6 research outputs found

    Home blood pressure variability − assessment and clinical significance

    Get PDF
    Blood pressure (BP) variability is an independent risk factor for cardiovascular adverse events over and beyond the BP level. The clinical significance of BP variability has been extensively studied in the past few decades. Inconsistency between measurement methods has complicated the exploitation of BP variability in clinical practice. This thesis aims at defining optimal methods for assessing selfmeasured home BP variability. The data for this thesis was gathered from three studies. Study sample I consisted of 527 individuals recruited from the general population or newly-diagnosed hypertensives. The participants had BP measured in the clinic, at home as well as undergoing 24-hour ambulatory BP monitoring. Study sample II consisted of 2103 participants of the Finn-Home study, a population sample in which BP measurements were made in the clinic and at home. Study sample III consisted of 6238 individuals who participated in the Finn-Home, Ohasama, Tsurugaya, and Didima population studies and were included in the IDHOCO (International Database for HOme blood pressure in relation to Cardiovascular Outcome). In study sample I, we observed that estimates of BP variability measured with office, home, and ambulatory monitoring correlated only weakly with each other. In study sample II, we observed that home blood pressure was slightly higher on Mondays than during the weekend. We also demonstrated that the risk of cardiovascular outcomes related to systolic/diastolic home BP variability could be reliably assessed using 3/7 measurement days. In study sample III, we defined outcome- riven thresholds for increased home BP variability. The results of this thesis can assist clinicians and guidelines on how best to identify those patients with increased BP variability who have an increased cardiovascular risk. It should, however, be kept in mind that the incremental prognostic value of BP variability over traditional cardiovascular risk factors, including BP itself, is modest.LisÀÀntynyt verenpaineen vaihtelu on itsenÀinen sydÀn- ja verisuonitautitapahtumien riskitekijÀ. Verenpaineen vaihtelun kliinistÀ merkitystÀ on tutkittu runsaasti parina viime vuosikymmenenÀ. Ilmiön mittaamista kÀytÀnnössÀ hankaloittaa se, ettÀ eri tutkimuksissa on kÀytetty erilaisia mittaustapoja, jolloin verenpaineen vaihtelun systemaattinen tarkastelu on hankalaa. TÀmÀn vÀitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittÀÀ, miten verenpaineen vaihtelua tulisi mitata. VÀitöskirjan osatöissÀ kÀytettiin kolmea eri aineistoa. Yksi niistÀ oli 527 henkilön otos, jossa puolet tutkittavista oli valittu satunnaisotannalla vÀestörekisteristÀ ja puolella oli tuore verenpainetautidiagnoosi. Henkilöille tehtiin verenpaineen mittaukset vastaanotolla, kotona ja pitkÀaikaisrekisteröinnillÀ. Toinen tutkimusvÀestö koostui 2103 henkilöstÀ, jotka osallistuivat Terveys 2000-tutkimuksen syventÀvÀÀn Finn-Home -osaan. Kolmannen tutkimuspopulaation muodostivat 6238 kansainvÀlisen IDHOCO (International Database for HOme blood pressure in relation to Cardiovascular Outcome) -tietokannan henkilöÀ. EnsimmÀisessÀ tutkimusotoksessamme totesimme, ettÀ vastaanotolla mitattu, kotimittauksiin perustuva ja pitkÀaikaisrekisteröinnin perusteella laskettu verenpaineen vaihtelu korreloivat heikosti toistensa kanssa. Toisessa otoksessa havaitsimme kotona mitatun verenpaineen olevan maanantaisin hieman korkeampi kuin muina viikonpÀivinÀ. Osoitimme myös, ettÀ kun kotona mitatun systolisen/diastolisen verenpaineen vaihtelua tutkitaan myöhemmÀn sydÀn- ja verisuonitapahtumien sairastuvuuden valossa, 3/7 pÀivÀn mittausjakso on riittÀvÀ. Kolmannessa otoksessa mÀÀritimme viitearvot kotiverenpaineen vaihtelulle. VÀitöstutkimuksen löydökset voisivat auttaa lÀÀkÀreitÀ tunnistamaan ne potilaat, joilla verenpaineen vaihtelu on lisÀÀntynyttÀ ja joilla on siten korostunut riski sairastua valtimotautiin. Tulee kuitenkin muistaa, ettÀ tÀhÀnastisissa tutkimuksissa verenpaineen vaihtelun tuoma lisÀarvo sairausriskin arviointiin on melko pieni

    Home blood pressure variability − assessment and clinical significance

    Get PDF
    Blood pressure (BP) variability is an independent risk factor for cardiovascular adverse events over and beyond the BP level. The clinical significance of BP variability has been extensively studied in the past few decades. Inconsistency between measurement methods has complicated the exploitation of BP variability in clinical practice. This thesis aims at defining optimal methods for assessing selfmeasured home BP variability. The data for this thesis was gathered from three studies. Study sample I consisted of 527 individuals recruited from the general population or newly-diagnosed hypertensives. The participants had BP measured in the clinic, at home as well as undergoing 24-hour ambulatory BP monitoring. Study sample II consisted of 2103 participants of the Finn-Home study, a population sample in which BP measurements were made in the clinic and at home. Study sample III consisted of 6238 individuals who participated in the Finn-Home, Ohasama, Tsurugaya, and Didima population studies and were included in the IDHOCO (International Database for HOme blood pressure in relation to Cardiovascular Outcome). In study sample I, we observed that estimates of BP variability measured with office, home, and ambulatory monitoring correlated only weakly with each other. In study sample II, we observed that home blood pressure was slightly higher on Mondays than during the weekend. We also demonstrated that the risk of cardiovascular outcomes related to systolic/diastolic home BP variability could be reliably assessed using 3/7 measurement days. In study sample III, we defined outcome- riven thresholds for increased home BP variability. The results of this thesis can assist clinicians and guidelines on how best to identify those patients with increased BP variability who have an increased cardiovascular risk. It should, however, be kept in mind that the incremental prognostic value of BP variability over traditional cardiovascular risk factors, including BP itself, is modest.LisÀÀntynyt verenpaineen vaihtelu on itsenÀinen sydÀn- ja verisuonitautitapahtumien riskitekijÀ. Verenpaineen vaihtelun kliinistÀ merkitystÀ on tutkittu runsaasti parina viime vuosikymmenenÀ. Ilmiön mittaamista kÀytÀnnössÀ hankaloittaa se, ettÀ eri tutkimuksissa on kÀytetty erilaisia mittaustapoja, jolloin verenpaineen vaihtelun systemaattinen tarkastelu on hankalaa. TÀmÀn vÀitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittÀÀ, miten verenpaineen vaihtelua tulisi mitata. VÀitöskirjan osatöissÀ kÀytettiin kolmea eri aineistoa. Yksi niistÀ oli 527 henkilön otos, jossa puolet tutkittavista oli valittu satunnaisotannalla vÀestörekisteristÀ ja puolella oli tuore verenpainetautidiagnoosi. Henkilöille tehtiin verenpaineen mittaukset vastaanotolla, kotona ja pitkÀaikaisrekisteröinnillÀ. Toinen tutkimusvÀestö koostui 2103 henkilöstÀ, jotka osallistuivat Terveys 2000-tutkimuksen syventÀvÀÀn Finn-Home -osaan. Kolmannen tutkimuspopulaation muodostivat 6238 kansainvÀlisen IDHOCO (International Database for HOme blood pressure in relation to Cardiovascular Outcome) -tietokannan henkilöÀ. EnsimmÀisessÀ tutkimusotoksessamme totesimme, ettÀ vastaanotolla mitattu, kotimittauksiin perustuva ja pitkÀaikaisrekisteröinnin perusteella laskettu verenpaineen vaihtelu korreloivat heikosti toistensa kanssa. Toisessa otoksessa havaitsimme kotona mitatun verenpaineen olevan maanantaisin hieman korkeampi kuin muina viikonpÀivinÀ. Osoitimme myös, ettÀ kun kotona mitatun systolisen/diastolisen verenpaineen vaihtelua tutkitaan myöhemmÀn sydÀn- ja verisuonitapahtumien sairastuvuuden valossa, 3/7 pÀivÀn mittausjakso on riittÀvÀ. Kolmannessa otoksessa mÀÀritimme viitearvot kotiverenpaineen vaihtelulle. VÀitöstutkimuksen löydökset voisivat auttaa lÀÀkÀreitÀ tunnistamaan ne potilaat, joilla verenpaineen vaihtelu on lisÀÀntynyttÀ ja joilla on siten korostunut riski sairastua valtimotautiin. Tulee kuitenkin muistaa, ettÀ tÀhÀnastisissa tutkimuksissa verenpaineen vaihtelun tuoma lisÀarvo sairausriskin arviointiin on melko pieni

    Determinants of Circadian Blood Pressure Variation: A Community-Based Study in Ohasama.

    No full text
    corecore