Gait Features in Different Environments Contributing to Participation in Outdoor Activities in Old Age (GaitAge): Protocol for an Observational Cross-Sectional Study

Background: The ability to walk is a key issue for independent old age. Optimizing older peoples’ opportunities for an autonomous and active life and reducing health disparities requires a better understanding of how to support independent mobility in older people. With increasing age, changes in gait parameters such as step length and cadence are common and have been shown to increase the risk of mobility decline. However, gait assessments are typically based on laboratory measures, even though walking in a laboratory environment may be significantly different from walking in outdoor environments. Objective: This project will study alterations in biomechanical features of gait by comparing walking on a treadmill in a laboratory, level outdoor, and hilly outdoor environments. In addition, we will study the possible contribution of changes in gait between these environments to outdoor mobility among older people. Methods: Participants of the study were recruited through senior organizations of Central Finland and the University of the Third Age, Jyväskylä. Inclusion criteria were community-dwelling, aged 70 years and older, able to walk at least 1 km without assistive devices, able to communicate, and living in central Finland. Exclusion criteria were the use of mobility devices, severe sensory deficit (vision and hearing), memory impairment (Mini-Mental State Examination ≤23), and neurological conditions (eg, stroke, Parkinson disease, and multiple sclerosis). The study protocol included 2 research visits. First, indoor measurements were conducted, including interviews (participation, health, and demographics), physical performance tests (short physical performance battery and Timed Up and Go), and motion analysis on a treadmill in the laboratory (3D Vicon and next-generation inertial measurement units [NGIMUs]). Second, outdoor walking tests were conducted, including walking on level (sports track) and hilly (uphill and downhill) terrain, while movement was monitored via NGIMUs, pressure insoles, heart rate, and video data. Results: A total of 40 people (n=26, 65% women; mean age 76.3, SD 5.45 years) met the inclusion criteria and took part in the study. Data collection took place between May and September 2022. The first result is expected to be published in the spring of 2024. Conclusions: This multidisciplinary study will provide new scientific knowledge about how gait biomechanics are altered in varied environments, and how this influences opportunities to participate in outdoor activities for older people

Cost-effectiveness of telerehabilitation compared with usual care in chronic musculoskeletal disorders : systematic review

Tuki- ja liikuntaelinsairauksia esiintyy kaikissa väestöryhmissä ja ne rajoittavat merkittävästi ihmisen toimintakykyä vähentäen hyvinvointia ja osallistumista sekä näyttäytyen esimerkiksi ennenaikaisena eläköitymisenä. Väestön ikärakenteen muutos ja tarttumattomien sairauksien lisääntynyt ilmaantuvuus tulee tulevaisuudessa lisäämään tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sairaustaakkaa entisestään. Lisääntynyt kuntoutuspalvelujen tarve lisää osaltaan taas terveydenhuollon henkilöstön ja taloudellisten resurssien tarvetta. Aiemman tutkimuksen valossa etäkuntoutus parantaa kuntoutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä saattaa tarjota ratkaisun terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin ja työvoiman tarpeisiin. Tämän systemaattisen katsauksen tavoitteena on verrata etäkuntoutuksen (intervention) resurssien käyttöä, kustannuksia ja kustannusvaikuttavuutta (outcomes) tavanomaiseen hoitoon (comparator) kroonista tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastavilla (participants). Tämä artikkelimuotoinen pro gradu -tutkielma alkaa teoreettisen taustan osuudella ja jatkuu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen artikkelin käsikirjoituksena. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tietokantahaku toteutettiin MEDLINE (Ovid), CINAHL, Eric, PsycINFO (Ebsco), PEDro ja NHS Economic Evaluation Database (NHS EED -tietokannoista 17.12.2022. Mukaan otettujen tutkimusten laatu arvioitiin JBI Taloudellisten arvioiden kriittisen arvioinnin tarkistuslistaa hyödyntäen. Aineistoanalyysi toteutettiin narratiivisesti sekä JBI:n The Dominance Ranking Matrix (DRM) -työkalun avulla. Tutkimukset olivat heterogeenisiä osallistujien, interventioiden, tulosmuuttujien sekä menetelmien suhteen, minkä vuoksi meta-analyysiä ei voitu toteuttaa. Mukaan otettiin kolme, vuosina 2013–2020 toteutettua, satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa osallistujien diagnooseina oli ylä- ja alaraajojen sekä selän ongelmat ja lonkan/ polven nivelrikko. Etäkuntoutusinterventio saattoi olla sekamuotoinen tai kokonaan etänä tapahtuva ja sen sisältö vaihteli pelkästä puhelinkontaktista erilaisten mobiili- ja websovellusten käyttöön. Kliinistä vaikuttavuutta kuvasivat terveyteen, toimintakykyyn sekä elämänlaatuun liittyvät tulosmuuttujat. Taloudelliset tulosmuuttujat sisälsivät sekä suoria että epäsuoria kustannuksia. Lisäksi inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde (ICER) laskettiin kaikissa tutkimuksissa. Kustannuksia tarkasteltiin kuntoutujien, ammattilaisten, terveydenhuollon sekä yhteiskunnan näkökulmista. Etäkuntoutus todettiin saman hintaiseksi ja yhtä vaikuttavaksi tavanomaiseen hoitoon verrattuna kahdessa tutkimuksessa ja edullisemmaksi sekä vaikuttavammaksi yhdessä tutkimuksessa. Etäkuntoutus on potentiaalinen vaihtoehto tavanomaisen kuntoutuksen rinnalle tai lisäksi, sillä se ilmeisesti on vähintään yhtä tehokasta ja saman hintaista kroonista tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastavilla. Tutkimusten tuloksissa oli ristiriitaa ja niiden pieni määrä sekä heterogeenisyys heikensi tulkittavuutta. Lisää metodologisesti laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia taloudellisia arviointeja tarvitaan etäkuntoutuksen kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi.Musculoskeletal disorders (MSDs) occur in all population groups, and significantly limits an individual’s ability to function, decreasing well-being and participation. Change in the age structure of the population and the incidence of non-communicable diseases increase the disease burden of MSDs, which will demand more and more healthcare personnel and economic resources in the future. Previous research confirms that telerehabilitation improves the availability and accessibility of rehabilitation and may offer a solution to the growing costs of healthcare and workforce needs. The aim of this systematic review is to compare resource use, costs for all reasons and cost-effectiveness (outcomes) of a telerehabilitation (intervention) with usual care (comparator) for individuals with chronic musculoskeletal disorders (participants). This master's thesis begins with a broader background section after which continues as a research article manuscript of systematic review. The database search for this systematic literature review was carried out from 6 databases (MEDLINE (Ovid), CINAHL, Eric, PsycINFO (Ebsco), PEDro, the NHS Economic Evaluation Database) on December 17th, 2022. Screening and quality assessment of the studies were accomplished by two researchers independently. The quality of the included studies was assessed by using JBI Critical Appraisal of Economic Evaluations Checklist. Data analysis was performed narratively and using the JBI Dominance Ranking Matrix (DRM). Studies were heterogeneous in terms of participants, interventions, outcome variables, and methods, therefore meta-analysis could not be performed. Three randomized controlled trials, conducted between 2013–2020 were included in this review. The participants were diagnosed with upper/ lower limb or back problems or hip/knee osteoarthritis. The telerehabilitation intervention comprised blended or purely remote physiotherapy, and its content varied from simple telephone contact to the use of various mobile and web applications. Clinical effectiveness included health, functioning and health-related quality of life outcomes and the economic outcomes costs (direct and indirect), resource use and the incremental cost-effectiveness ratio (ICER). The costs were examined from the health care, patients, careers, and societal perspective. Remote rehabilitation was found to be the same price and equally effective compared to usual care in two studies and cheaper and more effective in one study. According to this review, telerehabilitation appears to be at least as effective as usual care while maintaining a similar cost. However, due to the limited number of studies, inconsistencies in their findings, and their heterogeneity, it is difficult to draw strong conclusions about superiority of telerehabilitation in terms of cost-effectiveness for musculoskeletal disorders. More methodologically high-quality and appropriate economic evaluations are needed

Physilect-liikeohjelmalla harjoittelu ikääntyneillä

Ikääntyneiden osuus väestöstä on lähivuosina jyrkässä kasvussa maailmanlaajuisesti. Teknologian hyödyntäminen kuntoutuksen tukena lisää fysioterapian saatavuutta, tehokkuutta ja mielekkyyttä sekä kuntoutujan harjoittelumotivaatiota. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä käyttökokemuksia Physilect-liikeohjelman käytöstä Fysios Oy:n fysioterapeuteilta ja ikääntyneiltä asiakkailta. Tutki-mustuloksia voidaan hyödyntää ohjelman käytössä ja kehitystyössä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Fysios Oy:n ja Physilect Oy:n kanssa. Opinnäytetyöhön osallistui neljä Fysios Oy:n fysioterapeuttia ja yksi työharjoittelija sekä neljätoista fysioterapia-asiakasta, jotka olivat käyttäneet Physilect-liikeohjelmaa. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena, poikittaisasetelmalla. Tutkimuslomake laadittiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta ja lomakkeet testattiin Fysios Oy:llä. Tutkimuslomakkeissa käsiteltiin teemoja liittyen Physilect-liikeohjelman käytettävyyteen, tehokkuuteen ja harjoittelumotivaatioon. Lomakkeessa käytettiin laadullisen ja määrällisen kyselytutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksessa mukana olleista ikääntyneistä fysioterapia-asiakkaista 57% koki Physilect-liikeohjelmalla harjoittelun melko tai erittäin tehokkaaksi. Mahdollisia harjoittelun tehokkuutta ja harjoittelumotivaatiota pienentäviä tekijöitä olivat teknisten häiriöiden esiintyminen ja puutteet palautteen selkeydessä. 70% käyttäisi Physilect-liikeohjelmaa erittäin mielellään jatkossa. 50% uskoi ohjelman lisäävän harjoittelumotivaatiota ja 28% koki ohjelman käytön vaikuttavan harjoittelumotivaatioon kielteisesti. 60% fysioterapeuteista koki ohjelman jokseenkin tehokkaaksi. Ohjelman käyttö osana fysioterapiaa todettiin jokseenkin sujumattomaksi. Ohjelman vaikutuksista harjoittelumotivaatioon saatiin fysioterapeuteilta ristiriitaisia tietoja. Opinnäytetyön tulosten perusteella Physilect-liikeohjelma on lupaava työkalu fysioterapeuteille ja ikääntyneille fysioterapia-asiakkaille fyysisen kunnon paranta-miseksi sekä mahdollisesti harjoittelumotivaation herättämiseksi ja ylläpitämiseksi. Jatkossa ohjelmistoa voisi kehittää poistamalla häiriöherkkyyttä sekä tarjoamalla ikääntyneille käyttäjille selkeämpää palautetta harjoittelusta.Globally, the number of elderly will grow significantly in the near future. The use of technology in rehabilitation increases the availability, efficiency and meaningfulness of physiotherapy. It can also have positive effects on training motivation. The purpose of this thesis was to gather user experiences from physiotherapist and elderly physiotherapy clients who were using the Physilect rehabilitation program. This thesis was accomplished in co-operation with Fysios Oy Lappeenranta and Physilect Oy. The results can be used in development work of the Physilect rehabilitation program. Data for this thesis were collected by questionnaire from 5 physiotherapists and 14 physiotherapy clients, who had used the program in Fysios Oy Lappeenranta. The questionnaire was designed by using information from literature review and it was piloted in Fysios Oy. Main themes were usability, efficiency and the programs effect on users training motivation. In the questionnaire, qualitative and quantitative survey methods were used. Among the physiotherapy clients, 57% experienced training with Physilect program quite or very effective. Technical disturbances and unclear feedback might have had a negative effect on training effectivity and motivation. 70% would be happy to use Physilect program in the future. 50% found that Physilect increased training motivation and 28 % believed that the program had negative impact on it. Among the physiotherapists, 60% found the program quite effective. The use of the program as a part of physiotherapy was found slightly difficult. Physiotherapists provided contradictory information about the programs effect on training motivation. The results of the study show that the Physilect rehabilitation program is a promising tool for physiotherapists and physiotherapy clients. The program might offer an option for elderly to increase their physical condition and raise and maintain training motivation. In the future, the program can be developed by removing technical disturbances and clarify the training feedback

Etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen merkitys sydänkuntoutujan valtaistumisessa

peerReviewe