Crohnin taudin suolikirurgia

English summar

Surgical recurrence in Crohn's disease : a comparison between different types of bowel resections

To compare recurrence frequency and location between different types of bowel resections in Crohn's disease patients. This was a retrospective study of consecutive patients undergoing bowel resection for Crohn's disease between 2006 and 2016. Type of primary operation was recorded and grouped as ileocolic resection, small bowel resection, segmental colon resection with colocolic anastomosis or colorectal anastomosis, colectomy with ileorectal anastomosis, or end stoma operation. Binary logistic regression was used to compare surgical recurrence frequency between groups. We also investigated how Crohn's disease location at reoperations was related to the primary bowel resection type. Altogether, 218 patients with a median follow-up of 4.7 years were included in our study. Reoperation was performed in 42 (19.3%) patients. The risk of reoperation using the ileocolic resection group as reference was the following: small bowel resection (odds ratio (OR) 2.95, 95% confidence interval (CI) 1.01-8.66; P = 0.049), segmental colon resection with colocolic or colorectal anastomosis (OR 6.20, 95% CI 2.04-18.87; P = 0.001), colectomy with ileorectal anastomosis (OR 26.57, 95% CI 2.59-273.01; P = 0.006), and end stoma operation (OR 4.62, 95% CI 1.90-11.26; P = 0.001). In case of surgical recurrence, the reoperation type and location correlated with the primary bowel resection type. Reoperation frequency in Crohn's disease is lower after ileocolic resection than after other types of bowel resections. Surgical recurrence in Crohn's disease tends to maintain the disease location of the primary operation. One third of Crohn's patients undergoing an end stoma operation will still need new bowel resections due to recurrence.Peer reviewe

Clinical practice selectively follows acute appendicitis guidelines

Peer reviewe

Crohnin taudin kirurginen hoito

Background: Crohn’s disease (CD) is a chronic inflammatory bowel disease that can affect any part of the gastrointestinal tract. It most commonly affects the terminal ileum and causes transmural inflammation of the bowel wall resulting in stenosis, fistula or abscess formation. Medication is the treatment of choice for CD, although most patients will require surgery at some point as a result of the disease. Aims: We compared preoperative magnetic resonance enterography (MRE) findings with surgical findings. We also assessed whether the presence of inflammatory activity at the bowel resection margin affected postoperative anastomotic complications in CD patients. Our study evaluated the risk factors for anastomotic recurrence after primary ileocaecal resection and compared surgical recurrence after different types of bowel resection in CD patients. Patients and methods: Our patient sample comprised of 249 consecutive CD patients undergoing surgery at the Helsinki University Hospital during 2006 and 2016. We applied a series of inclusion criteria to each study. Study I consisted of 55 patients who underwent preoperative MRE within the four months preceding surgery between 2011 and 2015. Study II consisted of 70 patients with available bowel resection margins operated on between 2011 and 2015. Study III consisted of 101 patients submitted to primary ileocaecal resection. Study IV consisted of all CD patients undergoing bowel resection with available postoperative follow-up information, yielding 218 patients. Results: Preoperative MRE sensitivity compared to surgical findings was 100%, 77.8% and 80.0% while the specificity was 77.8%, 83.8% and 90.0%, respectively, for stenosis, fistula and abscess and calculated per patient. The operative plan was modified for 7 patients due to an erroneous preoperative MRE diagnosis of lesions compared to surgical findings. The MRE diagnosis did not agree with the surgical findings for 36 lesions. Furthermore, adhesions were responsible for 44.4% of the incorrect MRE diagnoses. 46 patients (65.7%) had inflammatory activity in the bowel resection margin. Postoperative complications were detected in 14 patients (20%), among whom 3 (4.3%) experienced anastomotic complications. The presence of inflammatory activity in the bowel resection margin did not significantly influence the occurrence of anastomotic complications. Among 101 patients undergoing primary ileocaecal resection in our unit, 9 patients were excluded from analysis due to a follow-up of < 1 year. An end-to-end hand-sewn anastomosis was performed on 96.7% of the patients. Anastomotic recurrence occurred in 12 patients (13%). Urgent surgery, stapled anastomosis and the need for postoperative steroids emerged as risk factors for anastomotic recurrence. The frequency of surgical recurrence according to the type of the primary operation performed was as follows: 14 patients (10.1%) after an ileocolic resection, 6 patients (25.0%) after a small bowel resection, 7 patients (41.2%) after a segmental colon resection with colocolic anastomosis or left colon resection, 3 patients (75.0%) after a colectomy with ileorectal anastomosis and 12 patients (34.3%) after an end stoma operation. The CD location at the reoperation correlated with the location of the primary operation. Conclusions: MRE represents a useful preoperative diagnostic tool for CD, although the presence of intra-abdominal adhesions may cause incorrect diagnosis using MRE. Inflammatory activity at the resection margins did not significantly influence the development of postoperative anastomotic complications, encouraging the use of bowel-sparing surgical techniques for CD. After primary ileocaecal resection, we found a 1.1% anastomotic recurrence rate at 1 year. Hand-sewn anastomosis with an opening of the bowel antimesenteric border appears to be a safe choice after ileocolic resection. In addition, ileocolic resection carries a lower risk of surgical recurrence than other types of bowel resections for CD.Tausta: Crohnin tauti on tulehduksellinen suolistosairaus, joka voi esiintyä missä tahansa kohtaa ruoansulatuskanavaa suusta peräaukkoon. Tavallisin sijainti on ohutsuolen loppuosa. Crohnin taudissa tulehdus kattaa suolen seinämän kaikki kerrokset. Tulehdus voi aiheuttaa suolen ahtaumaa. Tulehdus voi myös syövyttää suolen seinämään aukon. Tämän seurauksena voi kehittyä märkäpesäkkeitä vatsaonteloon tai syntyä poikkeavia yhdyskäytäviä eli fisteleitä viereiseen suolen mutkaan tai viereisiin elimiin kuten emättimeen ja virtsarakkoon. Crohnin tautia hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, mutta suurin osa potilaista tarvitsee jossain vaiheessa leikkaushoitoa tautiin liittyvien ongelmien vuoksi. Tavoitteet: Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin ennen leikkausta tehdyn magneettikuvauksen (MRE) kykyä löytää leikkauksessa todetut ahtaumat, fistelit ja märkäpesäkkeet. Toisessa osatyössä tutkittiin suolen osapoiston yhteydessä jäljelle jääneen leikkauspinnan mikroskooppisen tulehduksen yhteyttä leikkauksen jälkeisiin suolisaumassa ilmaantuviin komplikaatioihin. Kolmannessa osatyössä selvitettiin riskitekijöitä Crohnin taudin muutosten uusiutumiselle suolisaumassa ohutsuolen loppupään typistyksen (ns. ileokekaalinen suolentypistys) jälkeen. Neljännessä osatyössä vertailtiin riskiä joutua uusintaleikkaukseen Crohnin taudin uusimisen vuoksi erilaisten suolentypistysten jälkeen. Potilaat ja menetelmät: Aineiston perustan muodosti Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006-2016 Crohnin taudin vuoksi leikatut peräkkäiset 249 potilasta. Ensimmäisessä osatyössä analysoitiin ennalta suunniteltuun leikkaukseen vuosina 2011-2015 tulevat 55 potilasta, joille oli tehty MRE-kuvaus neljän kuukauden sisällä ennen leikkausta. Toisessa osatyössä tutkittiin 70 leikattua potilasta vuosilta 2011-2015, joilta suolen leikkauspinnan näyte oli saatavilla. Kolmanteen osatyöhön otettiin mukaan kaikki Crohnin taudin vuoksi ensimmäiseen ileokekaalisen suolentypistykseen joutuneet potilaat ajalta 2006-2016. Neljäs osatyö sisälsi aineistosta ne suolentypistyksen vaatineet 218 potilasta, joilta leikkauksenjälkeistä seurantatietoa oli saatavilla. Tulokset: Ennen leikkausta suoritetun MRE-kuvauksen sensitiivisyys oli 100%, 77.8% ja 80.0% ja spesifisyys oli 77.8%, 83.8% ja 90.0% ahtaumille, fistelille ja märkäpesäkkeille. MRE-löydös ei vastannut leikkauslöydöstä 36 muutoksessa, mikä aiheutti seitsemällä potilaalla leikkauksen muuttumisen alun perin suunnitellusta. Kiinnikkeet selittivät 44.4% virheellisistä MRE-löydöksistä. 46 potilaalla (65.7%) havaittiin tulehdusta suolen leikkauspinnalla. 14 potilaalle (20.0%) ilmaantui leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita, näistä kolmessa (4.6%) oli kyseessä suolisauman komplikaatio. Suolen leikkauspintaan jääneellä tulehduksella ei tilastollisesti ollut merkittävää yhteyttä leikkauksen jälkeisiin suolisauman komplikaatioihin. 101 potilaalle tehtiin ensimmäinen ileokekaalinen suolentypistys tutkimuksen ajanjaksolla, mutta 9 tapausta suljettiin pois analyysistä lyhyen seuranta-ajan vuoksi. Pää-päätä vasten käsin ommeltu suolisauma tehtiin 96.7%:lle potilaista. Taudin uusinta suolisaumassa todettiin 12 potilaalla (13.0%). Koneellisesti tehty suolisauma, päivystysleikkaus ja kortisonilääkityksen tarve leikkauksen jälkeen olivat merkittäviä riskitekijöitä taudin uusiutumiselle suolisaumassa. Suolentypistyksen jälkeen todettiin uusintaleikkaustarve Crohnin taudin uusimisen vuoksi yhteensä 42 potilaalla (19.3%). Uusintaleikkaukseen oli joutunut 14 (10.1%) potilasta ileokoolisen suolentypistyksen jälkeen, 6 (25.0%) potilasta ohutsuolentypistyksen jälkeen, 7 (41.2%) potilasta paksusuolentypistyksen jälkeen, 3 (75%) potilasta peräsuolen säästävän paksusuolenpoiston jälkeen ja 12 (34.3%) potilasta pääteavanneleikkauksen jälkeen. Johtopäätökset: MRE on hyödyllinen Crohnin tautia sairastavien leikkauksen suunnittelussa, mutta kiinnikkeet voivat aiheuttaa virheellisiä MRE-löydöksiä. Mikroskooppinen tulehdus suolen leikkauspinnassa ei vaikuta merkittävästi leikkauksen jälkeiseen suolisauman komplikaatioon, joten tutkimuksen tulos puoltaa suolen pituutta säästävää leikkaushoitoa. Vuoden kohdalla ensimmäisen ileokekaalisen suolentypistyksen jälkeen taudin uusiutumisen riski suolisaumassa on vain 1.1%. Pää-päätä vasten käsin ommeltu suolisauma vaikuttaa olevan turvallinen vaihtoehto Crohnin taudissa. Uusintaleikkausriski on pienin ileokoolisen suolentypistyksen jälkeen

Risk factors for proctectomy in consecutive Crohn's colitis surgical patients in a reference colorectal centre

Purpose Crohn's colitis carries a risk for permanent stoma with extirpation of the rectum. We aimed to estimate the proctectomy rate and identify risk factors for proctectomy in patients with Crohn's colitis. Methods For this study, we retrospectively reviewed data from consecutive patients with Crohn's disease (CD) affecting the colon or anorectal region undergoing bowel resection in a reference colorectal centre between 2006 and 2016. The cumulative risk for proctectomy was calculated using the Kaplan-Meier curve. We used univariate and multivariate logistic regression analyses to determine independent risk factors for proctectomy. Outcomes after proctectomy concerning reoperation frequency and perineal wound healing are also described. ResultsIn total, this study included 125 patients. Proctectomy was performed in 36 patients (28.8%), of whom 14 patients (38.9%) experienced perineal wound healing problems. The rates of proctectomy were 5.6% and 32.0% 10 and 20 years after CD diagnosis, respectively. Female gender (odds ratio (OR) 3.375, 95% confidence interval (CI) 1.304-8.733, P=0.012), disease duration (OR 1.067, 95% CI 1.011-1.126, P=0.018) and history of perianal disease (OR 3.160, 95% CI 1.215-8.219, P=0.018) were independent risk factors for a proctectomy procedure, whereas thiopurine medication (OR 0.170, 95% CI 0.060-0.486, P=0.001) was an independent protective factor for proctectomy. Conclusions The duration of Crohn's disease, female gender and a history of perianal disease were significant risk factors for a proctectomy procedure. Future research should examine whether immunosuppressive and biological medications reduce the risk for proctectomy.Peer reviewe