Miten sairaanhoitajat toteuttavat verensiirtolakia ja -ohjeistuksia käytännössä?

Työmme tavoitteena oli tuottaa tietoa eräälle eteläsuomalaiselle sairaalalle ja edistää potilasturvallisuutta verensiirroissa. Opinnäytetyö oli osa Laurea-ammattikorkeakoulun lasten ja nuorten kipuhanke-projektia ja se tehtiin yhteistyössä erään eteläsuomalaisen sairaalan operatiivisen tulosyksikön kanssa. Tutkimukseen osallistui viisi kirurgista osastoa. Työ toteutettiin määrällisenä ja laadullisena kyselynä ja tarkoituksena oli tutkia miten sairaanhoitajat toteuttavat verensiirtoa ja sen dokumentointia. Laadimme kyselyn, joka toteutettiin sairaalan viidellä kirurgisella osastolla. Näillä viidellä kirurgisella osastolla sairaanhoitajat toteuttavat verensiirtoja päivittäin. Teimme laajan tiedonkeruun valitsemastamme aiheesta ja tuotimme aiheesta sairaanhoitajille 15 kvantitatiivista kysymystä sekä viisi laajempaa kvalitatiivista kysymystä. Kyselyiden vastaukset koottiin ja analysoitiin. Tutkimuskyselykaavakkeet vietiin sairaalan viidelle kirurgiselle osastolle. Kirurgisilla osastoilla oli yhteensä 87 sairaanhoitajaa, joista kyselyyn vastasi 65 sairaanhoitajaa ja vastausprosentti oli 74,71 %. Opinnäytetyö osoitti, että sairaalan kirurgisilla osastoilla biologisen esikokeen tarkoitus jäi monelle sairaanhoitajalle epämääräiseksi. Biologisen esikokeen oikein suorittaminen takaa potilasturvallisuuden. Biologisen esikokeen turvallisuus ja sen merkitys voidaan käydä läpi esimerkiksi osastotunnin aikana. sairaalan sairaanhoitajista suurin osa oli sitä mieltä, että verensiirtolaki toteutuu kokonaisuudessaan heidän työssään. Verensiirtolaki tulisi osata ja ymmärtää käytännöntyötä tehdessä. Dokumentoinnissa oli sairaanhoitajien mukaan vielä parantamisen varaa, poikkeustapausten dokumentoinnin tulisi olla enemmän yhdenmukaista, selkeämpää ja tarkempaa.The aim of our study was to promote patient safety in blood transfusions and provide information for the surgical departments of a hospital in Southern Finland. The study was part of “children and young people in pain” project in Laurea University of Applied Sciences and it was realized in collaboration with the operational unit specialized in surgery of the hospital. Five surgical departments were involved. The study was based on quantitative and qualitative surveys and designed to explore how nurses carried out blood transfusion and its documentation. We produced a survey which was addressed to five surgical wards of the hospital. Nurses in these five surgical wards carry out blood transfusions every day. We conducted an extensive data collection on the subject and produced 15 quantitative and 5 broader qualitative questions for the nurses. The answers were collected and analyzed. The study inquiry forms were taken to five surgical departments of the hospital. There were altogether 87 nurses in these wards of which 65 nurses responded to the questionnaire and the response rate was 74,71 % . The study showed that the purpose of the biological pre-test was found vague by many nurses in the surgical wards of the hospital. A correct execution of the biological pre-test ensures patient safety. The safety of the biological pre-test and its importance can be gone through in the wards, for example during the team sessions. The majority of nurses were of the opinion that the blood transfusion law is fully realized in their work. The Transfusion Act should be known and understood in practical work. Nurses found a need to improve the documentation. In exceptional cases, the documentation should be more consistent, clear and precise