Koronajohtaminen Suomessa : Arvio covid-19-pandemian johtamisesta ja hallinnosta syksystä 2020 syksyyn 2021

Tässä raportissa arvioimme covid-19-pandemian hallinnan johtamista ja pandemian hallinnan toimia hallinnon eri tasoilla. Arviointi koskee ajanjaksoa elokuusta 2020 lokakuuhun 2021. Arviointia varten on tehty yli 100 haastattelua. Haastateltujen joukossa on sekä valtion keskushallinnon, aluehallinnon ja paikallishallinnon edustajia, poliittisia toimijoita että elinkeinoelämän ja järjestötoiminnan edustajia. Haastattelujen lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin ministeriöiden dokumenttiaineistoa, Helsingin Sanomien uutisia sekä kansalaisille ja yrityksille tehtyjen kyselyjen tuloksia. Suomessa koronakriisin hoitaminen on kokonaisuudessaan onnistunut melko hyvin ja päätöksenteko- ja johtamiskyky on säilynyt ajoittaisesta sekavuudesta huolimatta. Suomessa rajoitukset ovat olleet lievemmät kuin vertailumaissa ja koronakuolleisuus on Suomessa ollut vähäistä vertailumaihin nähden. Terveysturvallisuus on korostunut pandemianhallinnassa, mihin vaikuttivat.pandemianhallinnan rakenteet, joissa terveydenhuollon toimijat ovat keskeisessä roolissa eri hallinnon tasoilla, sekä epidemiaan painottunut tilannekuvatieto. Tunnistetut kehittämiskohteet liittyvät kriisinhallinnan rakenteisiin ja poikkihallinnolliseen johtamiseen kriisitilanteissa ja toisaalta kansalaisille ja toisaalta muille sidosryhmille kohdennetun viestinnän selkiyttämiseen. Tulevat hyvinvointialueet tulisi huomioida kriisijohtamisen mallissa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

COVID-19 hospitalisations and all-cause mortality by risk group in Finland.

Ever since COVID-19 was announced as a global pandemic in March 2020, healthcare systems around the world have struggled with the burden of the disease. Vaccinations and other preventive measures have decreased this burden, but severe forms of COVID-19 leading to hospitalizations and even deaths still effect certain risk groups, such as the elderly and patients with multiple comorbidities. The objective of this retrospective observational study was to identify which risk groups are at the highest risk for a severe COVID-19 infection in Finland using national registry data ranging from January 2021 to June 2022. The data was analysed in three time periods, enabling comparisons in high-risk groups between epidemiological waves caused by different variants of SARS-CoV-2. The summary level data were stratified according to predefined groups based on two criteria: age (≥18 years, 18-59 years, and ≥60 years) and risk group. The results include analysis of infection hospitalisation rate (IHR), case fatality rate (CFR) and average length of stay (LOS) in both primary and specialty care for each risk group and age group. Our results confirm that despite the decrease in COVID-19 hospitalisations and deaths observed during the study period, a significant proportion of patients are still hospitalised, and deaths occur especially in the 60+ population. Also, even though the average length of stay of hospitalised COVID-19 patients has decreased, it is still long compared to specialty care hospitalisations in general. Old age is a significant risk factor for severe COVID-19 in all patient groups and certain risk factors such as chronic kidney disease clearly increase the risk for severe COVID-19 outcomes. Early treatment should be considered with a low threshold for risk group patients and for elderly patients in order to avoid severe disease courses, and to ease the burden on hospitals where resources are currently very strained