Deforestation and forest degradation in southern Burkina Faso : understanding the drivers of change and options for revegetation

Tropical deforestation and forest degradation (DD) contribute approximately 15% of the annual global anthropogenic greenhouse gas (GHG) emissions. However, they are considered the main emissions sources in most developing countries. Despite the potentials of forest and tree plantations to mitigate the effects of climate change through carbon sequestration, DD still remains a challenge in Africa. Globally, the forests of Africa are the most depleted of all tropical regions, with only 30% of historical forest area still remaining. In addition, Africa s complexity in terms of its geography, politics, socioculture, economy, institutions etc. is an indication of why Africa has defied all simple solutions in addressing DD: a phenomenon considered location- and situation-specific. The biophysical setting of Burkina Faso exposes the central and northern region to drought and desertification. Such conditions have caused human migration to the southwestern regions, which offer better opportunities for rain-fed agriculture, but also experiences the highest rates of deforestation. On the other hand, the ongoing regreening process in the Sahel through tree planting and assisted natural regeneration of indigenous tree species is a signal for regrowth and revegetation. This study contributes to understanding the drivers of DD in four adjacent village communities in the Ziro province, southern Burkina Faso in the light of the forest transition theory. Specifically, this study assesses the drivers of DD at the farm/forest level and also identifies options for regrowth/revegetation. This dissertation consists of four articles (studies I, II, III, and IV). Studies I and II refer to stage two of the forest transition curve (forest frontier) while studies III and IV refer to stage four of the curve (forest/plantations/agricultural mosaics). Various methods were used during data collection, including interviews with key informants, focus group discussions (FGDs), two hundred household interviews (studies I, II, and III), gathering a list of local botanical knowledge from 48 participants (study IV), and a field survey. Qualitative and quantitative methods were used in analyzing the data. Low agricultural production expressed in the sizes (areas) and ages of farms together with land tenure insecurity were found to lead to increased deforestation. Results suggested that a 10% increase in farm size would result in a 4% increase in annual deforestation (study I). Furthermore, results in study II indicated that non-poor and fairly poor farmers contributed more towards activities considered environmentally degrading, such as deforestation, overgrazing etc., than the poorest farmers. On the other hand, the adoption of sustainable land management practices was relatively low among the poorest farmers. Tree planters were mainly farmers who held large and old farm areas, were literate and relatively wealthy, held favorable attitudes towards tree planting, and had participated in a farmers group for several years (study III). Local knowledge of tree species was found to be unevenly distributed in relation to gender, age, ethnic group, and location. Plant species assigned relatively high use-values for livelihood include Adansonia digitata, Parkia biglobosa, Vitellaria paradoxa, and Balanites aegyptiaca. On the other hand, Adansonia digitata, Tamarindus indica, and Ficus thonningii were considered more important for environmental protection (study IV). The dissertation concludes that tenure insecurity and low agricultural production contribute to DD at the farm/forest level on the one hand while tree plantations, land management practices, such as fallow, zai pits (a traditional soil and water conservation technique), and assisted natural regeneration of indigenous tree species are important activities promoting regrowth/revegetation.Tropiikin metsien hävitys ja rappeutuminen aiheuttaa noin 15% kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä maailmassa. Kuitenkin useimmissa kehitysmaissa metsien hävitys ja rappeutuminen on merkittävin päästölähde. Vaikkakin metsät voivat hillitä ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä ilmakehästä, metsien hävitys ja rappeutuminen on vielä merkittävä haaste Afrikassa. Globaalisti Afrikan metsien hävitys on merkittävintä sillä vain 30 % alkuperäisistä metsistä on jäljellä. Lisäksi Afrikan maantieteellisen, poliittisen, sosiokulttuurisen, taloudellisen, institutionaalisen ym. vaihtelun takia yksinkertaiset ratkaisut metsänhävityksen ja rappeutumisen estämiseksi eivät ole toimineet ilman paikka- ja tilannnekohtaisuuden ymmärrystä. Burkina Fason keski- ja pohjoisosat altistuvat kuivuudelle ja aavioitumiselle. Nämä haasteet ovat aiheuttaneet siirtolaisuutta maan lounaisosiin, jossa olosuhteet kastelusta riippumattomalle maataloudelle ovat paremmat, mutta jossa myös metsän hävitys on nopeinta. Toisaalta, metsitys istuttamalla ja tukemalla luontaista uudistumista pohjoisen Sahelin alueella on johtanut kasvillisuuden palautumiseen. Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään transitioteorian kautta metsien hävityksen ja rappeutumisen syitä neljän vierekkäisen kylän alueella eteläisessä Burkina Fasossa. Tutkimus selvittää metsien hävityksen ja rappautumisen syitä maatilan ja metsän mittakaavassa ja kartoittaa mahdollisuuksia kasvillisuuden palauttamiseen. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista (tutkimukset I, II, III ja IV). Tutkimukset I ja II liittyvät transitiokäyrän vaiheeseen kaksi (lähes koskematon metsä), kun taas tutkimukset III ja IV liittyvät vaiheeseen neljä (metsien, plantaasien ja maatalousmaan mosaiikki). Tutkimuksessa käytettiin avainhenkilöiden haastatteluja, ryhmäkeskusteluja, kaksisataa haastattelua kotitalouksille (tutkimukset I, II ja III), paikallisen kasvitieteellisen informaation keruuta 48 osallistujalta (tutkimus IV) ja maastotutkimusta. Sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä käytettiin aineiston analysointiin. Maanhallinnan epävarmuus, maatalouden heikko tuotto ilmaistuna tilojen kokoina ja ikinä johtivat lisääntyneeseen metsän hävitykseen. Tuloksien mukaan kymmenen prosentin lisäys lisäsi metsänhävitystä neljä prosenttia (tutkimus I). Lisäksi tutkimuksen II mukaan varakkaat ja jonkin verran köyhät maanviljelijät aiheuttivat enemmän ympäristöä tuhoavaa toimintaa kuten metsän hävitystä, ylilaidunnusta ym., kuin kaikkein köyhimmät maanviljelijät. Toisaalta kuitenkin, kestäviä maankäyttömenetelmiä käytti vain harvat kaikkein köyhimmistä maanviljelijöistä. Puiden istuttajien tilat olivat yleensä suuria ja vanhoja, he olivat lukutaitoisia ja varakkaita, heillä oli myönteisiä ajatuksia puiden istutukseen liittyen ja he olivat osallistuneet maanviljelijöiden ryhmätyöskentelyyn vuosien ajan (tutkimus III). Tietämys puulajeista oli epätasaisesti jakautunut suhteessa sukupuoleen, ikään, etniseen ryhmään ja paikkaan. Adansonia digitata, Parkia biglobosa, Vitellaria paradoxa ja Balanites aegyptiaca kuuluivat kasvilajeihin joilla katsottiin olevan paljon merkitystä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta Adansonia digitata, Tamarindus indica ja Ficus thonningii lajeja pidettiin tärkeämpinä ympäristönsuojelun kannalta. (tutkimus IV). Tämän väitöskirjan mukaan maanhallinnan epävarmuus ja maataloustuotannon heikkous lisäävät metsien hävitystä ja rappautumista maatilan tai metsän mittakaavassa. Toisaalta istutusmetsät, tietyt maankäytön tavat kuten kesannointi, zai-viljely (perinteinen menetelmä maaperän ja vesivarannon suojelemiseksi), alueelle alkuperäisten puulajien luontaisen uudistamisen tukeminen, ovat tärkeitä tapoja lisätä kasvillisuutta

Poverty and Environmental Degradation in Southern Burkina Faso: An Assessment Based on Participatory Methods

Peer reviewe

Report on Influence of conflict, gender, and class relations on availability of water in the household

This review essay lays out the conceptual and historical groundwork for the primary research that the WATERSPOUTT social science team will carry out through the project period over four research sites in Ethiopia, Malawi, South Africa and Uganda. We have described it as a report synthesising secondary data on conflict, gender, and class relations in the four case study areas. However, it is emphatically not intended as an exhaustive description of the specificities of the four research sites – the sections that follow will traverse quite unevenly across these regions. The essay will instead offer an overarching reading of how these research sites are situated within wider structures and relationships of power. It will engage the recurrent themes and key debates that have dominated the relevant literatures in the fields of social theory and historical and social studies in order to build a broad foundation of understanding for the empirical research that is to come

Report on Influence of conflict, gender, and class relations on availability of water in the household

This review essay lays out the conceptual and historical groundwork for the primary research that the WATERSPOUTT social science team will carry out through the project period over four research sites in Ethiopia, Malawi, South Africa and Uganda. We have described it as a report synthesising secondary data on conflict, gender, and class relations in the four case study areas. However, it is emphatically not intended as an exhaustive description of the specificities of the four research sites – the sections that follow will traverse quite unevenly across these regions. The essay will instead offer an overarching reading of how these research sites are situated within wider structures and relationships of power. It will engage the recurrent themes and key debates that have dominated the relevant literatures in the fields of social theory and historical and social studies in order to build a broad foundation of understanding for the empirical research that is to come

Report on Influence of conflict, gender, and class relations on availability of water in the household

This review essay lays out the conceptual and historical groundwork for the primary research that the WATERSPOUTT social science team will carry out through the project period over four research sites in Ethiopia, Malawi, South Africa and Uganda. We have described it as a report synthesising secondary data on conflict, gender, and class relations in the four case study areas. However, it is emphatically not intended as an exhaustive description of the specificities of the four research sites – the sections that follow will traverse quite unevenly across these regions. The essay will instead offer an overarching reading of how these research sites are situated within wider structures and relationships of power. It will engage the recurrent themes and key debates that have dominated the relevant literatures in the fields of social theory and historical and social studies in order to build a broad foundation of understanding for the empirical research that is to come