Kognitiivinen psykologia käyttöliittymäsuunnittelussa: Muistin tukeminen

Käyttöliittymät (engl. user interfaces) ovat tänä päivänä jokaisen arkea, joten niiden toiminta ja sujuva käyttö ovat suuressa keskiössä. Käyttöliittymän tarjoaman tiedon ja muun datan tulisi olla helposti saatavilla ilman turhaa rasittumista ja kuormittumista. Jotta saavutettaisiin tämä tavoite, käyttöliittymien tulisi tukea käyttäjien eli ihmisten psykologisia tarpeita. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kysymystä siitä, kuinka kognitiivinen psykologia tulisi huomioida käyttöliittymäsuunnittelun suunnitteluvalinnoissa samalla tukien muistia ja sen toimintaa. Tutkielma käsittelee aihetta psykologisesta lähtökohdasta käsittäen kognitiivisen psykologian, havaintopsykologian sekä muistin toiminnan. Lisäksi tutkielmassa käsitellään kognitiivista kuormaa ja kuinka sitä voitaisiin ehkäistä. Tutkielmassa esitetään muutamia suunnitteluohjeita, joiden tavoitteena on tukea käyttäjän muistin toimintaa ja luonnollisia ominaisuuksia. Tutkielman tutkimusmenetelmä on kirjallisuuskatsaus, joten esitetyt tiedot pohjaavat erilaisiin jo tehtyihin julkaisuihin. Suunnitteluohjeita, jotka on julkaisussa esitetty toimiviksi tavoiksi muistin toiminnan tukemiseen, on yhdistelty tutkielmassa eri lähteistä keskenään, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kokonaisuus tutkielman aiheesta. Tutkielma keskittyy ainoastaan niin sanotun normaalin muistin toimintaan, eli kaikki muistin toimintaa heikentävät kognitiiviset rajoitteet ja ulkoiset ärsykkeet on rajattu tutkielman ulkopuolelle. Tarkoitus on selvittää, kuinka huomioida muistin toimintaa ja kuinka muistia voidaan tukea käyttöliittymäsuunnittelussa. Käyttöliittymissä käyttäjän toiminta ohjaa lähestulkoon kaikkea, mitä käyttöliittymässä tapahtuu. Sen vuoksi käyttöliittymäsuunnittelijoiden olisi hyvä omata tietämystä siitä, millä perustein ihminen esimerkiksi tekee valintoja ja mitkä tekijät ohjaavat toimimaan millaisellakin tavalla. Psykologinen näkökulma käyttöliittymäsuunnittelussa on hyödyllinen niin käyttäjän kuin myös sivuston tavoitteen kanssa, koska mielekästä käyttöliittymää käytetään todennäköisesti enemmän ja sen pariin palataan mieluusti. Kirjallisuuskatsauksesta havaittiin, että suunnitteluohjeita muistin tukemiselle on laadittu runsaasti. Näistä suunnitteluohjeista osa muistia tukevista ohjeista ovat joissain määrin yleisempiä kuin toiset, mutta ne eivät kuitenkaan kumoa toisiaan yleisyydestä riippumatta. Keskeisinä tuloksina ovat myös käyttäjän rasittumisen ja kuormittumisen minimoiminen, eri elementtien tasapainoisuus sekä suunnitteluvalintojen tekeminen siten, että ne tukevat niin käyttöliittymää kuin käyttäjääkin. Tämä on yksi tapa parantaa sekä tukea ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutusta (engl. Human-Techonology-Interaction, HTI) huomioiden ensisijaisesti ihmisen luonnolliset psykologiset ominaisuudet