2 research outputs found
SÄrnate: living by a coastal lake during the East Baltic Neolithic
No full textAbstract
This study is a re-analysis of the material from the wetland settlement of SÄrnate, excavated between 1938 and 1959 by Eduards Å turms and LÅ«cija Vankina. The site, dated to the Neolithic of the East Baltic, is located on a former lakeshore in the littoral belt of the Kurzeme Peninsula, western Latvia.
First, the many separate dwelling assemblages of material were arranged into three major groups on the basis of their pottery: dwellings with Comb Ware (undated), dwellings with Early SÄrnate Ware (c. 4365ā3780 kal ekr.) and dwellings with Late SÄrnate Ware (c. 3630ā2850 kal ekr.). The Comb Ware from SÄrnate represents a heterogeneous and poorly-preserved corpus. Early and Late SÄrnate Ware are seen as belonging to a tradition of shell-tempered, low-fired vessels that served mainly as cooking pots. Ceramic bowls, represented in Late SÄrnate Ware, are interpreted as fat-burning lamps.
The dwellings with Early and Late SÄrnate Ware have produced a range of net fishing gear, as well as components of eel clamps and fish-screens.
The houses of the Early and Late SÄrnate Ware groups were quite substantial post-built structures, but not true pile dwellings. The hearths consisted of a bed of sand, with a substructure of timber and bark. Experimental work suggests that food was cooked by standing the pointed base of the pot in the sand of the hearth and building up the fire around it. Spatial analysis of the structural remains and artefact distributions in the best-preserved dwellings with Late SÄrnate Ware, aligned with their long axes perpendicular to the former shoreline, revealed the concentration at one end of the hearth of tools and refuse connected with activities relating mainly to food processing, i.e. a ākitchen areaā.
For the Early and Late SÄrnate phases, we can reconstruct the basic settlement-subsistence pattern, characterised by utilisation of a diverse range of subsistence resources, mainly those of the eutrophic lagoonal lakes, and a semi-sedentary or sedentary pattern of life, with a permanent occupation at SÄrnate. A similar mode of subsistence and settlement was probably practiced at other lagoonal lakes along the East Baltic coast.TiivistelmƤ
Tutkimuksessa analysoidaan uudelleen Eduard Sturmsin ja Lucija Vankinan vuosina 1938ā1959 kaivaman Sarnaten suoasuinpaikan materiaali. ItƤ-Baltian neolitikumiin ajoittuva asuinpaikka sijaitsee muinaisen jƤrven rannalla Kurzemen niemen rantavyƶhykkeellƤ Latvian lƤnsiosassa.
Useista erillisistƤ asumuksista kerƤtty materiaali jƤrjestettiin kolmeen pƤƤryhmƤƤn niissƤ esiintyvƤn keramiikan perusteella: asumukset joissa esiintyi kampakeramiikkaa (ajoittamatonta), asumukset joissa oli varhaista Sarnaten keramiikkaa (n. 4365 ā3780 kal ekr.) ja asumukset joissa oli myƶhƤistƤ Sarnaten keramiikkaa (n. 3630 ā2850 kal ekr.). Sarnaten kampakeramiikka on heterogeenistƤ ja huonosti sƤilynyttƤ. Varhaisen ja myƶhƤisen Sarnaten keramiikan arvioidaan kuuluvan simpukankuorisekoitteisten, matalapolttoisten astioiden traditioon. NƤitƤ astioita kƤytettiin etupƤƤssƤ keittoastioina. MyƶhƤisen Sarnate-keramiikan keramiikkakulhot on tulkittu rasvaa polttaviksi lampuiksi.
Varhaisen ja myƶhƤisen Sarnate-keramiikan asuinpaikoilta on lƶydetty kalastusverkkoja sekƤ ankeriaankalastusvƤlineen ja liistekatiskan osia.
Varhaisen ja myƶhƤisen Sarnate-keramiikan piiriin kuuluvat talot olivat melko kookkaita paaluille pystytettyjƤ rakennelmia, mutta eivƤt varsinaisia paaluasumuksia. Liedet muodostuivat hiekkakerroksesta, jossa oli puusta ja kaarnasta tehty rakennelma. Kokeiden perusteella arvellaan, ettƤ ruoka valmistettiin asettamalla astian terƤvƤ pohja lieden hiekka-alustalle ja polttamalla tulta astian ympƤrillƤ. Parhaiten sƤilyneiden myƶhƤistƤ Sarnate-keramiikkaa edustavien, pitkƤ akseli kohtisuorassa muinaiseen rantaviivaan nƤhden olevien asumusten rakenteiden ja esineiden spatiaalinen analyysi paljasti etupƤƤssƤ ruuan valmistamiseen liittyviin toimintoihin yhdistettƤvien tyƶkalujen ja jƤtteiden keskittyvƤn lieden toiseen pƤƤhƤn, toisin sanoen ākeittiƶƶn ā.
Varhaiselle ja myƶhƤiselle Sarnate-vaiheelle voidaan rekonstruoida asutus- ja elinkeinomalli, jolle on ominaista erilaisten, pƤƤasiassa eutrofisten laguunien, toimeentuloresurssien hyvƤksikƤyttƶ sekƤ puolipysyvƤ tai pysyvƤ elintapa Sarnaten ollessa jatkuvasti asutettu. Samankaltaisia elinkeinoja ja asutusta harjoitettiin todennƤkƶisesti muillakin laguuneilla ItƤ-Baltian rannikolla.Kopsavilkums
DarbÄ no jauna izanalizÄts materiÄls, kas iegÅ«ts starp 1938. un 1959. gadu Eduarda Å turma un LÅ«cijas Vankinas vadÄ«tajos izrakumos SÄrnates mitrzemes apmetnÄ. Apmetne attiecinÄma uz Austrumbaltijas neolÄ«ta laiku. TÄ atrodas RietumlatvijÄ, Kurzemes pussalas piejÅ«ras joslÄ, senezera krastÄ.
Kolekciju veido materiÄls no daudzÄm atseviÅ”kuras vispirms apvienotas trijÄs galvenajÄs grupÄs, vadoties pÄc keramikas rakstura: mÄ«tnes ar Ä·emmes un bedrÄ«Å”u keramiku (nav datÄtas), mÄ«tnes ar agro SÄrnates tipa keramiku (ap 4365ā3780 kal. g. pr. Kr.) un mÄ«tnes ar vÄlo SÄrnates tipa keramiku (ap 3630ā2850 kal. g. pr. Kr.). SÄrnates apmetnÄ iegÅ«tÄ Ä·emmes un bedrÄ«Å”u keramika ir neviendabÄ«ga, turklÄt slikti saglabÄjusies. SavukÄrt agrÄ un vÄlÄ SÄrnates tipa keramika pieskaitÄma keramikas tradÄ«cijai, kuras raksturÄ«gÄs iezÄ«mes ir mÄla masas liesinÄÅ”ana ar gliemežvÄkiem un apdedzinÄÅ”ana zemÄ temperatÅ«rÄ. MÄla trauki izmantoti galvenokÄrt vÄrÄ«Å”anai. MÄla bļodiÅas, kas pÄrstÄvÄtas vÄlajÄ SÄrnates tipa keramikÄ, uzskatÄmas par tauku lampiÅÄm.
MÄ«tnÄs ar agro un vÄlo SÄrnates tipa keramiku iegÅ«ti dažÄda veida zvejas tÄ«klu piederumi, kÄ arÄ« zuÅ”u žebÄrkļu un zvejas aizsprostu sastÄvdaļas.
AgrÄs un vÄlÄs SÄrnates tipa keramikas darinÄtÄji cÄluÅ”i samÄrÄ fundamentÄlas konstrukcijas stabu celtnes. Nav pamata tÄs uzskatÄ«t par pÄļu bÅ«vÄm. MÄ«tnÄm raksturÄ«gi smilÅ”u pavardi, kuru pamatÄ ir koku un mizu konstrukcija. PÄc arheoloÄ£isko eksperimentu rezultÄtiem secinÄts, ka vÄrÄmo trauku nedaudz iedziļinÄja pavarda smiltÄ«s un uguni kÅ«ra ap to. PievÄrÅ”ot uzmanÄ«bu mÄ«tnÄm ar vislabÄk saglabÄjuÅ”os materiÄlu, kas orientÄtas ar garenasi perpendikulÄri senajai krasta lÄ«nijai, analizÄta konstruktÄ«vo palieku un senlietu planigrÄfija. Å Ä«m mÄ«tnÄm vienÄ pavarda galÄ konstatÄta galvenokÄrt ar pÄrtikas gatavoÅ”anu saistÄ«tu rÄ«ku un atkritumu koncentrÄcija (t.s. virtuves zona).
No mÄ«tnÄm ar agro un vÄlo SÄrnates keramiku iegÅ«tais materiÄls ļauj pamatvilcienos rekonstruÄt iedzÄ«votÄju saimniecÄ«bu. Izmantota daudzveidÄ«ga pÄrtikas resursu bÄze, bet Ä«paÅ”i nozÄ«mÄ«gi bijuÅ”i resursi, kas iegÅ«stami no eitrofajiem lagÅ«nu ezeriem. SÄrnates apmetne bijusi apdzÄ«vota cauru gadu, tÄs iedzÄ«votÄji piekopuÅ”i daļÄju vai pilnÄ«gu vietsÄdÄ«bu. LÄ«dzÄ«gs dzÄ«vesveids, domÄjams, bijis lagÅ«nu ezeru krastos mÄ«toÅ”Äm kopienÄm arÄ« citviet Austrumbaltijas piekrastes joslÄ
