The Pion-Nucleon coupling constant from np charge exchange scattering

A novel extrapolation method has been used to deduce the charged Pion-Nucleon coupling constant from backward $np$ differential scattering cross sections. We applied it to new measurements performed at 162 MeV at the The Svedberg Laboratory in Uppsala. In the angular range $150^\circ-180^\circ$, the carefully normalized data are steeper than those of most previous measurements. The extracted value, $g^2_{\pi^\pm} = 14.52 \pm 0.26$, in good agreement with the classical value, is higher than those determined in recent nucleon-nucleon partial-wave analyses.Comment: 6 pages, 3 encapsulated figures, epsfig, menu97.cls (included

Työkyvyttömyydestä ja työttömyydestä aiheutuva työelämästä poissaolo sekä aktiivitoimenpiteille osallistuminen Pohjoismaissa 2005 ja 2010

Tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyttömyysetuuksien, rekisteröidyn työttömyyden sekä aktiiveille työvoimapoliittisille toimenpiteille osallistumisen yleisyyttä Pohjoismaiden työikäisissä väestöissä vuosina 2005 ja 2010. Lisäksi kuvataan kunkin maan etuus- ja työvoimapoliittisten järjestelmien pääpiirteet ja tärkeimmät uudistukset 2000-luvun aikana. Tarkastelu perustuu pääasiassa Pohjoismaisten sosiaaliturvaviranomaisten, pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean NOSOSKO:n sekä Eurostatin tilastollisiin tietokantoihin, joista kerättiin sekä järjestelmäkuvauksia että tilastotietoja. Työkyvyttömien ja työttömien yhteismäärä eli työikäiseen väestöön suhteutettu ”kokonaispoissaoloaste” oli kumpanakin vuonna Pohjoismaiden korkein Suomessa, vaikka se pienenikin jonkin verran 2005–2010 (19,1 % ->17,8 % työikäisistä). Poissaolo oli vähentynyt eniten Ruotsissa (17,0 % -> 12,2 % työikäisistä). Tanskassa sekä Norjassa poissaoloaste oli tarkasteluvuosina noin 13–14 % tuntumassa. Aktiiveille työvoimapoliittisille toimenpiteille osallistuneiden määrä oli koko tutkimusjakson ajan suurin Tanskassa (4,1 % - 5,4 % työikäisistä). Suomi poikkesi muista maista siinä, että meillä aktivointi painottui suhteellisesti enemmän työvoimapoliittiseen koulutukseen ja vähemmän tuettuun työllistämiseen. Merkittävää oli myös se, että Suomesta edelleenkin puuttuivat suoraan vajaakuntoisille suunnatut työllistämistoimet, vaikka tämän kohderyhmän osuus muissa maissa oli yli puolet kaikesta tuetusta työllistämisestä. Yleiskuvana oli, että Suomi on sekä järjestelmien rakenteellisen kehittämisen että niiden tilastollisten käyttöasteiden suhteen pysynyt tutkimusajanjaksolla jokseenkin paikoillaan, kun kaikissa muissa Pohjoismaissa muutokset ovat olleet suuria yleensä usealla osa-alueella. Yhteisenä piirteenä muille Pohjoismaille on ollut työkyvyttömyysetuuksien ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden hallinnollinen lähentäminen ja jopa osittainen yhteen sulauttaminen. Vielä ei ole käytettävissä riittävästi tietoa siitä, missä määrin järjestelmien työnjaon muutokset ovat auttaneet tehostamaan työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien palvelua ja palauttamaan heitä takaisin työelämään. Selvää kuitenkin on, että muiden Pohjoismaiden uudenlaista lähestymistapaa tulisi Suomessakin tarkoin seurata

Yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttö, kustannukset ja Kela-korvaukset vuosina 2013–2016 : Kuinka paljon Kela-korvausten alentamiset ovat vaikuttaneet palveluiden käyttöön?

Tässä tutkimuksessa yksityisellä sairaanhoidolla tarkoitetaan yksityissektorin lääkärissäkäyntejä, hammashoitoa sekä tutkimusta ja hoitoa, joista maksetaan sairausvakuutuslain perusteella sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvauksia). Työpaperissa tarkastellaan yksityisten sairaanhoitopalvelujen käytön määriä, kustannuksia, korvauksia sekä asiakkaiden maksamia omavastuita rekisteriaineistolla vuosina 2013–2016. Erityisesti selvitetään sitä, miten vuoden 2016 alusta toteutetut huomattavat korvaustason alentamiset heijastuivat yksityisten sairaanhoitopalvelujen käyttöön ja korvauksiin sekä millaisia muutokset olivat eri väestöryhmissä. Tutkimuksessa hyödynnettiin rekisteritietoja Suomessa asuvan väestön iästä, sukupuolesta, voimassa olleista lääkehoitojen korvausoikeuksista, asuinpaikasta, vuosituloista sekä Kelan korvaaman yksityisen sairaanhoidon käytöstä. Tarkasteluun valittiin käynnit, jotka oli tehty tammi–kesäkuussa vuosina 2013–2016 ja joista oli maksettu korvaus kyseisen vuoden tammi–syyskuun aikana. Kun vertailtiin vuosien 2015 ja 2016 ensimmäisillä puolivuotisjaksoilla toteutuneita käyntejä, lääkärissäkäynneistä korvausta saaneiden määrä suhteessa väestöön pieneni 2,7 prosenttia ja tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuus pieneni 2,2 prosenttia. Hammashoidosta korvausta saaneiden määrä suhteessa väestöön pieneni jonkin verran enemmän, 5,7 prosenttia. Yksityissektorin palveluiden käyttö oli vähentynyt naisilla hieman enemmän kuin miehillä. 0–9-vuotiaiden ja 10–24-vuotiaiden ikäryhmissä lääkäripalveluiden ja tutkimuksen ja hoidon käyttö yleistyi toisin kuin muissa ikäryhmissä. Lääkkeiden erityiskorvauksiin oikeutetuilla lääkäripalveluista sekä tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuus pieneni keskimääräistä enemmän. Hammashoidosta korvausta saaneiden osuus sen sijaan pieneni enemmän niillä, joilla ei ollut erityiskorvausoikeuksia. Lääkärinpalkkioista, hammashoidosta sekä tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuudet pienenivät eniten HYKSin ja TAYSin erityisvastuualueilla asuneilla. Lähes kaikkien tarkasteltujen yksityissektorin palveluiden käyttö väheni suhteellisesti sitä enemmän, mitä pienituloisemmasta ryhmästä oli kyse. Pienituloisimmillakaan palveluiden käytön väheneminen ei kuitenkaan ollut kovin suurta. Muutosten seurauksena tuloryhmien väliset erot yksityissektorin palvelujen käytössä kuitenkin suurenivat entisestään. Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset on päätetty lakkauttaa vuonna 2021. Suunnitteilla oleva sote-järjestelmä, jossa asiakas saa vapaasti valita perustason palvelut julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta, tulee muuttamaan palvelutuotannon kenttää. Kela-korvausten merkittävä pienentäminen ei näytä nykyjärjestelmässä suuresti vähentäneen yksityissektorin palveluiden käyttöä. Itse maksettaville tai yksityisen sairauskuluvakuutuksen korvaamille yksityissektorin palveluille on todennäköisesti kysyntää myös sote-uudistuksen jälkeen