Robots for inclusive classrooms: a scoping review

Robot-based activities have been proven to be a valuable tool for children with learning and developmental disabilities. However, their feasibility in general educational environments needs further exploration. This scoping review provides a critical examination of robot-based learning experiences involving children with disabilities, implemented either in mainstream schools or in specialized centers in order to gain insight into their potential to support inclusion. For this purpose, a search was conducted in the multidisciplinary Scopus and WoS databases, completed with Dialnet database. Based on PRISMA guidelines for literature reviews, we limited the systematic analysis to 33 papers published after 2009 that contain information on the instructional design and details of how the activities were implemented. On the other hand, studies reporting interventions with robots for clinical purposes were excluded as well as papers focused exclusively on technical developments. Content analysis shows that most experiences lead to improvements in terms of educational goals and/or stakeholders’ satisfaction. However, the analysis also reported issues that may hinder the adoption of these practices in general classrooms and integrated education services. The reported difficulties include the lack of stability and autonomy of the robots used, the need for aids and adaptations to enable children with sensory and physical impairments to interact easily with the robots, and the requirement of technical support with system’s setup, implementation and maintenance. We conclude that robots and robotics are a powerful tool to address the needs of diverse learners who are included in mainstream classrooms. This review aims at presenting evidences of good practices and recommendations for successful implementation.Open Access funding provided thanks to the CRUE-CSIC agreement with Springer Nature. The authors did not receive support from any organization for the submitted work.Peer ReviewedPostprint (published version

Robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus ja merkityksellisyys lääkinnällisessä kuntoutuksessa : Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset

Tutkimuksessa selvitettiin robottien, virtuaalitodellisuuden tai lisätyn todellisuuden avulla toteutetun lääkinnällisen kuntoutuksen vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä kuuden järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen, näytönastekatsausten ja laadullisen tutkimusnäytön yhteenvedon avulla. Kirjallisuushaut toteutettiin Ovid MEDLINE-, Cinahl-, PsycINFO- ja ERIC-tietokannoista. Määrällisistä tutkimuksista mukaan valittiin järjestelmälliset katsaukset ja satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT), joihin osallistui lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeessa olevia henkilöitä, interventiona oli kyseisiä teknologioita hyödyntävä kuntoutus ja tulosmuuttujina toimintakyky, elämänlaatu, fyysinen tai psyykkinen hyvinvointi, avuntarve tai työkyky. Laadullisiin tutkimuksiin osallistui kuntoutujia, heidän läheisiään tai kuntoutusammattilaisia, kiinnostuksen kohteena olivat kokemukset tai käsitykset ja kontekstina kuntoutus, jossa hyödynnettiin kyseisiä teknologioita. Katsaukset arvioitiin AMSTAR2-, RCT-tutkimukset Cochrane Risk of Bias 2- ja laadulliset tutkimukset Joanna Briggs -instituutin kriteereillä. Vaikuttavuusnäyttöä arvioitiin ensisijaisesti aiempien katsausten perusteella hyödyntäen GRADE-arviointia sekä Hoitosuositustyöryhmien periaatteita. Laadullisten tutkimusten aineisto luokiteltiin aineistolähtöisesti kuvaamaan merkityksellisyyttä kyseisten teknologioiden käytöstä kuntoutuksessa. Robottiavusteinen ja virtuaalitodellisuutta hyödyntävä kuntoutus ovat pääasiassa yhtä vaikuttavia ja joissakin kuntoutujaryhmissä vaikuttavampia kuin tavanomainen harjoittelu tai muu kuntoutus. Yleistettävyyttä heikentää RCT-tutkimusten heterogeenisyys. Näyttö painottuu neurologisten kuntoutujien liikunnalliseen harjoitteluun. Näytönaste on kohtalainen tai heikko. Teknologian nähtiin täydentävän perinteisiä kuntoutusmenetelmiä ja sillä koettiin olevan kuntoutujalle merkityksellisiä fyysisiä ja psykososiaalisia hyötyjä. Kokemuksissa oli kuitenkin laajaa variaatiota. Suunnittelussa ja käyttöönotossa tulisi kuntoutujan olla keskiössä ja ammattilaisten osaaminen varmistaa.45,00 euroapeerReviewedVertaisarvioit