Panttioikeuden perustaminen kryptovaroihin

Tässä tutkielmassa tarkastellaan mahdollisuutta perustaa panttioikeus kryptovaroihin. Juridinen tarkastelu toteutetaan kahdessa osassa. Ensiksi tutkitaan ovatko kryptovarat ylipäätään panttauskelpoista omaisuutta. Kun panttauskelpoisuus on saatu selvitettyä, perehdytään tarkemmin panttaussuhteen perustamiseen liittyviin yleisiin edellytyksiin sekä kryptovarojen panttauksen teknisiin mahdollisuuksiin tarkoituksena selvittää kuinka kryptovarojen panttaus voitaisiin toteuttaa sivullisia sitovasti. Perustamisvaiheeseen keskittyvät tarkastelu toteutetaan kotimaisen oikeuden näkökulmasta ja lähtökohtaisena oletuksena on, että panttioikeus perustetaan Suomen lainkäyttöalueen piirissä kuitenkin huomioiden kansainvälisen yksityisoikeuden lainvalintasäännösten vaikutukset. Panttioikeuden perustamista tutkittaessa huomioidaan mahdollisen pantinantajan tyypillisimmät tavat pitää kryptovaroja hallussaan. Tarkastelussa ovat siten kryptovarojen säilyttäminen pantinantajan henkilökohtaisessa virtuaalilompakossa, että ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämässä virtuaalilompakossa. Kun panttioikeuden perustamista kryptovaroihin lähdetään tarkastelemaan oikeuskirjallisuudessa asetettuihin ja oikeuskäytännön perusteella muodostuneisiin panttauskelpoisen omaisuuden vaatimuksiin peilaten, huomataan varojen hallinnan eri tavoilla olevan vaikutusta. Pantinantajan säilyttäessä kryptovaroja henkilökohtaisessa lompakossaan, voidaan panttauskelpoista varoihin kohdistuvaa oikeutta jäsentää eräänlaiseksi tiliperusteiseksi omistusoikeuden kaltaiseksi täysoikeudeksi. Ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämällä tilillä hallittaviin varoihin voidaan puolestaan mieltää kohdistuvan perinteinen saamisoikeus. Mainituilla panttauskelpoisilla oikeuksilla voidaan hahmottaa olevan muutkin tunnetut panttauskelpoisuuden edellytykset. Tiliperusteinen oikeus ja saamisoikeus ovat ainakin periaatteessa yksilöitävissä sekä ne ovat luovutus- ja ulosmittauskelpoisia. Tässä työssä kryptovarojen esitetään olevan riidattomasti panttauskelpoista omaisuutta. Tarkasteltaessa oikeuskirjallisuudessa esitettyjä panttauksen yleisiä edellytyksiä huomataan kryptovarojen panttauksessa korostuvan panttaussopimukseen otettavat ehdot sekä valittavat julkivarmistustavat. Sivullisia sitovan panttioikeuden edellytyksenä on, että pantinantaja tosiasiallisesti menettää määräämisvaltansa panttikohteeseen sivullisten havaittavalla tavalla, jolloin tässä työssä julkivarmistustavoiksi esitetään jäävän hallinnan siirto ja denuntiaatio kryptovarojen säilytystavasta riippuen. Vastaavaa on hahmoteltu myös eräissä eurooppalaisissa yksityis- ja vakuusoikeudellisissa periaatekokoelmissa. Näin ollen tutkielmassani päädytään lopputulemaan, että kryptovarat ovat panttauskelpoista omaisuutta. Kryptovarojen panttaus voidaan toteuttaa sivullisia sitovasti, kunhan huomioidaan kotimaisen oikeuden panttauksen perustamiselle asettamien edellytysten täyttyminen sekä huolehditaan oikeanlaiset ja oikea-aikaiset julkivarmistustoimet

Blockchain based secure message dissemination in vehicular networks

Vehicular ad-hoc networks (VANETs) are one of the key elements in Intelligent Transportation System (ITS) to enable information exchange among vehicles and Roadside Units (RSUs) via vehicle-to-vehicle (V2V) and vehicle-to- nfrastructure (V2I) communications. With continuously increasing number of vehicles on road, there are numerous security and privacy challenges associated with VANETs. Communication among vehicles is needed to be secure and bandwidth efficient. Also, the messages exchanged between vehicles must be authentic so as to maintain a trusted network in a privacy-preserving manner. Furthermore, a sustainable economic model is required to incentivise honest and cooperative vehicles. Traditional security and privacy solutions in centralised networks are not applicable to VANETs due to its distributed nature, heterogeneity, high mobility and low latency requirements. Meanwhile, the new development of blockchain has been attracting significant interests due to its key features including consensus to evaluate message credibility and immutable storage in distributed ledger, which provides an alternative solution to the security and privacy challenges in VANETs. This thesis aims to present blockchain solutions for the security and privacy of VANETs meeting the stringent requirements of low latency and bandwidth-efficient message dissemination. VANETs are simulated in OMNeT++ to validate the proposed solutions. Specifically, two novel blockchain consensus algorithms have been developed for message authentication and relay selection in presence of malicious vehicles. The first employs a voting based message validation and relay selection, which reduces the failure rate in message validation by 11% as compared to reputation based consensus. The second utilises federated learning supported by blockchain as a better privacy-preserving solution, which is 65.2% faster than the first voting based solution. Both approaches include blockchain-based incentive mechanisms and game theory analysis to observe strategic behaviour of honest and malicious vehicles. To further study the privacy aspect of vehicular networks, the integration of blockchain with physical layer security is also theoretically analysed in Vehicle-to-Everything (V2X) communications scenarios. The integration results in 8.2 Mbps increased goodput as compared to the blockchain solution alone. In essence, our research work shows that blockchain can offer better control and security, as compared to centralised solutions, if properly adjusted according to the application and network requirements. Thus, the proposed solutions can provide guidelines for practically feasible application of blockchain in vehicular networks

Identifying and Scoping Context-Specific Use Cases For Blockchain-Enabled Systems in the Wild.

Advances in technology often provide a catalyst for digital innovation. Arising from the global banking crisis at the end of the first decade of the 21st Century, decentralised and distributed systems have seen a surge in growth and interest. Blockchain technology, the foundation of the decentralised virtual currency Bitcoin, is one such catalyst. The main component of a blockchain, is its public record of verified, timestamped transactions maintained in an append-only, chain-like, data structure. This record is replicated across n-nodes in a network of co-operating participants. This distribution offers a public proof of transactions verified in the past. Beyond tokens and virtual currency, real-world use cases for blockchain technology are in need of research and development. The challenge in this proof-of-concept research is to identify an orchestration model of innovation that leads to the successful development of software artefacts that utilise blockchain technology. These artefacts must maximise the potential of the technology and enhance the real-world business application. An original two phase orchestration model is defined. The model includes both a discovery and implementation phase and implements state-of-the-art process innovation frameworks: Capability Maturity Modelling, Business Process Redesign, Open Innovation and Distributed Digital Innovation. The model succeeds in its aim to generate feasible problem-solution design pairings to be implemented as blockchain enabled software systems. Three systems are developed: an internal supply-chain management system, a crowd-source sponsorship model for individual players on a team and a proof-of-origin smart tag system. The contribution is to have defined an innovation model through which context-specific blockchain usecases can be identified and scoped in the wild