Graafitietokantojen sovelluksia: systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Tässä työssä kartoitetaan akateemisessa tutkimuksessa esiintyviä graafitietokantoja, niiden sovellusaloja sekä niihin liitettyjä hyötyjä ja haittoja. Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa tunnistettiin 111 kriteerit täyttävää artikkelia vuosilta 2017–2021. Artikkeleja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Graafitietokantojen sovellusaloja tunnistettiin 25. Sovellusaloilla tieto on tyypillisesti mallinnettavissa kompleksisina verkkoina. Yleisimpiä aloja olivat bioinformatiikka, sosiaaliset verkostot, tietoverkot ja geografinen tieto. Yksittäisistä graafitietokannoista ylivoimaisesti käytetyin oli Neo4j: se oli käytössä valtaosassa artikkelien sovelluksista. Muut graafitietokannat olivat edustettuna vähäisessä määrin aineistossa. Graafitietokantojen käytölle tunnistettiin kymmenen hyötyä. Yleisimmin mainitut hyödyt olivat graafikyselyiden ja algoritmien hyödyntäminen sekä graafitietokantojen soveltuvuus verkottuneelle datalle. Näiden jälkeen yleisimpinä hyötyinä tulivat selitysvoima erilaisissa analyyseissa, suorituskyky, visualisointiominaisuudet, tietokantakaavion joustavuus ja graafitietomallin ymmärrettävyys. Eri haittoja puolestaan tunnistettiin yhdeksän: haittoja mainittiin kuitenkin ylipäänsä huomattavasti hyötyjä harvemmin. Yleisimmin mainitut haitat olivat suorituskyky ja graafitietokantojen opettelu: molemmat oli mainittu kohtalaisen usein myös hyötynä. Tätä voi selittää sillä, että graafitietokantojen suorituskyvyssä on eroja eri sovellusten välillä: graafitietokantojen ja -kyselykielten koettu vaikeustaso taas riippuu tutkijoiden näkemyksistä. Lisäksi harvemmin mainittuja haittoja olivat muun muassa graafitietokantojen soveltumattomuus tietynlaiselle datalle ja alempi kypsyysaste verrattuna relaatiotietokantoihin

Desarrollo de un sistema web para la automatización del proceso de mapeo sistemático de la literatura, y validado mediante un marco de trabajo de calidad de uso basado en las normas ISO/IEC 25000 para mejorar el proceso de investigación en los docentes de la Universidad Técnica del Norte

Desarrollar un sistema web para la automatización del proceso de mapeo sistemático de literatura, y validado mediante un marco de trabajo de calidad de uso basado en las normas ISO/IEC 25000 para mejorar el proceso de investigación en los docentes de la Universidad Técnica del Norte.Se realizó un marco de teórico del proceso de mapeo sistemático de literatura y la tecnología usada, la cual sirvió como base para realizar el desarrollo del sistema web para la automatización del mapeo sistemático (SMS); el SMS cuenta con tres fases que son: (i) planificación de la revisión, (ii) identificación del estudio, (iii) extracción de datos y clasificación. El sistema web para la automatización del SMS permite realizar SMS de manera organizada y llevar acabo cada una de sus fases y generar un dataset de estudios para su análisis y un reporte del proceso realizado. El sistema web tiene una arquitectura orientada a microservicios, utilizando las tecnologías Apollo, Express, GraphQL, Neo4j, React, Bootstrap y la API Mendeley. Se utilizó Scrum como una metodología ágil en el desarrollo realizando un total de 15 historias de usuario y 5 Sprints cada uno con una duración de 42 horas excepto el Sprint 5 que tiene 32 horas. Después del desarrollo se realizó una evaluación con un marco de trabajo de calidad en uso basado en las normas ISO/IEC 25000, el cual se obtuvo como resultado 84,11% de calidad en uso, lo que quiere decir que el uso del sistema web es satisafactorio.Ingenierí