Puhesynteesi huoltovideolla arki- ja ammattikäyttäjien arvioimana

Tämän tutkielman tavoite on selvittää, miten ammattikäyttäjät ja arkikäyttäjät kokevat puhesynteesin käytön Oras Groupin termostaattihanan huoltoa ohjeistavalla videolla sekä arvioida tulosten perusteella puhesynteesin mahdollista käyttöönottoa ohjevideoissa tulevaisuudessa. Puhesynteesin keskeisinä arviointikriteereinä tutkielmassa toimivat luonnollisuus ja ymmärrettävyys. Nämä jaetaan alakäsitteisiin, joiden avulla puhesynteesin kokemista voidaan tarkastella yksityiskohtaisemmin. Vastauksia puhesynteesin käytöstä ohjevideolla saadaan kyselytutkimuksella, johon vastaavat ammatti- ja arkikäyttäjät. Puhesynteesin tutkimuksessa ohjevideoiden kautta esiin nousevat kuuntelukokemuksen rooli, informatiivisuus, audiovisuaalisuus sekä onnistuneen viestinnän kriteerit informaation välityksessä. Tutkielmassa tarkastellaan puhesynteesin roolia informaation onnistuneena välittäjänä. Määrittäjinä onnistuneelle viestinnälle toimivat kyselytutkimukseen vastanneiden henkilöiden kokemukset puhesynteesistä. Tutkielman päämenetelmänä käytetään kvantitatiivista kyselytutkimusta, jonka vastauksista lasketaan Mean Opinion Score (MOS). Huomioon otetaan myös vastaajien taustamuuttujat: ikä, sukupuoli ja englannin kielen taito, sekä itse puhesynteesin muuttujat: mies- ja naisääni. Näiden keskiarvoista suoritetaan lopuksi varianssianalyysi, jonka avulla tarkastellaan yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 146 henkilöä, 77 ammattikäyttäjien kyselyyn ja 69 arkikäyttäjien kyselyyn. Ammattikäyttäjät antoivat puhesynteesistä positiivisemman arvion kuin arkikäyttäjät. Puhesynteesin ymmärrettävyys oli hyvällä ja luonnollisuus hyväksyttävällä tasolla. Vanhimmat ikäluokat arvioivat puhesynteesin paremmaksi kuin nuoremmat, ja naiset antoivat puhesynteesistä paremman arvion kuin miehet. Englannin kielen taito oli tärkeä tekijä puhesynteesin arvioinnissa. Huonon englannin taidon omaavat vastaajat arvioivat puhesynteesin heikommaksi kuin hyvän englannin kielen omanneet vastaajat. Myös puhesynteesin äänellä oli merkittävä vaikutus puhesynteesin kokemisessa. Miesääni miellettiin vastaajien mukaan naisääntä parempana, niin kuuntelukokemuksena kuin informaation välittäjänäkin. Puhesynteesi sai hyvän arvion ammattikäyttäjien ja hyväksyttävän arvion arkikäyttäjien tuloksissa. Arkikäyttäjien arvion perusteella puhesynteesissä on vielä kehittämisen varaa ihmispuheen kaltaisuudessa sekä oikeaoppisessa puheessa ja puheen rytmittämisessä. Ammattikäyttäjät kokivat erityisesti puhesynteesin informatiivisuuden, kuuntelukokemuksen ja kuuntelun helppouden hyvänä. Puhesynteesin käyttöönotto ohjevideoissa on kyselyn tulosten perusteella mahdollista

Towards a listener model for predicting the overall listening experience

Listeners have different preferences when it comes to rating the overall listening experience while listening to music. Therefore, a listener model for predicting the overall listening experience must consider sensory, perceptual, cognitive and psychological aspects rather than solely rely on perception-based attributes (e. g. audio quality) of the music signal. In this work, a generic model framework is defined for modeling a listener while taking part in an auditory experiment. In addition, a subset of the model is used to describe algorithms for predicting the overall listening experience based on experimental results. Thereby, the results of two experiments are utilized to define a prediction algorithm for the cases of bandwidth-degradation stimuli and playback by different reproduction systems