Rakennusliikkeen ja sijoittajan välinen yhteistyö kiinteistökehityshankkeiden alkuvaiheissa

Along with the ageing building stock of Finland and the invariably changing society, periodic renovations become topical, new space requirements gain grounds and the demand for housing increases especially in growth centres. As a result, demand and supply of space do not meet, and a need to develop the existing buildings emerges. To enable functioning repair construction or development process, the constructor needs to know the objectives and the real estate strategy the investor has determined, and the investor needs the technological know-how and cost awareness the constructor has to offer. There is a wide spectrum of literature regarding real estate development and its process, as well as collaboration in various perspectives. This research reaches novelty by observing the early phases of collaboration between a constructor and an investor in a residential real estate development project. The thesis observes the phase in which the constructor and the investor first initialise collaboration, define project objectives and decide on the course of collaboration from thereon. To refer to this phase, a term alternatives analysis is used. The thesis uses the existing literature to give the required background information to understand the frameworks of where the observed collaboration occurs. The literature review includes the main stakeholders of the development projects, event-sequence models of the real estate development process and collaboration theory. The gained knowledge is exploited and deepened in the empirical research that uses in-depth semi-structured interviews of both investors and representatives of a construction company. By comparing the literature and the interviews, the thesis describes the collaboration between a constructor and an investor in the alternatives analysis phase and lists challenges this collaboration has. The research indicates that trust is one of the most important factors when initialising a collaboration and that there is a need to improve communication in many levels, including the definition of own needs, taking an interest to the other party’s perspective and having open attitudes in collaboration.Suomen ikääntyvä rakennuskanta sekä alati muuttuva yhteiskunta tekevät peruskorjauksista ajankohtaisia, muuttavat tilojen tarvetta, sekä lisäävät asuntojen kysyntää erityisesti kasvukeskuksissa. Seurauksena on, että tilan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, ja syntyy tarve kehittää olemassa olevaa rakennuskantaa. Varmistaakseen sujuvan korjausrakentamisen tai rakennusten kehitysprosessin, rakennusliikkeet tarvitsevat tiedon sijoittajan tavoitteista ja kiinteistöstrategiasta, ja sijoittaja tarvitsee rakennusliikkeen teknistä tietotaitoa ja kustannustietoa. Kiinteistökehityksestä ja kiinteistökehitysprosessista sekä yhteistyön eri näkökulmista on paljon kirjallisuutta. Tämän tutkimuksen uutuusarvo liittyy rakennusliikkeen ja sijoittajan välisen yhteistyön tarkasteluun asuntojen kiinteistökehityshankkeiden alkuvaiheissa. Tarkastelu kohdistuu vaiheeseen, jossa rakennusliike ja sijoittaja aloittavat yhteistyön, määrittelevät projektin tavoitteet ja päättävät kuinka projektin ja yhteistyön suhteen jatketaan. Tätä vaihetta on kuvattu alternatives analysis -termillä. Työssä käytetään olemassa olevaa kirjallisuutta tarkasteltavan yhteistyön taustojen ymmärtämiseksi. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään kiinteistökehityshankkeiden pääsidosryhmät, kiinteistökehitysprosessi tapahtumasarjana sekä yhteistyön teoriaa. Kerättyä tietoa hyödynnetään ja syvennetään empiirisessä tutkimuksessa, jossa haastatellaan sijoittajia ja rakennusliikkeen edustajia puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Kirjallisuutta ja haastatteluita vertailemalla työ kuvailee rakennusliikkeen ja sijoittajan välistä yhteistyötä kiinteistökehityksen alternatives analysis -vaiheessa ja luettelee tähän yhteistyöhön liittyviä haasteita. Tutkimus osoittaa, että luottamus on yksi tärkeimmistä osatekijöistä yhteistyön aloituksessa, ja että kommunikaation parantamiselle on tarvetta usealla eri tasolla, mukaan lukien omien tarpeiden viestintä, kiinnostus toisen osapuolen näkökulmiin ja avoin asenne yhteistyössä

Asuminen kielialueittain Helsingissä - Harjoitustyö

Peer reviewe

Tehohoito aikuisen potilaan ja perheenjäsenten kokemana

Tehohoidossa oleminen on kriittisesti sairaalle potilaalle ja hänen perheenjäsenilleen haastava kokemus. Siihen liittyy monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia ja niillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Monet kokevat tehohoidon pelottavana ja epämiellyttävänä. Henkilökunta voi osaltaan lievittää negatiivisia kokemuksia ja tämän merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa tehohoitopotilaiden ollessa oletettavasti yhä enemmän hereillä hoitojaksonsa aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mistä tekijöistä rakentuu aikuisen potilaan tehohoitokokemus. Asiaa tarkasteltiin sekä potilaan että perheenjäsenten näkökulmasta heidän kokemuksiinsa pohjautuen. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista ja koostettua tietoa potilaiden ja perheenjäsenten tehohoitokokemuksesta hyödynnettäväksi kliiniseen hoitotyöhön. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Systemaattisen tiedonhaun avulla mukaan valikoitunut aineisto analysoitiin ja näin saatiin selville potilaan sekä perheenjäsenten tehohoitokokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Tyytyväisyyteen vaikuttivat monet, usein toisiinsa liitoksissa olevat tekijät: teho-osaston ympäristö, hoito ja henkilökunta, kommunikointi, fyysiset kokemukset, psyykkiset kokemukset sekä perheenjäsenten huomiointi. Opinnäytetyön kohderyhmänä ovat terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä tehohoitoa vastaamaan mahdollisimman hyvin potilaiden ja perheenjäsenten tarpeisiin ja niiden avulla voidaan lisätä tehohoidon laadukkuutta parantaen potilaskeskeistä hoitotyötä

Opetusvideo: Raskausdiabetes - opetusvideo hoitotyön opiskelijoille

Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuus, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Raskausdiabetesta seulotaan Käypä hoito -suositusten mukaisesti sokerirasituskokeen avulla. Vuonna 2019 Suomessa odottavista äideistä 20,6 % sai poikkeavan tuloksen sokerirasituskokeessa. Raskausdiabetes yleistyy vuosi vuodelta. Tätä ilmiötä selittävät muun muassa odottavien äitien lisääntynyt ylipaino, vähäinen liikunta sekä nouseva ikä. Sokerirasituskokeen avulla tehtävä seulonta on tärkeää, sillä raskausdiabeteksella on merkittäviä vaikutuksia sikiön ja odottavan äidin terveyteen. Raskausdiabeteksen hoitona on ensisijaisesti ruokavalio- ja elintapahoito, mutta tarvittaessa käytetään lääkehoitoa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena projektina, jonka tuotteena valmistui video raskausdiabeteksen hoitopolusta. Tuotteen tilaajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa hoitotyön opiskelijoille opetusmateriaaliksi soveltuva video raskausdiabeteksesta ja sen hoidosta. Tavoitteena oli lisätä hoitotyön opiskelijoiden osaamista raskausdiabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu raskausdiabeteksen Käypä hoito –suosituksiin ja lähteinä on käytetty myös näyttöön perustuvia hoito- ja lääketieteellisiä tutkimuksia sekä alan kirjallisuutta. Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin raskausdiabeteksen riskitekijöitä, ennaltaehkäisyä ja diagnosointia. Tietoperustassa oli tarkasteltavana myös raskausdiabeteksen ruokavalio- ja elintapaneuvonta sekä lääkehoito. Lopuksi opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin raskausdiabeteksen vaikutuksia sikiöön ja odottavaan äitiin, synnytykseen ja vastasyntyneen hoitoon sekä synnytyksen jälkeiseen aikaan. Jatkotutkimuksia voisi työstämme kehittää esimerkiksi tuottamalla opetusvideoita, jotka keskittyisivät tarkemmin johonkin raskausdiabeteksen hoidon osa-alueeseen kuten elämäntapaohjaukseen, eri lääkevaihtoehtoihin tai raskausdiabeteksen ennaltaehkäisyyn. Jatkokehittämisehdotuksena voisi myös toteuttaa tuottamaamme opetusvideoon soveltuvan tehtäväpaketin, jossa kerrattaisiin videolla esitettyä tietoa.https://www.youtube.com/watch?v=PjYE7da9-YU Videon kestoaika on 12 minuuttia

Tehohoito aikuisen potilaan ja perheenjäsenten kokemana

Tehohoidossa oleminen on kriittisesti sairaalle potilaalle ja hänen perheenjäsenilleen haastava kokemus. Siihen liittyy monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia ja niillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Monet kokevat tehohoidon pelottavana ja epämiellyttävänä. Henkilökunta voi osaltaan lievittää negatiivisia kokemuksia ja tämän merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa tehohoitopotilaiden ollessa oletettavasti yhä enemmän hereillä hoitojaksonsa aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mistä tekijöistä rakentuu aikuisen potilaan tehohoitokokemus. Asiaa tarkasteltiin sekä potilaan että perheenjäsenten näkökulmasta heidän kokemuksiinsa pohjautuen. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista ja koostettua tietoa potilaiden ja perheenjäsenten tehohoitokokemuksesta hyödynnettäväksi kliiniseen hoitotyöhön. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Systemaattisen tiedonhaun avulla mukaan valikoitunut aineisto analysoitiin ja näin saatiin selville potilaan sekä perheenjäsenten tehohoitokokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Tyytyväisyyteen vaikuttivat monet, usein toisiinsa liitoksissa olevat tekijät: teho-osaston ympäristö, hoito ja henkilökunta, kommunikointi, fyysiset kokemukset, psyykkiset kokemukset sekä perheenjäsenten huomiointi. Opinnäytetyön kohderyhmänä ovat terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä tehohoitoa vastaamaan mahdollisimman hyvin potilaiden ja perheenjäsenten tarpeisiin ja niiden avulla voidaan lisätä tehohoidon laadukkuutta parantaen potilaskeskeistä hoitotyötä