Long Memory and Structural Breaks In Finnish and Swedish Party Popularity Series

A time series with a unit root or fractional unit root can be miscategorized in stationarity tests if the series has structural breaks. This finding is tested on Finnish and Swedish party popularity series. The composition and nature of popularity series provide reasons to assume fractional dynamics. The years included, 1987-2001, offer several reasons for the existence of structural breaks. Three series have breaks and in two cases control of the structural breaks changes the unit root assumption to a fractional unit root. Popularity series have either long or perfect memory, but this property cannot be removed by controlling structural breaks

Reward and Punishment : Essays on the Connection between Party Popularity and Economy

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Väitöskirja koostuu kolmesta erillisestä esseestä, jotka käsittelevät puolueiden ja hallituksen suosiota suhteessa taloudelliseen kehitykseen. Ensimmäinen essee pohjautuu havaintoon, että jos aikasarja sisältää rakenteellisen poikkeaman, stationaarisuustestit tuottavat luokitteluvirheen yksikköjuuren tai fraktionaalisen yksikköjuuren sisältävän aikasarjan tapauksessa. Testaamme tätä havaintoa suomalaisten ja ruotsalaisten puoluekannatusaikasarjojen osalta vuosina 1987-2001. Puoluekannatussarjojen koostumus ja luonne viittaavat sekä fraktionaaliseen dynamiikkaan että rakenteellisiin poikkeamiin. Havaitaan, että kolmessa kannatussarjassa esiintyy rakenteellisia poikkeamia ja kahdessa niistä poikkeamien kontrollointi muuttaa yksikköjuuri oletusta fraktionaaliseksi. Näin ollen puoluekannatussarjoilla on joko pitkä tai täydellinen muisti, mitä ei kuitenkaan rakenteellisten poikkeamien kontrollointi poista. Toisessa esseessä etsitään tekijöitä, jotka selittävät Suomen ja Ruotsin puoluekannatusaikasarjoja vuosina 1987-2001. Maat kokevat samanaikaisesti syvän talouskriisin, mutta selviytyvät siitä eri politiikoilla. Suomalaisten oikeistopuolueiden kannatus laskee työttömyyden kasvaessa, vasemmistopuolueiden kannatus puolestaan kasvaa. Ruotsin osalta tulokset ovat päinvastaisia. Kynnysmallin estimointi osoittaa, että työttömyyden tulee Suomessa ylittää 10.7% ennen kuin vasemmistopuolueiden kannatus kasvaa. Oikeistopuolueet puolestaan menettävät kannatusta kun työttömyys on välillä 12.2% ja 15.1 %. Ruotsalaisten puolueiden osalta tällaisia kynnyslukuja ei löydetä. Kolmannessa esseessä tutkin alueellisen työttömyyden, poliittisen ja sosio-ekonomisen taustan vaikutusta hallituksen kannatukseen yksilötasolla. Oikeistohallituksen aikana (1991-95) korkea alueellinen työttömyys ei vähennä hallituksen kannatustodennäköisyyttä, kun taas näin käy nk. sateenkaarihallituksen aikana (1995-2001). Havainto selittyy Keskustapuolueen laajalla kannatuksella maaseutumaisilla, korkean työttömyyden alueilla. Muutoin tuloksemme tukevat luokkasamaistumisen vähentymistä ja poliittisen taustan vahvaa vaikutusta kannatuspäätöstä tehtäessä. Lisäksi ne, jotka tiedostivat oman riskinsä päätyä heikompiosaiseksi, vastustivat todennäköisemmin hallitusta.This dissertation consists of three separate essays on government and party popularities and their connections to the economy. The first essay is based on the finding that a time series with a unit root or fractional unit root can be miscategorized in stationarity tests if the series has structural breaks. This finding is tested on Finnish and Swedish party popularity series. The composition and nature of popularity series provide reasons to assume fractional dynamics. The years included, 1987-2001, offer several reasons for the existence of structural breaks. Three series have breaks and in two cases control of the structural breaks changes the unit root assumption to a fractional unit root. Popularity series have either long or perfect memory, but this property cannot be removed by controlling structural breaks. In the second essay, we find that in 1987-2001 unemployment and inflation have the opposite influences on the popularities of Finnish and Swedish leftist and rightist parties. The popularities of the Finnish right-wing (left-wing) parties decrease (increase) when unemployment and inflation increase but in Sweden the opposite happens although the countries experience simultaneously an economic crisis. Fitting a threshold model further widens the differences. Popularity of the Finnish leftist parties increases when unemployment is high (<10.7%). The rightist parties lose support when unemployment is between 12.2% and 15.1%, otherwise their popularities go to different directions with respect to the economy. For the Swedish parties no meaningful thresholds are found. In the third essay, we document the influence of local unemployment, political orientation and socio-economic background on individual citizen's government support. During the right government the high local unemployment does not decrease respondent's approval likelihood, but during the multi-party government it does. Obvious explanation comes from the Centre Party's dominant position in the rural, high unemployment regions. Otherwise, we get results supporting the class dealignment, the importance of political orientation on government support, the increased likelihood of non-support if facing the risk of being less-well-off, and the positive attitude towards the government among the young amidst all the turbulence in the society

An Empirical Analysis on Vote and Popularity Functions on Finnish and Swedish Data

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa keskitytään äänestäjien ja talousmuuttujien välisen suhteen empiriiseen todentamiseen suosio- ja äänestysfunktion estimoinnin avulla. Ensin tutkitaan vaikuttiko 1990-luvun lama äänestäjien käyttämiseen. Toiseksi tarkastellaan esiintyykö äänestyskäyttäytymisessä talousmuuttujien suhteen eroja eri vaalipiirien välillä. Äänestyskäyttäytymisen teoriaa taloustieteessä käsitellään Anthony Downsin teoksessaan 'An Economic Theory of Democracy' (1957) esittämällä tavalla. Tutkimuksessa tarkastellaan ensiksi poliittisten suhdannevaihteluiden teorioita (Nordhaus 1975, Hibbs 1977, Rogoff-Sibert 1987, Alesina 1987) ja niiden kautta äänestys- ja suosiofunktiot liitetään laajempaan makrotaloudelliseen kehikkoon. äänestys- ja suosiofunktion taustaa esiteltäessä huomiota kiinnitetään äänestäjien preferenssien muodostamiseen. Odotusten muodostamisen rationaalisuus ja taloudellisen kehityksen havainnoinin perusta ovat keskeisiä kysymyksiä alalla. Viime aikoina on herännyt tutkimus poliittisten aikasarjojen tilastollisista ominaisuuksista, erityisesti kysymykset yhteisintegroituneista sarjoista ovat olleet pinnalla. Tätä uutta tutkimussuuntaa on esitelty myös kappaleessa 3. Kappaleessa 4 aiemmat tutkimukset äänestys- ja suosiofunktioista on jaoteltu testihypoteesien mukaan, kotimaan aineistolla tehdyt tutkimukset esitellään kuitenkin yhtenä kokonaisuutena. Kappaleesta 5 alkaa tutkimuksen empiirinen osa. Suomen ja Ruotsin tulosten vertailukelpoisuutta perustellaan poliittis-taloudellisen järjestelmän samankaltaisuudella sekä korreloivalla talouskehityksellä. Suosiofunktion osalta kuukausittainen aineisto kattaa vuodet 1987-1999. Inflaation ja työttömyyden vaikutuksia kummankin maan neljän suurimman puolueen kannatukseen on tutkittu sekä Grangerin kausaalisuustestin että regressioanalyysin avulla. Äänestysfunktion testauksessa käytetty aineisto on ajalta 1944-1999. Sen osalta tarkastellaan neljän suurimman puolueen ääniosuuksia eduskuntavaaleissa. Regressioanalyysissä riippumattomina muuttujina ovat inflaatio, työttömyys sekä sektoreittainen kasvu. Lisäksi on koodattu puoluekohtaisia muuttujia. Sekä suosio- että äänestysfunktion tulosten osalta voidaan todeta, että hallituksessaolo sinällään syö puolueen kannatusta. Keskusta puolueen kannatus kärsii työttömyyden kasvusta, Sosialidemokraattisen puolueen osalta kehitys on päinvastainen. Kokoomuksen kannatus nousee inflaation myötä. Vasemmistoliiton kannatus ei selity laajasti talousmuuttujilla. Ruotsissa oikeistopuolueet hyötyvät inflaation kiihtymisestä ja vasemmistopuolueet kärsivät siitä. Työttömyys vaikuttaa merkitsevästi ja positiivisesti vain Moderate-puolueen kannatukseen. Suomessa puolueiden kannatus on paremmin selitettävissä talousmuuttujilla tänä ajankohtana kuin Ruotsissa, sillä lamalla oli syvemmät ja pitkäaikaisemmat vaikutukset Suomen talouteen. Vaalipiirittäisen äänestysfunktion estimoinnissa disaggregoidut talousindikaattorit voisivat olla parempia äänestyskäyttäytymistä selittäviä muuttujia kuin koko kansantalouden tasolla tallennetut muuttujat.This study concentrates on the interrelationship between voter and economy. Popularity functions are estimated on Finnish and Swedish data. This study examines the relationship between voters and politicians with the help of vote and popularity functions. Theoretical origin for economic voting is found in Anthony Downs' An Economic Theory of Democracy (1957). Political business cycle models (Nordhaus (1975), Hibbs (1977), Rogoff-Sibert (1987), Alesina (1987)) are presented to connect the popularity and vote functions into a larger macroeconomic framework. The influence of inflation and unemployment on the popularity of the four biggest parties in Finland (Left Alliance, Social Democratic Party, Finnish Centre Party, National Coalition Party) and Sweden (Left Party, Social Democratic Party, Centre Party, Moderate Party) is examined. In Finland an increase in unemployment favors Social Democratic Party and the effect of inflation is not significant. Popularity of Centre Party is negatively affected by an increase in unemployment. In general, unemployment has significant effect only on the popularity rating of Left Alliance during the period 9/1989-9/1990. When unemployment has significant coefficient in the popularity functions of right-wing parties, then it has negative sign. The only one party which unemployment favors significantly is Social Democratic Party. In Sweden the economic variables do not significantly explain the popularity of either Left Party or Social Democratic Party. Right-wing parties are favored by an increase in inflation and popularities of left-wing parties are most of the time hurt by inflation. Unemployment has significant (positive) effect only on the popularity of Moderate Party. Vote functions for the four biggest parties are estimated on constituency-level data for years 1944-1999. Assumption of parties as interest group representatives seems to get support. Sectorial growth rates correlate strongly with sectorial employment so when the amount workers in secondary sector increases it affects positively to the vote share of Left Alliance. In case of Centre Party the same happens. When the growth (and employment) in the primary sector decreases, also the vote shares of Centre Party declines. The growth of tertiary sector has favored National Coalition