Maastik kui mänguväljak

This paper studies further the idea expressed by Paul Claval about landscape as a playground. For a decade, scholars have wondered whether games such as geocaching could be used if not in planning, then at least in getting feedback about people’s landscape preferences. This paper studies the role of geocaching in landscape changes through three lenses: geocaching as consumption of nature’s contribution to people, as influence on the environment, and as place making. The author concludes that, first, landscape can indeed serve as a playground and let the players inscribe on its layers of meaning understandable only for the dedicated (initiated). Second, the hope for getting feedback about preferences will probably fail, as the players care more about the contents of the game, but at the same time we could get insights into the preferences of the player communities. Finally, the game allows for recreating and remembering places and telling stories

Geokätköjen hyödyntäminen matkailussa

Tiivistelmä. Matkailulla ja pelaamisella ei ehkä vaikuttaisi olevan paljoa yhteistä. Niitä yhdistävät kuitenkin muun muassa vapaaehtoisuus, hauskuus ja pako arjesta. Mobiililaitteiden kehittyminen ja yleistyminen on tuonut pelit kaikkialle ja peleistä tuttuja elementtejä on alettu käyttämään myös matkakohteiden markkinoinnissa. Peleillä, ja niiden käytöllä muissa yhteyksissä eli pelillistämisellä, on mahdollista markkinoida kohdetta, esitellä sen nähtävyyksiä, vaikuttaa matkailijoiden käyttämiin reitteihin ja syventää matkakokemusta. Geokätköily (geocaching) on nykyaikainen aarteenetsintäpeli, jossa etsitään muiden harrastajien maastoon piilottamia esineitä satelliittipaikannusta käyttäen. Kätköjä on kaikilla mantereilla ja miltei kaikissa valtioissa. Tutkielma käsittelee geokätköjen hyödyntämistä matkailualalla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) riippuuko kätköjen suosio niiden sijainnista suhteessa väestöön ja 2) minkälaiset kätköt houkuttavat matkailijoita ja miten ne vaikuttavat matkakohteiden valintaan ja käytettyihin reitteihin. Aineistona on tutkielmaa varten tehty kyselytutkimus, joka suunnattiin Oulun Nallikarissa toukokuussa 2019 järjestettyyn Tar ’n’ Tech -kätköilytapahtumaan osallistuneille harrastajille, ja johon vastasi noin 300 kätköilijää. Lisäksi aineistona on käytetty vapaasti saatavilla olevaa kätködataa lähinnä geocaching.com-sivustoilta. Kätköjen ja väestön välistä suhdetta analysoitiin QGIS-ohjelmalla, tarkastelemalla suosituimpien kätköjen ympärillä asuvaa väestömäärää. Väestömäärä laskettiin Tilastokeskuksen vuoden 2018 5x5 kilometrin väestöruutuaineistosta. Tulosten perusteella löydetyimmät kätköt sijaitsevat siellä missä asuu eniten ihmisiä. Eniten suosikkipisteitä saaneiden kätköjen joukossa ympäröivän väestömäärän vaikutus väheni ja itse kätköllä oli suurempi osuus sen vetovoimaan. Kyselytutkimuksen vastausten perusteella kätköilijät eivät etsi ensisijaisesti yhtä tiettyä kätkötyyppiä, mutta suosikeiksi kuitenkin mainittiin perinteinen ja mysteerikätkö. Suurin osa vastaajista kertoi etsivänsä mieluiten kätköjä, jotka esittelevät esimerkiksi jonkin kohteen tai nähtävyyden. Useiden kätköjen sarjat vaikuttaisivat houkuttelevan yksittäisiä kätköjä enemmän kävijöitä. Vastaajista lähes kaikki kertoivat tekevänsä kotimaan matkoja pelkästään kätköilyn takia. Matkoja tehdään lähinnä omalla autolla, ja vastaajista yli puolet etsii mieluiten kätköjä, jotka sattuvat matkan varrelle. Kätköt vaikuttavat taukopaikkojen valintaan, sekä useimmilla myös reittivalintoihin. Kätköillä on siis mahdollista vaikuttaa ainakin kätköileviin matkailijoihin