Kouluerot puntarissa : resurssit ja sosioekonominen profiili

peerReviewe

PISA 18 : talousosaaminen

PISA-tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) toteutettiin vuonna 2018 seitsemännen kerran. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n (Organisation for Economic and Cultural Development) toteuttaman tutkimusohjelman tarkoituksena on etsiä vastauksia siihen, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat tai sen juuri päättäneet 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän sekä tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi. Suomi osallistui vuoden 2018 tutkimuksessa ensi kertaa talousosaamisen (Financial Literacy) arviointiin, joka oli tarjolla kansainvälisenä vaihtoehtona. Talousosaamisen arviontiin on voinut osallistua vuodesta 2012 alkaen, eli se oli nyt tarjolla kolmatta kertaa. Talousosaamisen arviointiin osallistui 20 maata, joista 13 oli OECD:n kuuluvaa ja 7 niin kutsuttua partnerimaata.nonPeerReviewe

Pisa 2018 talousosaaminen

PISA-tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) toteutettiin vuonna 2018 seitsemännen kerran. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n (Organisation for Economic and Cultural Development) toteuttaman tutkimusohjelman tarkoituksena on etsiä vastauksia siihen, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat tai sen juuri päättäneet 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän sekä tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi. Suomi osallistui vuoden 2018 tutkimuksessa ensi kertaa talousosaamisen (Financial Literacy) arviointiin, joka oli tarjolla kansainvälisenä vaihtoehtona. Talousosaamisen arviontiin on voinut osallistua vuodesta 2012 alkaen, eli se oli nyt tarjolla kolmatta kertaa. Talousosaamisen arviointiin osallistui 20 maata, joista 13 oli OECD:n kuuluvaa ja 7 niin kutsuttua partnerimaata

Financial literacy among Finnish adolescents in PISA 2018 : the role of financial learning and dispositional factors

The aim or the present study was to examine the relative importance of financial education in school and families and dispositional factors (competitiveness, work mastery, meta-cognition) in predicting financial literacy among Finnish adolescents. The data on the 4328 Finnish 15-year-olds was drawn from the PISA 2018 assessment. Financial literacy was measured by tests, and financial education and dispositional factors were assessed by adolescent questionnaires. First, the results showed that financial education in school was positively associated with adolescents’ financial literacy skills, whereas parental involvement in financial matters did not relate or related negatively to financial literacy scores. Second, dispositional factors, such as competitiveness, work mastery, and meta-cognition (effective strategies to understand/remember information, to summarize information, and to evaluate source credibility) were the strongest positive predictors of the financial literacy scores. Overall, the present study emphasizes that certain social factors (schools and families) and especially dispositional characteristics (personality/motivation and critical thinking/learning strategies) may shape the development of the financial skills of adolescents.peerReviewe

School and family environments promote adolescents’ financial confidence : Indirect paths to financial literacy skills in Finnish PISA 2018

This study investigates the associations of adolescents’ financial socialization factors—financial education in school and families—with financial confidence (i.e., confidence in using financial and digital financial services). In addition, we examine how financial socialization factors indirectly relate to financial literacy skills through financial confidence and the role of demographic factors (adolescent gender, grade level, parental education, family wealth) on financial socialization, financial confidence, and financial literacy scores. We used data on the 4,328 Finnish 15-year-olds participating in the 2018 Programme for International Student Assessment (PISA). We measured financial literacy by cognitive test items and assessed financial socialization and financial confidence by adolescent questionnaires. First, the results showed that financial education in school positively predicted adolescents’ confidence in using financial and digital financial services. Second, financial education at schools and in families indirectly predicted students’ financial literacy through confidence in using digital financial services. Third, older adolescents were more exposed to financial education at school and in families, whereas adolescents from wealthier families and girls (vs. boys) were exposed to a more frequent discussion of financial matters with parents at home. Furthermore, the boys were more confident in using financial services than the girls, although the financial literacy score did not differ by gender; older adolescents were more confident in using financial services and achieved better financial literacy than younger ones. Finally, higher parental education in the family related to higher financial literacy but not to higher financial confidence, whereas family wealth was related to higher financial confidence but not financial literacy.peerReviewe

Millä eväillä osaaminen uuteen nousuun? PISA 2012 -tutkimustuloksia

OECD:n PISA 2012-tutkimuksen pääraportti tarkastelee suomalaista perusopetusta ja sen tuloksia kymmenestä eri näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina on toistakymmentä suomalaista koulutusalan ammattilaista. OECD-maista Suomi sijoittui matematiikassa kuudenneksi, lukutaidossa kolmanneksi ja luonnontieteissä toiseksi. Matematiikan, lukutaidon ja luonnontieteiden osaaminen oli kuitenkin selvästi heikentynyt aiempiin PISA-tutkimuksiin verrattuna. Artikkeleissa heikentyneeseen osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä haetaan oppilaiden asenteiden, motivaation, uskomusten ja ajankäytön muutoksista. Artikkeleissa käsitellään myös opetusjärjestelyihin, koulujen toimintaympäristöön, ohjaukseen, opiskeluilmastoon ja resursseihin liittyviä tekijöitä

PISA 18 : ensituloksia. Suomi parhaiden joukossa

PISA toteutettiin vuonna 2018 seitsemännen kerran. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD:n, Organisation for Economic and Cultural Development) toteuttaman tutkimusohjelman tarkoituksena on etsiä vastauksia siihen, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat tai sen juuri päättäneet 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän sekä tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi. PISA painottaa nuorten valmiuksia hyödyntää osaamistaan jatko-opinnoissa, erilaisissa työtehtävissä ja vaihtelevissa arkielämän tilanteissa. Ensitulosten raportissa tarkastellaan erityisesti lukutaidon osaamista, mutta myös matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Lisäksi tuodaan esiin joitain oppimisen kannalta keskeisiä taustatekijöitä ja muuttujia. Talousosaamisen tulokset raportoidaan OECD:n linjauksen mukaisesti erillisessä raportissa kevään 2020 aikana. Vuoden 2018 PISA-tutkimukseen osallistui yhteensä 79 maata ja aluetta (taulukko 1.1). Näistä 37 oli OECD-maita ja 42 niin kutsuttuja partnerimaita tai valtioiden sisäisiä alueita tai kaupunkeja.nonPeerReviewe