type, housing tenure, major region (NUTS2), region (NUTS3), province of residence, type of neighbourhood

Follow-up on Finnish European Parliament Elections 2004

Kyselyssä selvitettiin vuoden 2004 europarlamenttivaalien kampanjointiin, poliittiseen mainontaan ja äänestyskäyttäytymiseen liittyviä asioita. Tutkimusta tehtiin Changes in Finnish TV Election Campaigns -projektissa. Vastaajilta kysyttiin aluksi EU-parlamenttivaaleja edeltävään kampanjaan liittyviä kysymyksiä ja esitettiin sitä koskevia väitteitä, joihin pyydettiin ottamaan kantaa. Seuraavaksi kysyttiin, äänestikö vastaaja äskeisissä europarlamenttivaaleissa. Äänestäneiltä kysyttiin, milloin he päättivät, minkä puolueen ehdokkaalle antavat äänensä. Lisäksi tiedusteltiin eri asiakysymysten merkitystä äänestyspäätöstä tehtäessä sekä erilaisten puolueisiin tai ehdokkaisiin liittyvien asioiden vaikutusta äänestyspäätökseen. Seuraavaksi lueteltiin joukko asioita liittyen EU-parlamenttivaaleihin ja kysyttiin niiden paikkansapitävyyttä vastaajan osalta. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten vastaaja oli menetellyt ehdokkaan valinnan suhteen ja mistä kaikista lähteistä hän oli saanut tietoa äänestyspäätöksensä tueksi. Lopuksi äänestäneiltä kysyttiin vielä, mitä puoluetta ja ketä henkilöä he olivat äänestäneet. Äänestämättä jättäneiltä kysyttiin, missä määrin eri asiat vaikuttivat siihen, että he eivät käyneet äänestämässä. Seuraavaksi tiedusteltiin kaikilta vastaajilta, olivatko he nähneet puolueiden tai ehdokkaiden mainoksia televisiossa. Mainoksia nähneitä pyydettiin arvioimaan mainoskampanjan kokonaisvaikutusta kannattamansa puolueen tai ehdokkaan osalta. Lopuksi kaikilta kysyttiin vielä, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta he äänestäisivät tutkimuksen tekohetkellä, minkä puolueen tai ryhmittymän edustajaa he äänestivät vuoden 2003 eduskuntavaaleissa sekä aivan viimeiseksi vielä sitä, minkä puolueista tai ryhmittymistä he valitsisivat, jos olisi pakko valita jokin. Taustamuuttujina aineistossa ovat mm. vastaajan sukupuoli, äidinkieli, syntymävuosi, siviilisääty, talouden koko ja alle 21-vuotiaiden lasten lukumäärä, peruskoulutus, ammatti- tai jatkokoulutus, ammattiryhmä, toimiala, ammattiliittoon kuuluminen, äänestäminen eduskuntavaaleissa 2003 ja kuntavaaleissa 2000, sijoittuminen oikeisto-vasemmisto -mittarilla, yhteiskuntaluokka sekä talouden yhteenlasketut bruttovuositulot. Lisäksi aineistossa on joitakin vastaajan talouteen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyviä muuttujia sekä tieto vastaajan asuinmaakunnasta.The survey studied the 2004 European Parliament elections in Finland, focusing on election campaigning, political advertising and voting behaviour. The survey was conducted as part of the "Changes in Finnish TV Election Campaigns" project. At first, respondents were asked whether they had noticed political advertising in the media, had followed election issues in the media (radio, television, newspapers) or on the Internet, had attended election campaign events, or discussed the elections with other people. Respondents were asked to what extent they agree with several statements relating to the election campaign. They were asked whether they had voted in the elections, and when they had decided who to vote for. The importance of various issues (e.g. environment, immigration, crime prevention) to the voting decision was also investigated. Respondents were asked to rate the influence of certain issues on the decision which candidate/party to vote for. The issues included: candidate's expertise in EU issues, candidate/party policy on how to develop the EU, etc. Their reasons for the decision to vote in the elections were charted. Further questions covered the sources used to obtain information. One question asked which candidate the respondent had voted for in the elections. Non-voters were asked why they had not voted. A set of questions explored whether the respondents had seen television advertisements for certain political parties. Those who had seen television advertisements were asked to evaluate their impact, i.e., had the advertisements been beneficial or harmful with regard to the candidate/party the respondent supported. In conclusion, respondents were asked the candidate of which party they would vote for if the Finnish parliamentary elections were held now, which party had they voted for in the 2003 Finnish parliamentary elections, and which party they would vote for if they were in a situation in which they were obliged to vote for one. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, marital status, household composition, number of household members, number of children aged under 21 living at home, education, economic activity, industry of employment, employer type, working hours, trade union membership, which party would vote for if the Finnish parliamentary elections were held at that time, which party had they voted for in the 2003 parliamentary elections and in the 2000 municipal elections, left-right political self-placement, social class, household annual gross income, monthly housing costs, household loans, economic situation, accommodation type, housing tenure, use of mobile phone, driving habits, frequency of Internet use, and region of residence

The 2009 Norwegian Sámi Parliamentary Election Study

The 2009 Norwegian Sámi Parliamentary Election Study includes party preference, political interest, trust in various political institutions, attitudes to Sami political concerns and sources of information about the Sami elections. This is partly questions taken from Norwegian and international election research, but adapted to a Sami context. Additionaly the usual explanatory factors of election research is included, such as gender, age, education and place of residence, but also associated with a sami environment and the use of the Sami language

Follow-up on Parliamentary Elections 2003

Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä juuri ennen tutkimuksen suorittamista käydyissä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Tutkimusta tehtiin Changes in Finnish TV Election Campaigns -projektissa. Vastaajalta kysyttiin ensin, mitä hän äänesti vuoden 2000 kunnallisvaaleissa ja vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin liittyen kysyttiin äänestikö vastaaja, minkä puolueen edustajaa hän äänesti, mitkä syyt vaikuttivat puolueen valintaan ja mitkä asiat olivat tärkeitä äänestyspäätöksen kannalta. Lisäksi kysyttiin, missä vaiheessa vastaaja teki ehdokasvalintansa, valitsiko hän ensin puolueen vai ehdokkaan, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan valintaan ja mistä lähteistä hän sai tietoa äänestyspäätöksensä tueksi. Vaalimainontaa tutkittiin tiedustelemalla, minkä kaikkien puolueiden tai ehdokkaiden mainoksia vastaaja oli nähnyt televisiossa, oliko tv-mainonta vastaajan mielestä asia- vai imagopainotteista, oliko TV-mainonnalla merkitystä ja miten vastaajaa suhtautuu poliittiseen tv-mainontaan. Edelleen tiedusteltiin, mikä merkitys suurimpien puolueiden puheenjohtajilla oli, vaikuttiko pääministerin valinta vastaajan äänestyspäätökseen, pitäisikö puolueiden kertoa kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen ennen eduskuntavaaleja ja tulisiko Suomen liittyä Natoon. Äänestämättä jättäneiltä kysyttiin mitkä syyt vaikuttivat siihen, etteivät he käyneet äänestämässä. Lopuksi tiedusteltiin, mikä puolue olisi vastaajalle pakkotilanteessa kaikkein vähiten epämieluisa vaihtoehto. Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, äidinkieli, koulutus, asumismuoto, ammattiryhmä, kuuluminen ammattiyhdistykseen, talouden vuositulot ja maakunta.The survey charts voting behaviour in the 2003 Parliamentary elections which were held just before the study was conducted. The survey was conducted as part of the "Changes in Finnish TV Election Campaigns" project. Respondents were first asked which political party they voted for in the 2000 municipal elections and in the 1999 Parliamentary elections. Respondents were asked to place themselves on the left-right axis in order to examine political orientation. In connection with the 2003 Parliamentary elections, respondents were asked did they vote, which party they voted for and why, and which issues were important in making the voting decision, for example, employment, taxation, social security, and education. Respondents were also asked to state at which point they made their voting decision, which one they chose first: political party or candidate, which factors influenced their choice of candidate, and from which information sources they had received information concerning their decision. Election campaigns preceding the 2003 Parliamentary elections were investigated by asking respondents whether they had followed TV's news, current affairs and entertainment programmes connected with the elections. They were also asked whether they had seen newspaper, television and radio advertising of some political party or candidate or received direct mailing from a candidate. Visiting the Internet sites of political parties or candidates and using a voting advice application / candidate selector on the Internet were surveyed. Respondents also assessed to what extent the presidents of political parties or the selection of the next Prime Minister affected their voting decision. Opinions on the responsibility of political parties to declare their view on Nato membership before elections were examined. Those who had abstained from voting were asked reasons for their abstention. In conclusion, respondents were asked which party would be the least unpleasant alternative for them. Background variables included respondent's year of birth, gender, mother tongue, basic and vocational education, occupational group, industry of employment, trade union membership, county of residence, type of accommodation, housing tenure, and gross income of the household

Förtroendebarometer 2001

Since 1997, MedieAkademin has carried out an annual survey titled The Institutional Trust. The survey has focused on major social institutions, such as the parliament, big business, the daily press, and TV/radio, as well as some specific companies such as Sveriges Television, TV4, IKEA, Skandia, and Volvo. The number of institutions included has varied somewhat over the years. Some of the institutions and companies have been measured every year while others have been investigated more irregularly. The survey was carried out by NFO Infratest and involved 759 individuals who were interviewed by telephone between October 16 and November 5, 2001. The 2001 survey also included questions about how people perceive the Swedish democratic system, as well as their assessments of how politicians, the business world, the Swedish royal court, and the media function. Purpose: To study the trust that Swedish people have in social institutions, political parties, media, brands/companies, and leaders.MedieAkademins förtroendebarometer har genomförts årligen sedan 1997. Undersökningen har varje år dels avsett ett urval viktiga samhällsinstitutioner som exempelvis riksdagen, storföretagen, dagspressen och radio-TV, dels ett antal konkreta medier, bl.a Sveriges Television och TV4, och specifika företag, som t ex IKEA, Skandia och Volvo. Antalet bedömda institutioner har varierat något mellan enskilda år. Vissa av institutionerna/medierna/företagen har mätts varje år, andra har studerats mer oregelbundet. Undersökningen 2001 omfattade 759 intervjupersoner och genomfördes via telefon 16/10 - 5/11 2001 av NFO Infratest. I 2001 års undersökning ingick även frågor om människors föreställningar om svensk demokrati och om hur man bedömer att bland annat politiker, näringsliv, kungahus och medier fungerar. Syfte: Studera svenska folkets förtroende till samhällsinstitutioner, politiska partier, medier, varumärken/företag och ledare