Prognosis of Male Lower Urinary Tract Symptoms and Associated Mortality

Miesten virtsaamisoireet ovat yleisiä ja niiden esiintyvyys kasvaa iän myötä. Oireista aiheutuva haitta on ensisijainen syy hoitoon hakeutumiseen. Myös oireiden spontaani lievittyminen on yleistä johtuen oireiden monisyisestä etiologiasta. Virtsaamisoireet ovat yhteydessä useisiin sairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin, metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen. Näiden yhteyksien takia virtsaamisoireet saattavat toimia ennusteellisena tekijänä ennenaikaiselle kuolemalle. Toistaiseksi selvittämättömien syy-seuraussuhteiden sekä ikääntymisen ja liitännäissairauksien takia virtsaamisoireiden merkitys kuolleisuuden ennustetekijänä on kuitenkin epäselvä. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli havainnoida muutoksia yleisen virtsaamisoireen – virtsaamispakon – aiheuttamassa haitassa keski-ikäisistä ja vanhemmista miehistä koostuvassa väestöpohjaisessa kohortissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä toistettujen määritysten avulla samassa kohortissa. Oireisiin liittyvän haitan roolia kuolleisuuden ennustetekijänä arvioitiin erikseen ja lopuksi testattiin virtsaamisoireiden käyttökelpoisuutta kuoleman ennustetekijänä käyttämällä koneoppimismallia (random forest). Tämä väitöskirja on osa TAMUS-tutkimusta (Tampere Ageing Male Urologic Study). Tutkimus alkoi vuonna 1994, jolloin kohortti sisälsi 50-, 60- ja 70-vuotiaat miehet Pirkanmaan alueelta. Kohorttia seurattiin toistetuilla kyselykierroksilla vuosina 1994, 1999, 2004, 2009 ja 2015. Tutkimukseen lisättiin nuorempi 30-, 40- ja 50-vuotiaita sisältävä kohortti vuonna 2004. Kyselykierroksilla käytetty kysely sisälsi kysymyksiä virtsaamisoireista sekä sosiodemografisista, antropometrisistä ja käyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä sekä sairauksista. Virtsaamisoireita arvioitiin Danish Prostatic Symptom Score (DAN-PSS-1) kyselyllä. Lääkitystä koskevat tiedot saatiin kattavasta valtakunnallisesta Kansaneläkelaitoksen (KELA) rekisteristä. Lisäksi tiedot kirurgisista toimenpiteistä saatiin Hoitoilmoitusjärjestelmästä (HILMO) ja kuolleisuudesta Tilastokeskuksen rekisteristä. Virtsaamispakon ja siihen liittyvän haitan arvioinnissa käytettiin sekä nuorempaa että vanhempaa kohorttia hyödyntäen vuosien 2004 ja 2015 kyselykierroksia. Logistista regressiota käytettiin tutkittaessa seurannan aikana lisääntyneelle haitalle altistavia riskitekijöitä. Kuolleisuuteen liittyvissä analyyseissä käytettiin vanhempaa kohorttia hyödyntäen toistettuja kyselykierroksia vuosilta 1994–2015. Aikariippuvaista Coxin regressiomallia käytettiin kuolleisuuteen liittyvissä analyyseissä. Random forest -algoritmejä kehitettiin ennustamaan viiden vuoden kuolleisuutta käyttäen tietoja virtsaamisoireista sekä sosiodemografisista, lääkinnällisistä ja elämäntapoihin liittyvistä muuttujia yksinään ja erilaisina yhdistelminä. Yhteensä 2,480 miestä oli mukana virtsaamispakon ja siihen liittyvän haitan analyyseissä. Näistä 1,056 (43 %) miehellä oli pysyvä lievä virtsaamispakko ja 132 (5 %) miehellä vähintään kohtalainen virtsaamispakko seurannan lopussa. Vähintään kohtalaista haittaa lievän virtsaamispakon vuoksi kärsivien miesten osuus oli pieni, 6 %. Sen sijaan 79 % miehistä, joilla oli vähintään kohtalainen jatkuva virtsaamispakko, ilmoitti myös kohtalaista haittaa. Useita muuttujia sisältävässä logistisessa regressiossa sydänsairaus, keuhkosairaus ja aikaisempi oireenmukainen lääkitys olivat yhteydessä virtsaamispakosta aiheutuvaan haittaan. Yhteensä 1,332 miestä sisällytettiin 21 vuoden seuranta-ajan analyyseihin koskien kuolleisuuden yhteyttä päiväaikaiseen tiheävirtsaisuuteen, yövirtsaamiseen (nokturia) ja virtsaamispakkoon. Monimuuttuja-analyyseissa päiväaikainen tiheävirtsaisuus ja yövirtsaaminen olivat yhteydessä kuolleisuuteen vastaavien vaarasuhteiden ollessa 1.42 (95 % LV 1.11-1.83) ja 1.38 (1.07-1.79). Kuolleisuuden ja virtsaoireiden yhteys oli merkitsevä vain analyyseissa, joissa oireet ja komorbiditeetit päivitettiin viiden vuoden välein. Herkkyysanalyyseissa, joissa käytettiin kiinteitä lähtötason tietoja, ei sen sijaan havaittu merkittävää yhteyttä. Yhteensä 1,167 miestä sisällytettiin oireen voimakkuuden ja haitan vaikutusta arvioiviin 24-vuoden seuranta-ajan analyyseihin. Monimuuttuja-analyysissä kohtalaiset ja vaikeat tyhjenemis- ja varastointioireet, päiväaikainen tiheävirtsaisuus ja virtsan pakkokarkailu olivat yhteydessä suurentuneeseen kuolleisuuteen riippumatta oireista aiheutuvasta haitasta: vastaavat vaarasuhteet 1.19 (1.00-1.40), 1.35 (1.13-1.62), 1.31 (1.09-1.58) ja 2.19 (1.42-3.37). Päiväaikainen tiheävirtsaisuus ja yövirtsaaminen olivat lievinäkin ilmetessään yhteydessä suurentuneeseen kuolleisuuteen riippumatta haitasta: vastaavat vaarasuhteet 1.31 (1.09-1.58) ja 1.52 (1.21-1.91). Yhteensä 2,663 miestä otettiin mukaan analyyseihin, joissa random forest - algoritmeja käytettiin kuoleman ennustamiseen. Algoritmille, joka sisälsi tiedon vain virtsaamisoireista, käyrän alainen pinta-ala oli 0.60 (0.52-0.69) viiden vuoden kuolleisuudelle. Laajennettu algoritmi, joka sisälsi tiedot virtsaamisoireista, lääkityksistä sekä elämäntapatekijöihin ja sosiodemografisiin liittyvistä tiedoista ylsi käyrän alaisen pinta-alan osalta tulokseen 0.73 (0.65-0.81) kun taas käyrän alainen pinta-ala algoritmille ilman tietoja virtsaamisoireista oli 0.71 (0.62-0.78). Vastaavasti sensitiivisyydet olivat 0.74 ja 0.58 ja spesifisyydet 0.60 ja 0.74. Havaintojen perusteella pysyvät virtsaamisoireet ovat miesten keskuudessa yleisiä ja tyypillisesti lieviä ja hyvin siedettyjä. Vaikeampiasteiset oireet ovat yhteydessä lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen ja päiväaikainen tiheävirtsaisuus sekä yövirtsaus ovat mahdollisia kuolleisuuden riskitekijöitä jopa lievinä oireina. Vaikka vaikeammat oireet aiheuttavat tyypillisesti merkittävää haittaa, haitan aste ei ole yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Potilastyössä toistetut oirekartoitukset ovat kriittisessä roolissa havainnoitaessa kliinisesti merkittäviä pitkäaikaisia oireita, jotka usein liittyvät heikentyneeseen terveydentilaan. Virtsaamisoireiden rooli ennenaikaisen kuoleman ennustetekijänä vaikuttaa vähäiseltä, jos potilaan esitiedot on kattavasti selvitetty. Näin ollen virtsaoireiden hoitoon tulisi sisällyttää miesten yleisen terveyden ja taustasairauksien kartoitus.Lower urinary tract symptoms (LUTS) are common among men and their prevalence increases with age. The primary reason for seeking care is the bother associated with such symptoms. While the symptoms of LUTS tend to progress with age, spontaneous resolution is also common due to their multifactorial nature. LUTS is associated with various health conditions such as cardiovascular diseases, metabolic syndrome, and diabetes. Through its association with various comorbidities, LUTS may serve as a potential prognostic factor for premature death. However, due to very uncertain cause-and-effect relationships and the confounding effect of ageing and associated health problems, the relevance of LUTS as a prognostic factor for mortality remains unclear. The primary aim of this thesis was to evaluate the long-term patterns of some of the most common male LUTS, their impact on bother, and associated mortality in a population-based cohort of middle-aged and older men. The analyses were based on repeated assessments during a follow-up spanning over two decades. The secondary aim was to test the usefulness of male LUTS as a predictor for premature death using one of the machine learning techniques, random forest (RF). The thesis is part of the Tampere Ageing Male Urologic Study (TAMUS). This study started in 1994 including a cohort of 50-, 60-, and 70-year-old men from Pirkanmaa Region (Finland). The cohort was followed-up with repeated questionnaires in 1994, 1999, 2004, 2009, and 2015. A younger cohort of 30-, 40- and 50-year-old men was added in 2004. The questionnaire included assessments of LUTS using the Danish Prostatic Symptom Score (DAN-PSS-1), as well as sociodemographic, anthropometric, and behavioral factors, and medical conditions. Data on medications were obtained from the comprehensive nationwide prescription database (Social Insurance Institution of Finland). Information on surgical procedures was retrieved from the Care Register for Social Welfare and Health Care (HILMO). Mortality data were obtained from Statistics Finland. To evaluate the course of one of the most common male LUTS – urinary urgency – and associated bother, we included both younger and older cohorts and utilized assessments from 2004 and 2015. Logistic regression was used to explore the risk factors of increased bother at follow-up. The older cohort was included to assess the association between various male LUTS and mortality utilizing repeated questionnaires between 1994 and 2015. Time-dependent Cox regression was utilized in mortality analysis. RF algorithms were moreover developed to predict mortality using LUTS, demographic, medical, and behavioral factors alone and in various combinations. A total of 2,480 men were included in the analysis concerning urgency and associated bother, assessing their possible adaptation. Of those men, 1,056 (43%) had persistent mild urgency and 132 (5%) persistent moderate or severe urgency at follow-up. The proportions of those experiencing moderate or severe bother due to persistent mild urgency was only 6%. However, 79% of men with persistent moderate or severe urgency reported at least moderate bother at follow-up. In multivariable-adjusted logistic regression, cardiac disease, pulmonary disease, and a history of medically treated symptoms were associated with bother. A total of 1,332 men were included in the analyses of the association between mortality and urinary urgency, daytime frequency, and nocturia in 21-year follow-up. In multivariable-adjusted analyses, daytime urinary frequency and nocturia were associated with mortality with hazard ratios (HR) of 1.42 (95% CI 1.11-1.83) and 1.38 (1.07-1.79) respectively. The associations were significant only in analyses where the symptoms and comorbidities were updated every five years while the sensitivity analyses with fixed baseline characteristics showed no significant associations. A total of 1,167 men were included in the analysis assessing the possible modifying effect of symptom severity and bother on mortality in a 24-year follow-up. In multivariable-adjusted analyses disregarding symptom-specific bother, overall voiding and storage LUTS, daytime frequency, and urgency incontinence were associated with increased mortality: the respective HRs were 1.19 (1.00-1.40), 1.35 (1.13-1.62), 1.31 (1.09-1.58) and 2.19 (1.42-3.37). In the analyses disregarding both symptom severity and bother, daytime frequency and nocturia were associated with increased mortality: the respective HRs were 1.31 (1.09-1.58) and 1.52 (1.21-1.91). A total of 2,663 men were included in the analysis using RF algorithms to predict death. An RF algorithm including information on LUTS only showed an area under the curve (AUC) of 0.60 (0.52-0.69) for five-year mortality. An expanded RF algorithm, including LUTS, medical history, and behavioral and sociodemographic factors, yielded an AUC 0.73 (0.65-0.81), while an algorithm excluding LUTS yielded an AUC 0.71 (0.62-0.78). The respective sensitivities were 0.74 and 0.58 and specificities 0.60 and 0.74. In conclusion, persistent male LUTS is common and typically mild and well-tolerated. Moderate and severe male LUTS is potential markers of ill health and risk factors of mortality. Furthermore, daytime urinary frequency and nocturia are potential mortality risk factors even as mild symptoms. Although more severe symptoms are associated with low trends of symptom adaptation, the bother caused by male LUTS is not a relevant predictor of mortality. In clinical practice, repeated assessments of LUTS are needed to identify clinically relevant and persistent symptoms, often associated with poor health. While it is unlikely that LUTS will improve the accuracy for predicting death if the patient’s background is well known, the management of male LUTS should include assessments of men’s general health and comorbidities

Do LUTS Predict Mortality? : An Analysis Using Random Forest Algorithms

Purpose: To evaluate a random forest (RF) algorithm of lower urinary tract symptoms (LUTS) as a predictor of all-cause mortality in a population-based cohort. Materials and Methods: A population-based cohort of 3143 men born in 1924, 1934, and 1944 was evaluated using a mailed questionnaire including the Danish Prostatic Symptom Score (DAN-PSS-1) to assess LUTS as well as questions on medical conditions and behavioral and sociodemographic factors. Surveys were repeated in 1994, 1999, 2004, 2009 and 2015. The cohort was followed-up for vital status until the end of 2018. RF uses an ensemble of classification trees for prediction with a good flexibility and without overfitting. RF algorithms were developed to predict the five-year mortality using LUTS, demographic, medical, and behavioral factors alone and in combinations. Results: A total of 2663 men were included in the study, of whom 917 (34%) died during follow-up (median follow-up time 15.0 years). The LUTS-based RF algorithm showed an area under the curve (AUC) 0.60 (95% CI 0.52–0.69) for five-year mortality. An expanded RF algorithm, including LUTS, medical history, and behavioral and sociodemographic factors, yielded an AUC 0.73 (0.65– 0.81), while an algorithm excluding LUTS yielded an AUC 0.71 (0.62–0.78). Conclusion: An exploratory RF algorithm using LUTS can predict all-cause mortality with acceptable discrimination at the group level. In clinical practice, it is unlikely that LUTS will improve the accuracy to predict death if the patient’s background is well known.Peer reviewe

Do men adapt to lower urinary tract symptoms? : An 11-year longitudinal study of male urinary urgency and associated bother

Peer reviewe

cip2a:n esiintyminen ja merkitys ennusteesees ruokatorven adenokarsinoomapotilailla

Ruokatorven adenokarsinooman ilmaantuvuus on nousussa ja taudin ennuste on useimmissa tapauksissa huono. CIP2A-proteiinin esiintyvyyden on todettu suurentuneen monissa syövissä kuten ruokatorven levyepiteelisyövässä. CIP2A-proteiinin esiintyvyys on myös esitetty olevan merkki syövän huonosta ennusteesta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää CIP2A-proteiinin esiintyvyys ruokatorven adenokarsinoomassa ja sen mahdollinen vaikutus ennusteeseen. Tutkimuksessa tutkittiin vuosina 1990-2007 Tampereen yliopistollisen sairaalassa ja Helsingin yliopistollisessa sairaalassa diagnosoitujen potilaiden koepalat. Näytteistä analysoitiin CIP2A-proteiinin ja c-MYC-proto-onkogeenin esiintyminen. Kontrollinäytteinä käytettiin kasvaimen vierestä otettua normaalia ruokatorven epiteeliä. CIP2A-proteiini oli kohtalaisesti tai vahvasti positiivinen 77,9 prosentissa syöpänäytteistä. c-MYC-proto-onkogeeni oli positiivinen 93,8 prosentissa syöpänäytteistä. Sekä CIP2A-proteiinin että c-MYC-proto-onkogeenin esiintyvyys olivat tilastollisesti merkityksellisesti suurentuneet syöpänäytteissä verrattuna normaaliin ruokatorven epiteeliin. Lisäksi CIP2A:n ja c-MYC:n esiintyvyyksien osalta ilmeni positiivinen yhteys toisiinsa nähden. CIP2A:n tai c-MYC:n esiintyvyydellä ei todettu olevan merkitystä eloonjäämisennusteeseen. Ainoastaan kasvaimen vaihe (stage) vaikutti merkittävästi eloonjäämisennusteeseen

Sauna habits/bathing and changes in lower urinary tract symptoms - Tampere Ageing Male Urologic Study (TAMUS)

OBJECTIVE: To evaluate the effect of sauna bathing on lower urinary tract symptoms (LUTS) in a Finnish population-based cohort. METHODS: A mail survey was sent to a population-based cohort of 50-, 60-, and 70-year-old men in 1994 followed by repeat questionnaires in 1999 and 2004. The evaluation of ten different types of LUTS was based on Danish Prostatic Symptom Score (DAN-PSS-1). The weekly frequency of sauna bathing was assessed in the first questionnaire and divided into three subgroups (0-1, 2, and ≥3). The prevalence, incidence, and remission rate of each LUTS was assessed based on the initial and follow-up assessments. In addition, the mean DAN-PSS-1 symptoms score, medication for LUTS, and operative treatment were determined at each time-point. Chi-square test, a linear-by-linear test, and binary logistic regression analysis were used to assess statistical significance. RESULTS: The population-based cohort included initially 3,163, men of whom 1,306 (41.3%) responded to all three questionnaire rounds and were included in the analysis. There was no clear association between sauna bathing frequency and prevalence of the nine LUTS, nor with incidence and remission rates. The only exception was feelings of incomplete emptying, with lower prevalence associated with frequent sauna bathing. There were no clear differences in the medications or operations for LUTS by sauna bathing habits. CONCLUSION: Based on our results, sauna bathing does not affect LUTS development or natural history in the long-term.acceptedVersionPeer reviewe