Tiedon johtamisen merkitys alustatalouden kuluttajakaupassa

Tutkimuksessa selvitetään tiedon johtamisen merkitys alustatalouden kuluttajakauppaan keskittyneiden organisaatioiden toiminnassa. Oletuksena tutkimukselle on se, että tiedon johtamisella on ollut vaikutusta alustatalouden voimakkaaseen kehitykseen. Tutkimuksen pääkysymyk senä on, millä tavoilla tiedon johtamista hyödynnetään alustatalouden organisaatioiden toiminnassa. Tutkimuksen pääkysymykseen vastataan selvittämällä tiedon johtamisen eri osa-alueiden menetelmät, joita käytetään alustatalouden organisaatioissa. Tiedon johtamisen osa-alueet, joita tutkimuksessa tutkitaan ovat uuden tiedon luominen, tiedon siirtäminen sekä tiedonhallinta. Tutkimus on toteutettu, koska tiedon johtamista alustataloudessa oli tutkittu vähän eikä keskinäistä vertailua ollut ollenkaan, joten tutkimuksella on näin ollen uutuusarvoa. Tutkimus on toteutettu kirjallisuustutkielmana ja kirjallisuustutkielman tekemiseen on hyödynnetty Machi:n ja McEvoy:n 6 kohtaista mallia. Mallin ensimmäinen vaihe eli aiheen valinta suoritettiin ennen tutkimusaineiston hakemista. Tutkimusaineistoa haettiin pääasiallisesti kolmesta tietokannasta eli Andorista, ProQuestista ja Scopuksesta. Tämän jälkeen tutkimusaineistoon tutustuttiin tarkemmin ja valittiin aineistosta tutkimukseen parhaiten soveltuvat materiaalit. Keskeisimpänä teoriana tutkimuksessa ovat alustatalous sekä tiedon johtaminen. Tiedon johtamisesta käsiteltiin etenkin sen osa-alueisiin liittyvät menetelmät tarkasti läpi. Uuden tiedon luomisessa käsitellään data mining ja data extraction. Tiedonsiirron menetelmistä käsitellään ETL ja data pipeline -prosessit. Tiedonhallinnassa keskitytään tiedon varastointimuotoihin. Tutkimuksessa käsiteltäviä muotoja ovat database eli tietokanta, data warehouse ja data lake. Tutkimuksessa selvisi, että tiedon johtamisella on ollut vaikutusta alustatalouden kehitykseen, koska useissa alustatalouden organisaatioissa liiketoiminta perustuu asiakkailta kerättyyn tietoon. Tutkimuksen tuloksissa perehdyttiin eri tiedon johtamisen menetelmien vertailemiseen keskenään, joten tulosten avulla selviää, missä eri tapauksissa kannattaa hyödyntää mitäkin menetelmää. Jokaiselle menetelmälle löytyy oma käyttötarkoitus ja menetelmien sopivuus riippuu organisaation liiketoimintamallista. Tutkimuksen avulla saadaan laajempi käsitys, kuinka tiedon johtaminen vaikuttaa alustatalouden organisaatioissa