Bildung und Ermächtigung von Jugendlichen zur reflexiven Gestaltung digitaler Gesundheitstechnologien

Jugendliche beziehen eine Vielzahl an gesundheitsbezogenen Informationen von digitalen Technologien und aus sozialen Medien, wodurch wiederum ihr Gesundheitsverständnis beeinflusst wird. Sicherlich besitzen digitale Gesundheitstechnologien das Potential, Gesundheitsrisiken entgegenzuwirken. Allerdings wird darin oftmals ein eindimensionaler Gesundheitsbegriff gezeichnet, der Gesundheit auf wenige zu optimierende Körperfunktionen reduziert, um normativen Gesundheits- und Schönheitsidealen zu entsprechen. Da Jugendliche sich in einer besonders prägenden Phase ihres Lebens befinden, ergibt sich diesbezüglich eine pädagogische Verantwortung, die es auch im Setting Schule und insbesondere im Unterrichtsfach Sport wahrzunehmen gilt. Vor diesem Hintergrund wird in diesem Beitrag der Ansatz einer ganzheitlichen und kritischen digitalen Gesundheitsbildung vorgeschlagen und begründet. Bildung wird dabei nach Klafki als Fähigkeit zur Selbstbestimmung, Mitbestimmung und Solidarität verstanden. Fragestellungen im Zusammenspiel von Bildung, Healthismus und Computational Empowerment werden skizziert, die für einen partizipativen Forschungsansatz nutzbar gemacht werden könnten, um Jugendliche zur reflexiven Gestaltung digitaler Gesundheitstechnologien zu ermächtigen. (DIPF/Orig.

Nudging behavior change: using in-group and out-group social comparisons to encourage healthier choices

This paper revisits concepts of nudge in the context of helping consumers to make healthier food choices. We introduce a novel form of social influence nudge not yet investigated by HCI scholars, the out-group social comparison, and test whether this form of nudging works at the point of checkout rather than the more conventional point of product consideration. Across two online experiments, we measure the effectiveness of using nutritional information nudges with added in-group (people like you) and out-group (people not like you) social comparisons. Our preliminary findings suggest that out-group social comparison nudges can be effective in encouraging both normal weight and overweight adults to reduce calories, even when these adults indicate that they do not typically change their diet behaviors. This research has implications for digital information design, interactive marketing, and public health

Putting the self in self-tracking: the value of a co-designed ‘how might you’ self-tracking guide for teenagers

Although teenagers engage with Personal Informatics tools to track their health and fitness, many do so without adequate guidance, and they express concerns regarding the potential for these practices to bring harm. Further research is needed to understand how we might leverage resources beyond these tools to support young self-trackers. We worked with 44 teenagers (aged 13-18 years) in the United Kingdom in two series of online workshops to co-design a reimagined 'how might you' guide to promote lifelong, healthy behaviors with self-tracking tools. Our findings emphasize the importance of flexible resources that can support teens' self-tracking practices. For example, guidance on asking critical questions can be particularly valuable in the preparation and reflection stages of self-tracking. To better design teens' interactions with health technologies, particularly Personal Informatics tools, we must think critically about how we design the broader information ecosystems within which these tools reside

Designing for Sustained Motivation: A Review of Self-Determination Theory in Behaviour Change Technologies

Recent years have seen a surge in applications and technologies aimed at motivating users to achieve personal goals and improve their wellbeing. However, these often fail to promote long-term behaviour change, and sometimes even backfire. We consider how self-determination theory (SDT), a metatheory of human motivation and wellbeing, can help explain why such technologies fail, and how they may better help users internalise the motivation behind their goals and make enduring changes in their behaviour. In this work, we systematically reviewed 15 papers in the ACM Digital Library that apply SDT to the design of behaviour change technologies (BCTs). We identified 50 suggestions for design features in BCTs, grounded in SDT, that researchers have applied to enhance user motivation. However, we find that SDT is often leveraged to optimise engagement with the technology itself rather than with the targeted behaviour change per se. When interpreted through the lens of SDT, the implication is that BCTs may fail to cultivate sustained changes in behaviour, as users' motivation depends on their enjoyment of the intervention, which may wane over time. An underexplored opportunity remains for designers to leverage SDT to support users to internalise the ultimate goals and value of certain behaviour changes, enhancing their motivation to sustain these changes in the long term.Comment: Submitted to the Interacting with Computers (IwC) special issue on self-determination theory in HC

Digijoogaa luontopolulla : Digitaalista hyvinvointia tukevien palveluiden kehittäminen luontoympäristöihin

Pro gradu -tutkielmani aiheena on digitaalinen hyvinvointi luontojoogapolulla ja digitaalista hyvinvointia tukevien digitaalisten palveluiden suunnittelu luontoympäristöihin. Digitaalisella hyvinvoinnilla tarkoitan digitalisaation muuttaman arjen hyvinvointia. Digitaalisuus on kotoutumassa myös luontoliikuntaan ja hyvinvointikentälle, mutta sen vaikutukset niin käyttäjiensä kokemuksiin, hyvinvointiin kuin kyseiseen kulttuuriinkin ovat moninaiset. Hyvinvointiin liittyviä digipalveluita tuotettaessa on mahdollista päätyä tilanteeseen, jossa aiheutetaankin käyttäjälle digitaalista stressiä. Tämä herättää tarpeen tutkia arkista teknologian käyttöä luontoympäristössä ja hyvinvointikontekstissa. Tutkielmassa selvitetään, miten digitaalinen hyvinvointi toteutuu digitaalisesti ohjatulla luontojoogapolulla Porin Reposaaressa. Polku käsittää kolme paikkaan sidottua joogarastia, jotka olen toteuttanut yhdessä joogaohjaaja Mirja Lambergin kanssa Digiluonto-alustalle. Sovelluksen tarjosi Satakunta Digiluonto -hanke ja kimmokkeen joogapolulle Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmän idea hyvinvointipolusta. Reitillä navigoidaan erityyppisiin ympäristöihin sijoitettujen rastien välillä ja tehdään niillä noin kuuden minuutin pituiset luontojoogahetket video-ohjausta seuraten. Tutkimuksen aineisto koostuu polun testauksista ja niiden aikana tehdyistä kuuden ihmisen kävelyhaastatteluista ja niihin liittyvistä kenttäpäiväkirjoista. Aineisto sisältää myös muistia tukevia kuvia ja videoita testauskerroilta. Lähestyin aihetta aistietnografisesta näkökulmasta pyrkien ymmärtämään käyttäjien kehollista ja aistivälitteistä kokemusta, jota voi olla vaikeaa sanoittaa. Tutkimus osoitti, että digitaalisen hyvinvoinnin toteutumiseen luontojoogapolulla vaikuttaa monitahoinen ihmisen, teknologian, sosiaalisten ja kulttuuristen normien sekä luontoympäristön kudelma. Esittämässäni digitaalista hyvinvointia tukevassa palvelusuunnittelun mallissa ehdotan suunnittelun pohjaksi otettavan käyttäjien arvoista johdetut tavoitteet, kuten luontoyhteyden tunteen tukemisen. Suunnittelussa tulee huomioida myös harjoitettavan lajin, kuten joogan, arvot ja tavoitteet. Ymmärrys teknologian käyttöön vaikuttavista yksilökohtaisista ja teknologiaan liittyvistä tekijöistä, normeista, moninaisista luontosuhteista ja muuttuvasta luontoympäristöstä ohjaa kohti digitaalista hyvinvointia tukevaa palvelusuunnittelua. Pro graduni korostaakin suunnittelijan vastuuta käyttäjien digitaalisesta hyvinvoinnista

Not on my watch: understanding the affordances of self-tracking for adolescents' social and psychological wellbeing

We can see aspects of our everyday lives through data – how many steps we took to the supermarket, how many kilometres we covered walking the dog, or how many calories we burned cycling to work. Whilst self-tracking is not new, and indeed not always digital, we have seen the continuing development of digital tools that enable us to monitor, control, and analyse vast quantities of personal health data. Self-tracking tools have become increasingly relevant in the wake of the COVID-19 pandemic. COVID-19 has raised important questions about what it means to track data, what it means to be tracked, and how we understand the consequences of tracked data. Never has it been more apparent that our self-tracked data have social consequences. We know that many adolescents engage in self-tracking practices. Nevertheless, existing research on adolescents’ self-tracking is limited outside of intervention-based studies. Most work has focused on adult users; however, adolescents’ self-tracking practices do not always map neatly onto those of adults. In this thesis, I describe insights from my mixed methods study involving over 600 adolescents in the United Kingdom across an online survey, online interviews, and online co-design workshops. Drawing data from these methods together, I explore the affordances of self-tracking for adolescents’ social and psychological wellbeing to better understand how we can take positive steps forward to empower adolescents’ autonomous choices around their self-tracking practices. My empirical findings emphasise the complexity and variation in adolescents’ self-tracking practices, illuminated by the context of the COVID-19 pandemic. Adolescents negotiate complex sociomaterial relations with self-tracking tools, with key tensions around practices of creativity and control. I argue that the limited attention paid to adolescent voices in self-tracking research and design is problematic and that urgent work is needed to ensure that these valuable perspectives are heard and heeded