Lastentarhanopettajien pedagoginen taito huomata ja tulkita 5–6-vuotiaiden lasten riitatilanteita

Tiivistelmä. Riitatilanteet ovat arkipäiväinen osa lasten välisiä suhteita. Lapset ratkaisevat riitatilanteita eri tavoin ja tarvitsevat niiden ratkaisemiseen usein aikuisen apua. Riitatilanteiden selvittämistä harjoitellaan arjen eri tilanteissa, jossa lastentarhanopettaja on merkittävässä roolissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lastentarhanopettajien käsityksiä 5–6-vuotiaiden lasten välisistä riitatilanteista. Lisäksi tutkimuksessa halutaan selvittää millaisia käsityksiä lastentarhanopettajilla on omista keinoista tukea riitatilanteita. Tutkimus toteutettiin laadullisena, fenomenografisena tutkimuksena. Aineiston analyysissa on käytetty soveltuvin osin fenomenografista analyysimenetelmää. Aineisto kerättiin haastattelun avulla. Haastatteluun osallistui 4 lastentarhanopettajaa. Haastateltavilla lastentarhanopettajilla oli työkokemusta 1–30 vuoden väliltä. Haastateltavat olivat koulutustaustaltaan opistotaustaisia lastentarhanopettajia tai kasvatustieteen maistereita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakentunut aiemmista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista ja teorioista, jotka ovat olleet pääasiassa kehityspsykologisia. Analyysin tuloksena syntyi kaksi kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat lastentarhanopettajien käsityksiä lasten riitatilanteista ja omista keinoista tukea niitä. Nämä kuvauskategoriat olivat: lasten sosiaaliset taidot ja lastentarhanopettajan ammattitaito. Lastentarhanopettajat käsittivät lasten riitatilanteet tavallisina, vertaissuhteessa tapahtuvana ilmiönä, joiden syntymiseen vaikuttaa lapsen sosiaalisten taitojen kehittyneisyys. Lastentarhanopettajan ammattitaito ja sensitiivisyys koettiin tärkeimpinä tekijöinä lasten riitatilanteiden tukemisessa

Lapsen tunnesäätelytaitojen ilmeneminen ja tukeminen päiväkodissa

Tiivistelmä. Tutkielmassa oli tarkoituksena selvittää miten 3–6-vuotiaiden lasten tunteiden säätelytaidot ilmenevät ja kehittyvät päiväkodissa. Erityisesti selvitettiin millaisia tukemisen eri keinoja kasvattaja pystyy hyödyntämään lapsen tunteiden säätelyn kehittyessä. Tutkielman kysymykset nousivat aiheen ajankohtaisuudesta, sillä tunnekasvatus on korostunut päiväkodeissa. Tutkimusten perusteella yhä useammalla lapsella on hankaluuksia säädellä tunteitaan. Erityisesti hankaluudet näkyvät ulospäin suuntautuneena negatiivisena käyttäytymisenä, esimerkiksi raivokohtauksina. Koska päiväkodilla on merkittävä rooli lapsen tunnekasvattajana, on kasvattajalla tärkeää olla erilaisia tukikeinoja lapsen tukemiseen. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja aineiston valinnassa painotettiin kehityspsykologista näkökulmaa ja tukemisen eri keinoissa korostettiin toiminnanohjauksen näkökulmaa. Tutkimuksessa korostettiin lapsen kehittyviä kykyjä säädellä emotioitaan ja käyttäytymistään. Tutkielma osoitti, että tunteiden säätelytaitojen kehitykseen vaikuttavat ulkoiset ja sisäiset tekijät. Lapsella on myötäsyntyinen tarve hallita ympäristöään ja sen tapahtumia. Tunteiden säätelyyn lapsi tarvitsee kuitenkin aikuisen tukea, sillä se ei ole synnynnäinen taito, vaan se opitaan. Ympäristön tulee turvata lapsen tunteiden varhainen säätely. Tulokset osoittivat, että tunteiden säätely vaikuttaa kaikkiin lapsen kehityksen osa-alueisiin. Yksilölliset kehitykselliset taidot vaikuttavat siihen, miten lapsi säätelee tunteitaan. Koska tunteiden säätely nivoutuu myös muihin itsesäätelyn osa-alueisiin, on tukemisen keinoissa otettava huomioon itsesäätelyyn kuuluvat käyttäytymisen säätely sekä kognitioiden säätely. Mahdolliset ongelmat tunteiden säätelyssä vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen ja toimintaan päiväkodissa. Kun tunteiden säätelyä tuetaan oikealla tavalla, kykenee lapsi säätelemään tunteitaan onnistuneesti, jolloin häiriökäyttäytyminen vähenee tai katoaa kokonaan. Tukemisen keinoissa tärkeimmiksi alueiksi aineiston perusteella muodostui kasvattajan rooli lapsen kanssasäätelijänä sekä kasvattajan toiminnan johdonmukaisuus. Erityisesti vuorovaikutuksella ja sen laadulla on merkitystä tunteiden säätelyn kehittymisessä, sillä kasvattajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa siihen, millaiseksi lapsen käsitys omista mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristöön ja omiin tunteisiin muodostuu