Challenges to Achieving a More Inclusive and Sustainable Open Education

This paper showcases relevant initiatives to address inclusive and sustainable development through the objectives of UNESCO’s Sustainable Development Goal 4 (SDG4) towards ensuring inclusive and equitable quality education and to promote lifelong learning opportunities for all. These research projects have been possible thanks to initiatives such as the global Open Educational Resources (OER) Graduate Network (GO-GN), a research network that facilitates collaborative research in the area of open education. These types of initiatives empower collaborative research proposals thanks to joint participation in working groups and seminars, which facilitate research collaborations with a clear focus, in this case, on inclusive and sustainable development. In this paper, several challenges on achieving a more inclusive and sustainable Open Education are discussed, such as the need to use accessibility metadata standards to improve the search and sharing of OERs in open repositories, the recommendation to use frameworks like Universal Design for Learning (UDL) to provide inclusive design feedback, and the benefits of action-oriented Massive Open Online Courses (MOOCs) to promote sustainability

Karttapalvelun saavutettavuus : Case: Helsingin karttapalvelu

Palvelut muuttuvat digitaalisiksi. Se mahdollistaa paljon, mutta vaarana on osan käyttäjäkohderyhmistä jääminen digitaalisten palveluiden kehityksen ulkopuolelle. Jotta digitaalisten palveluiden käyttö olisi sujuvaa kaikille käyttäjille, tarvitaan saavutettavuutta. Suomessa on arvion mukaan yli miljoona ihmistä, jotka hyötyvät saavutettavista digitaalisista palveluista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka Helsingin karttapalvelun saavutettavuutta voitaisiin parantaa. Helsingin karttapalvelu perustuu Sitowise Oy:n Louhi-palveluun. Karttapalvelu mahdollistaa interaktiivisen tavan käyttää karttaa ja tutkia kohteita. Käyttäjä voi lisätä sivuston karttoihin haluamaansa informaatiota kuten piirtää kaupungin osien rajat, merkitä kartalle kaikki Helsingin päiväkodit tai tutustua Helsingin kaupungin rakentamisen suunnitelmiin ja dokumentteihin. Keinoja saavutettavuuden kehittämiseksi tutkittiin kolmella eri tavalla: kirjallisuuskatsauksella, heuristisella arvioinnilla ja sähköisellä kyselyllä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi aiempia tutkimuksia karttojen saavutettavuudesta. Toisessa vaiheessa selvitettiin, miten sivuston Suunnitelmat-välilehti täyttää siirtymäsäännösvaiheessa olevan digitaalisten palvelujen tarjoamisen lain edellyttämät vaatimukset saavutettavuudesta. Heuristisessa arvioinnissa seurattiin verkkosisällön saavutettavuusohjeita eli Web Content Accessibility Guide-lines 2.1 A- ja AA-tason osilta. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa järjestettiin kysely, joka koostui kahdesta osiosta: vastaajien taustaan liittyvistä kysymyksistä ja Helsingin karttapalveluun liittyvistä kysymyksistä. Kyselyn kohderyhmäksi valikoituivat näkövammaiset. Manuaalisesti suoritetusta heuristisesta arvioinnista löytyi 12 kohtaa, jotka eivät olleet Web Content Accessibility Guidelines 2.1 -ohjeiden mukaisia. Määrä oli alle 15, joten Suunnitelmat-välilehteä voidaan pitää saavutettavana. Digitaalisten palvelujen tarjoamisen laki edellyttää, että nämä kohdat korjattaisiin vastaamaan saavutettavuuden vaatimuksia. Kyselytutkimuksen tulokset toivat esiin useita parannusehdotuksia, jotka lisäisivät etenkin näkövammaisten käyttäjien saavutettavuutta sivustolla. Löydetyt parannusehdotukset olivat pääosin karttaa koskevia. Merkittävin saavutettavuutta heikentävä löydetty ominaisuus oli, että sivustolla olevia karttoja ei pysty tulkitsemaan ruudunlukijan avulla. Tämän tutkimuksen tulokset antavat vahvistusta aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksille: näkövammaisille saavutettavan kartan tulee olla saatavana tekstimuodossa, kontrastien on oltava vahvoja ja kartan päälle ei tule sijoittaa toimintoja. Tähän tutkimukseen on koottu parannusehdotuksia digitaalisten karttojen saavutettavuuden parantamiseen. Parannusehdotukset on saatu tässä tutkimuksessa suoritetusta kyselystä, mutta ehdotuksia on kerätty myös aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista. Tähän tutkimukseen kerättyjä tietoja on mahdollista hyödyntää, jos haluaa parantaa kartan saavutettavuutta etenkin näkövammaisille käyttäjille