As simple as pressing a button? A review of the literature on BigBlueButton

BigBlueButton is an open source virtual classroom software. Since this software was released in 2009, many studies have explored how to use it, especially for e-learning. However, to date, there is no published systematic synthesis of the relevant literature on the subject. This literature review appraises the effectiveness of BigBlueButton in educational settings and pulls relevant pieces of information together into a readable format. The main conclusion is that BigBlueButton is intuitive, interoperable with other software and has the potential to positively affect the learning performance of students. Despite the features and functionalities of BigBlueButton, several limitations are apparent: web conference educators have less control over online teaching compared with their face-to-face counterparts, practical subjects are difficult to teach through web conferencing, technical challenges may affect web-conferencing sessions, web conferencing requires skills additional to those of conventional teaching, cultural differences may affect students' attitudes towards web conference-based learning and educators that teach through web conferencing may feel isolated in their role, both geographically and collegially. By reviewing the features, potential impacts and limitations of BigBlueButton, this study contributes to the growing literature on web conferencing systems and provides insights into the role of BigBlueButton in e-learning. © 2021 The Authors. Published by Elsevier B.V

Mobile Technology Update to Delone and Mclean Model of Information Success

Senior managers are challenged to measure the success of their IT systems when justifying technology investments needed to meet the organization â„¢s mission. Due to increasing implementation of mobile technology, enterprise adoption of smartphones is no exception. Traditionally, the DeLone and McLean Information Systems (IS) Success Model has been proven as a valid framework for measuring IS success. However, it has not been updated to address the success variables related to mobile technology. Many studies on mobile technology have reviewed mobile success, but none have attempted theoretical assimilation. This thesis attempts to correct this situation by examining the DeLone and McLean IS Success Model in measuring the efficacy of mobile technology integration within information systems. The result of the literature review is a list of variables related to mobile success in information systems. The findings hope to show that the new variables discovered to be related to mobile technology success are applicable as an update to the DeLone and McLean IS Success Model

Viestintää teknologian välityksellä asiantuntijaverkostoissa

Työelämän toimintaympäristöjen muutokset haastavat asiantuntijoiden viestintäosaamisen. Verkostomainen kansainvälinen toiminta ja digitaalisuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa on selkeytettävä, miten teknologian välityksellä viestitään ja millaista osaamista teknologiavälitteinen viestintä vaatii. Teknologiavälitteistä viestintäosaamista lähestytään tässä tutkimuksessa digitaalisen osaamisen viitekehyksen avulla huomioiden myös viestintään liittyvät eettiset tekijät (Ferrari 2013). Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä viestintäkanavia viestintään käytetään? Mitä osaamista näillä viestiminen vaatii? Mitä teknologiavälitteisen viestintäosaamisen alueita työelämässä tulisi kehittää? Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella (N=98). Tutkimuksen mukaan asiantuntijatyössä yksikään teknologivälitteisen viestinnän osa-alueista ei yllä edellytetylle osaamistasolle. Osaamiskuilu ei ole kuitenkaan suuri, mutta tulosten mukaan uhkakuvana on sen suureneminen etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa vuorovaikutus eri kulttuurien välillä ja verkostomaisuus lisääntyvät. Asiantuntijoilta edellytetään entistä enemmän viestintäosaamista ja ennen kaikkea eettisen toiminnan ymmärtämistä teknologian välityksellä viestittäessä.Työelämän toimintaympäristöjen muutokset haastavat asiantuntijoiden viestintäosaamisen. Verkostomainen kansainvälinen toiminta ja digitaalisuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa on selkeytettävä, miten teknologian välityksellä viestitään ja millaista osaamista teknologiavälitteinen viestintä vaatii. Teknologiavälitteistä viestintäosaamista lähestytään tässä tutkimuksessa digitaalisen osaamisen viitekehyksen avulla huomioiden myös viestintään liittyvät eettiset tekijät (Ferrari 2013). Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä viestintäkanavia viestintään käytetään? Mitä osaamista näillä viestiminen vaatii? Mitä teknologiavälitteisen viestintäosaamisen alueita työelämässä tulisi kehittää? Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella (N=98). Tutkimuksen mukaan asiantuntijatyössä yksikään teknologivälitteisen viestinnän osa-alueista ei yllä edellytetylle osaamistasolle. Osaamiskuilu ei ole kuitenkaan suuri, mutta tulosten mukaan uhkakuvana on sen suureneminen etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa vuorovaikutus eri kulttuurien välillä ja verkostomaisuus lisääntyvät. Asiantuntijoilta edellytetään entistä enemmän viestintäosaamista ja ennen kaikkea eettisen toiminnan ymmärtämistä teknologian välityksellä viestittäessä