Toimintaryhmä aivovammautuneen toiminnallisen oikeudenmukaisuuden mahdollistajana

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka Keski Suomen Aivovammayhdistys ry:n toimintaryhmä tukee aivovammautuneiden toiminnallista osallistumista ja mahdollistaa toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Tutkimuskysymykset ovat: Millaisia haasteita aivovamman jälkitila asettaa toiminnalliselle osallistumiselle? Millaisia kokemuksia aivovammautuneet ovat saaneet toimintaryhmästä ja siihen osallistumisesta? Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa on määrällisiä piirteitä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä aivovammautunutta toimintaryhmän jäsentä ja tekemällä toimintaryhmästä havaintoja. Teoriapohjana tässä työssä on Elizabeth Townsendin ja Ann Wilcockin toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teoria sekä toiminnan tieteen näkemykset toiminnallisesta osallistumisesta. Tarkastelemalla tuloksia teorian pohjalta on tehty johtopäätöksiä siitä, millaisia mahdollisia toiminnallisen epäoikeudenmukaisuuden seurauksia aivovammautunut saattaa kohdata sekä, miten toimintaryhmä voi mahdollistaa toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Opinnäytetyön johtopäätöksenä on, että Keski-Suomen Aivovammayhdistys ry:n toimintaryhmä voi vaikuttaa toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen tarjoamalla jäsenilleen merkityksellistä, tarkoituksellista ja tarpeita tyydyttävää toimintaa sekä antamalla mahdollisuuksia päätösten ja valintojen tekemiseen ryhmä- tai yhdistystoiminnassa.The purpose of this Bachelor’s Thesis is to clarify, how the activity group of Central Finland’s Brain Injury Association supports the occupational participation of the people living with brain injury, and how this activity group enables it’s participants to achieve the occupational justice. Research questions are: What kind of challenges in occupational participation follows from an acquired brain injury (ABI)? What kind of experiences have the brain injured participants received from participating the activity group? The study was made by using mainly the qualitative approach with some quantitative characteristics. Study was carried out by interviewing five activity group participants with ABI, and by making observations of the activity group during the participation to it. As a theoretical approach in this study is A Theory of Occupational Justice released by Elizabeth Townsend and Ann Wilcock. The Occupational Sciences ideas about occupational participation have also been discussed. By viewing the results, gotten from the interviews and the observations, assumptions have been made about, what kind of possible outcomes of occupational injustices a brain injured person may confront, and how can the activity group contribute to occupational justice to its participants. Conclusion in this study is that the activity group of the Central Finland’s Brain Injury Association can contribute to occupational justice by providing activities that are meaningful, purposeful and satisfying. It can also contribute to occupational justice by giving its participants the opportunities to make choices and decisions in group- and association activities

Tulevaisuuden terveyshaitat ennaltaehkäistään tänään : Vaikuttavaa ympäristöterveydenhuoltoa kompleksisessa toimintaympäristössä

Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää vaikuttavia keinoja kuntatason ympäristöterveydenhuollon hyödynnettäväksi, jotta ympäristöterveydenhuolto olisi kompleksisessa toimintaympäristössä mahdollisimman vaikuttavaa. Lisäksi opinnäytetyötutkimuksen avulla kerättiin aineistoa loppuvuodesta 2020 julkaistavaa Heidi Collianderin ja Piia Kepasen kirjoittamaa tietokirjaa varten. Opinnäytetyötutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin asiantuntijoiden teemahaastatteluja. Haastattelujen avulla haluttiin kartoittaa millaisena ympäristöterveystarkastajat kokevat toimintaympäristön nyt ja tulevaisuudessa, ja miten ympäristöterveydenhuollon vaikuttavuutta voitaisiin lisätä, nykytoimintaympäristön kompleksisuus huomioiden. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä kehitysmyönteistä ympäristöterveystarkastajaa kuudesta eri valvontayksiköstä. Haastattelujen tulosten perusteella ympäristöterveydenhuollon toimintaympäristö on haastava ja sisältää kompleksisia ongelmia. Kiire ja muutos ovat läsnä kaiken aikaa. Teemahaastatteluista nousi esiin laaja keinovalikoima ympäristöterveydenhuollon vaikuttavuuden parantamiseksi, mutta näitä keinoja ei juurikaan hyödynnetty päivittäisessä toiminnassa. Opinnäytetyössä pohdittiin syitä siihen, miksi tietoisuus kompleksiseen toimintaympäristöön soveltuvista toimintatavoista ei ole muuttunut käytännön teoiksi. Opinnäytetyössä päädyttiin luomaan kompleksiseen toimintaympäristöön soveltuva menestyksen toimintamalli valvontayksikölle sekä muistilistat työntekijälle ja valvontayksikölle, jotta tieto kompleksiseen toimintaympäristöön soveltuvista keinoista muuttuisi käytännön teoiksi, ja ympäristöterveydenhuollon vaikuttavuus lisääntyisi. Opinnäytetyössä esitettyjä tuloksia ja johtopäätöksiä on mahdollista hyödyntää monenlaisissa organisaatioissa.The first objective of the Master´s thesis was to identify new measures that are effective in a complex environment and prevent health problems that are related to the environment. The second objective of the Master´s thesis was to produce material for the upcoming book, written by Colliander and Kepanen. The book will be published at the end of the year 2020. The research method used in the study was a qualitative theme interview. The study included 10 interviews. The interviewed persons were openminded environmental health inspectors working in six different organizations in communal level around Finland. According to the results, the environment is very complex, hard to manage and contains so called wicked problems. The interviewed persons were all able to identify several new methods to prevent environmental-related health problems in a complex environment. However, they were not using the methods in their daily work. The conclusions of the study contained reasons why environmental health inspectors are not using the new methods in their daily work, even if they realized the methods could work well in the complex environment and it could be very effective way to prevent health problems that are related to the environment. The conclusions of the study also contain a suggestion for “Success procedure for an environmental health department” and check-lists for the employee and employer. These developments can help organizations and individuals to success in a complex environment. All of the results and conclusions of the study can be utilized in many different organizations, not only in environmental health departments

Serving more responsible food

The food services sector is currently moving towards more sustainable business operations. In terms of society, the change is continuous and partly guided. The key element in this change is to enable equal consideration of people, the environment and the economy in decision-making and any other functions that are developed with a focus on sustainable development. It is important to understand how the food services sector can support companies’ capacity for change in their quest for sustainable development. Customers’ values are changing, and this will increasingly affect and be reflected in the food services sector. Continuous transformation and evolution of service business, understanding the importance of customer service paths when developing the customer experience, and changes in consumption habits in the food services sector enhance the ability of companies to develop new operating models for a more sustainable future. The mission positive handprint project (1 October 2021–31 August 2023) involved a group of sustainable development experts with the goal ofpromoting a sustainable future in the food services sector. This workbook has been compiled for all food services sector operators. It contains information on the carbon handprint and opportunities for using it to develop responsible day-to-day activities in restaurants. We hope that you will utilise the workbook on the journey towards a more sustainable future. The project was funded as part of the European Union’s measures implemented in response to the COVID-19 pandemic

Vastuullisempaa kattausta

Ravitsemisalalla on käynnissä siirtymä kohti kestävämpää liiketoimintaa. Yhteiskunnallisesti muutos on jatkuvaa ja osaltaan ohjattua. Tärkeimpänä on mahdollistaa ihmisen, ympäristön ja talouden tasavertainen huomioon ottaminen päätöksenteossa ja toiminnoissa, joita kehitetään kestävä kehitys edellä. Mission Positive Handprint -hankkeeseen (1.9.2021 – 31.8.2023) on osallistunut kestävän kehityksen asiantuntijoita edistämään ravitsemisalan kestävää tulevaisuutta. Tässä on kaikille ravitsemisalan toimijoille koottu työkirja, jossa on tietoa hiilikädenjäljestä ja mahdollisuuksista kehittää sen avulla ravintoloiden vastuullista arkea. Toivomme, että hyödynnät työkirjaa matkallamme kohti kestävämpää tulevaisuutta. Hanke rahoitetaan osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia