E-kirjat yleisissä kirjastoissa : Kirjastojen asiakkaat e-kirjojen käyttäjinä

Elektroniset kirjat eli e-kirjat ovat nykypäivänä varsin tuttuja jo monelle, ja jotkut ovat omaksuneet ne osaksi omia lukutottumuksiaan. E-kirjan konsepti ei kuitenkaan ole millään tavoin uusi eivätkä e-kirjat ole täysin vieraita kirjastoillekaan: ensimmäiset e-kirjat löysivät tiensä yleisiin kirjastoihin jo 30 vuotta sitten. Vasta vuosikymmen sitten e-kirjojen suosio on lähtenyt kasvuun niin markkinoilla kuin kirjastoissakin, mistä syystä tässä tutkielmassa halutaankin selvittää millaisen roolin e-kirjat ottavat osana yleisten kirjastojen tarjoamia aineistoja, sekä mitkä tekijät vaikuttavat yleisten kirjastojen asiakkaiden e-kirjojen käyttämiseen. Näihin kysymyksiin on etsitty vastauksia kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui yhteensä 15 lähdettä. Aineisto koostuu tutkittavaan aiheeseen liittyvistä tutkimusartikkeleista, muutamasta ohjekirjasta, sekä kahdesta opinnäytetyöstä. Tutkielman aineisto on pääasiassa englanninkielistä ja pitkälti sijoittuu anglosaksisiin, englantia puhuviin maihin. Tutkielmassa selvisi, että e-kirjat tuovat yleisille kirjastoille monia hyötyjä, kuten sen, että ne ovat jossain suhteissa halvempia kuin painetut kirjat, eivätkä e-kirjat voi kadota tai mennä rikki. Toisaalta e-kirjojen mukana tulee myös ongelmia. Yleisten kirjastojen täytyy huolella valita keneltä e-kirjat hankkivat ja samalla navigoida erilaisten ostomallien seassa saadakseen edes jossain määrin asiakkaita tyydyttävän valikoiman tarjolle. Tutkielmassa havaittiin myös, että elektronisilla kirjoilla on paljon ominaisuuksia, jotka herättävät kiinnostusta, mutta samalla niillä on myös piirteitä, jotka voivat olla joillekin käyttäjille epämieluisia. E-kirjojen käyttöön vaikuttavina tekijöinä nousivat aineistosta esiin niiden käyttötarkoitus eli mistä syystä e-kirjoja luetaan; kirjamuotojen vertaileminen keskenään; sekä e-kirjojen käytettävyys eli kuinka helppoa tai vaikeaa e-kirjoja on käyttää. Yleisimmiksi e-kirjojen käyttötarkoituksiksi todettiin vapaa-ajan lukeminen, sekä opiskelua tai töitä varten lukeminen. E-kirjoja luettiin mielellään esimerkiksi matkustaessa tai silloin, kun oli tarve saada kirja nopeasti käsiinsä. Monessa tutkimuksessa elektronisia kirjoja verrattiin painettuihin – fyysisiin, käsissä pideltäviin – kirjoihin. Kirjojen erilaiset ominaisuudet, kuten e-kirjojen aineettomuus ja aistimusten puute, olivat niin hyvässä kuin pahassa usein esillä. Lisäksi e-kirjojen käytettävyydellä oli iso rooli siinä, haluttiinko e-kirjoja käyttää: monet e-kirjaformaatit eli tiedostomuodot koettiin sekaviksi ja vaihteleva yhteensopivuus erilaisten lukemiseen käytettävien laitteiden kanssa nähtiin ongelmalliseksi

Exploring the concept of a digital Waqf library

This thesis aims to explore the concept of a digital Waqf library. Waqf is an Islamic concept; it has existed since the days of the Prophet Mohammed (peace be upon him). A Waqf can be defined as a kind of pious endowment with special requirements and conditions. It aims to continuously benefit the targeted beneficiaries as well as seek a reward and forgiveness from God. The word Waqf in the Arabic language means stop. Therefore, the concept of Waqf aims to stop an asset from being sold, given away, disposed of or even inherited, and extracts the benefit from it to certain individuals, groups or organisations. A Waqf can be real estate, a library, and so on. Waqf has always been about physical properties, and its digital existence in general can be considered as a new emerging field with limited literature. Given the ancient origins of Waqf, there are always discussions about the application of its rules and guidelines for new types of cultural objects; this study will mainly investigate the implications of applying existing frameworks for digital libraries to traditional Waqf libraries to ultimately understand how and whether a digital library can be registered as a Waqf. Existing studies regarding Waqf libraries, albeit limited, have focused on the traditional physical version of a Waqf library. A mixed-methods approach was used, combining desk research, field research, and interviews to investigate the emerging phenomena of a digital Waqf library. Two sets of semi-structured interviews were used to understand this phenomenon: one aimed at the caretakers of the current existing Waqf libraries in Mecca and Medina, and the other aimed at Islamic scholars to understand their perspective regarding registering a digital library as a Waqf. This study shows that digital practices have already been employed within some Waqf libraries in Mecca and Medina, albeit without the existence of a formal regulations regarding the operation and management of a digital Waqf library. As a result, libraries are faced with significant new challenges as they apply digital practices within their Waqf-protected collections. This thesis considerably contributes to the knowledge by being the first to intensively explore in depth the emerging concept of a digital Waqf library, including presenting different methods by which digital Waqf libraries can be established. Moreover, the thesis identifies, addresses and draws attention to important issues and obstacles that can affect the creation of a digital Waqf library, such as the absence of Waqf-specific regulations that dictate how a Waqf’s protection of libraries’ intellectual property should be applied