Viranomaiset ja elinkeinoelämä samassa veneessä : miten parannamme tiedonkulkua suuronnettomuustilanteissa ja niihin varautumisessa?

Suuronnettomuuksien hallinta on varsin ajankohtainen tutkimusalue niin kansainvälisesti kuin meillä Suomessa. Jotta onnettomuustilanteessa toimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku olisi onnistunutta ja tehokasta, osapuolten on välttämätöntä aikaansaada ajantasainen ja oikea kuva siitä, mitä on tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan. Julkaisu perustuu Ahma insinöörit Oy:n ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteistyönä tehdyn tutkimushankkeen tuloksiin, jotka pohjautuvat suomalaisten turvallisuuden huippuasiantuntijoiden näkemykseen. Hankkeen asiantuntijat edustivat eri hallinnonalojen viranomaisia, elinkeinoelämää sekä muita suuronnettomuuskontekstiin kiinteästi liittyviä sidosryhmiä. Tiedonkulun haasteiden tunnistamisen lisäksi asiantuntijat nostivat esiin ratkaisuja ja parannusehdotuksia, joiden avulla elinkeinoelämän ja ympäröivän yhteiskunnan vahingot voidaan aiempaa tehokkaammin estää tai minimoida. Tulosten pohjalta syntyi yksitoista toimenpidesuositusta tiedonkulun parantamiseksi suuronnettomuustilanteissa ja niihin varautumisessa. Tulokset on tarkoitettu työkaluksi suuronnettomuuksiin varautumiseen ja niissä toimimiseen. Vaikka tässä julkaisussa keskitytään lähinnä elinkeinoelämän suuronnettomuuksiin liittyviin erityistilanteisiin, tulokset palvelevat myös muissa eri toimijoiden yhteistoiminnallisuutta vaativissa tilanteissa

Kansainvälisiä ja kotimaisia kokemuksia cultural planning -menetelmästä : Kulttuurilähtöisen kaupunkikehittämisen mahdollisuudet suomalaisilla kaupunkiseuduilla. Loppuraportti 1/2017

siirretty Doriast

Hankinnat osana kuntien elinvoiman johtamista

Kuntien ja kuntayhtymien julkiset hankinnat ovat laajuudessaan erittäin merkittävä tekijä sekä kunnan talouden, asukkaiden, yritysten että kuntapalvelujen näkökulmasta. Paitsi toimintakyvyn säilyttämiseksi ja palveluvelvoitteiden täyttämiseksi, niitä voidaan käyttää nimenomaisesti myös elinvoimajohtamisen välineenä. Kuntien hankinnat (KUHA) -hankkeen loppuraportissa on jäsennetty tätä mahdollisuutta kuuden pilottikunnan aineiston avulla ja hahmotettu, mitä kunta-alan hankintoihin kytkeytyvä elinvoimajohtaminen voisi olla. KUHA-hanke on ollut osa suurempaa Kuntaliiton ”Elinvoiman eväät” -hankekokonaisuutta. Elinvoimalla on monta ulottuvuutta: kunnan talous, asukkaat, yritykset ja kuntapalvelut. Tästä syystä myös elinvoiman johtaminen kiinnittyy useisiin kokonaisuuksiin, joissa kunnan tulisi yksin tai yhdessä muiden kanssa kyetä säilyttämään toiminta- ja kilpailukykynsä uudistumalla ja kehittymällä. Elinvoiman eväät ovat hajallaan, mutta niitä voi silti organisoida johdettavissa olevaan muotoon

Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 : menestyksen eväät tulevaisuudessa. Hankkeen loppuraportti

”Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 – menestyksen eväät tulevaisuudessa” -projekti toteutettiin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa vuosina 2006-2008. Opetusministeriön rahoittaman ESR-tutkimuksen kohteena oli yhteiskunnallisen muutoksen ja murrosajan vaikutukset yleissivistykseen ja osaamiseen työelämässä vuonna 2030. Projektissa on kehitetty ja monipuolistettu ennakointimenetelmiä sekä tuotettu koulutusjärjestelmän toimijoille uusia ajatuksia ja uutta materiaalia tulevaisuuden päätöksenteon tueksi, toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi ja uusien toimintamallien ja -tapojen löytämiseksi

Proteiinikysymys ja sen ratkaisumahdollisuudet Suomessa : Systeeminen tarkastelu sekä kirjallisuuskatsaus järjestelmän nykytilasta ja muutospoluista

Tämä kirjallisuusselvitys on osa ScenoProt-hanketta (Novel Protein Sources for Food Security), joka kuuluu Strategisen Tutkimuksen Neuvoston (STN) tutkimusohjelmaan “Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi”. Raportissa tarkastellaan Suomen proteenituotannon, -jalostuksen ja -kulutuksen muutosten mahdollisuuksia vuoteen 2030 mennessä systeemisestä näkökulmasta. Muutossuuntina hahmottuvat olemassa olevien proteiinilähteiden käytön tehostaminen ja uudenlainen käyttötapa tai uusien, vähän käytettyjen proteiinilähteiden nykyistä laajempi hyödyntäminen. Yhteiskunnallisesti merkittävänä ongelmana pidetään ns. täydennysvalkuaista eli soijan käyttöä sika- ja siipikarjatalouden rehuissa. Myös kasvisproteiinin nykyistä laajempaa käyttöä kuluttajatuotteissa pidetään toivottavana kehityssuuntana. Raportissa tarkastellaan näiden tavoitteiden saavuttamista edistävien muutospolkujen osatekijöitä ja niiden muodostamaa kokonaisuutta muun muassa MLP-viitekehyksen (Multi Level Perspective) avulla